10: Semioottista synergiaa! Liikkeenjohdon ja yhteisöviestinnän semioottisen teorian rakennuspuita Leif Åberg syksy 2000 Kymmenes istunto 20.12.

Liikkeenjohdon semiotiikka Liikkeenjohdon semiotiikka kuuluu soveltavan semiotiikan alueelle se tarkastelee liikkeenjohdollisia prosesseja semiotiikan näkökulmasta

Miksi liikkeenjohdon semiotiikkaa? yhdessä toimivat ihmiset viestinnän monentasoinen rooli työyhteisöissä pyörteinen ympäristö humaani näkökulma

1 Yhdessä toimivat ihmiset Työyhteisöt koostuvat ihmisistä, jotka yhdessä työskentelevät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tällöin korostuvat mm visiointiprosessi = ei vielä toteutuneen, mutta toivotun hahmottaminen yhteisen tahdon etsiminen ryhmien, tiimien ja yksilöiden motivointi ja sitoutuminen

2 Viestinnän rooli työyhteisöissä Monentasoinen työyhteisön voimavara strategisen tason johtamisen osa arkisen esimiestyön ja johtamisen osa työyhteisöissä paljon viestintätoimintoja kuten markkinointi, tiedotus tai yhteystoiminta tällöin korostuvat mm viestinnän rooli ohjaamisessa ja arkivaikuttamisessa viestinnän keinojen professionaalinen käyttö

3 Pyörteinen ympäristö Työyhteisöt toimivat yhä pyörteisemmässä ympäristössä. Ne pystyvät reagoimaan ympäristön muutoksiin nopeammin. Samalla ne osaltaan lisäävät ympäristön pyörteisyyttä. tällöin korostuvat mm luotaus issues management

4 Humaani näkökulma Merkkien havaitseminen ja tulkitseminen on elämisen ehto tällöin korostuvat mm sisäisviestinnän prosessit symbolifunktio oppiminen ja kokemus yhteisesti jaetut symbolit

Rakennuspuita edellisiltä luentokerroilta

Viestinnän ja sisäisviestinnän prosessit Viestinnän määrittelyssä korostuu merkityksenanto: prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta

Sisäisviestinnän mallit, kaaosteoreettiset dynaamiset mallit ja semiotiikan merkityksenannon mallit ovat huomattavan samankaltaisia assosiaatioketjut, skeemat, fasetit, fraktaalit ja rajoittamaton semioosi

Päätöksenteko ja ohjaus avoimet päätöksenteon mallit muistuttavat rajoittamattoman semioosin prosessia synergian synty ryhmässä: tarvitaan integroivaa viestintää: autokommunikaatiota (Lotman) yhteisyyden kokemiseksi (Eco) dissipatiivista viestintää: karnevalistinen malli (Bahtin)

Lotmanin autokommunikaatiomalli toimii myös tarkasteltaessa strategian viestimistä: uskon vahvistamista

Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 Yhteisyyden kokeminen, autokommunikaatio Integroiva viestintä Dissipatiivinen viestintä Karnevalismi, luovuus

Profilointi Profiloinnissa on kyse työyhteisön haluamien strategisten mielikuva-kytkentöjen pitkäjänteisestä rakentamisesta kohderyhmien tajuntaan Kyse on siten vision ja liiketoiminta-strategian manifestoinnista eli esillepanosta

Vision esillepanossa voidaan käyttää semioottisia työkaluja: Fisher, Barthes ja Greimas korostuvat profilointimatriisi, kehystarina (Fisher, Greimas), perusviestit ja slogan (3x3x3), liikemerkki ja tunnari (Barthes)

Eli kun kehystarinaa suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Merkkien väliset suhteet Merkitykset Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Taustalla olevat universaalit arvot Mistä puhutaan Aktantit, modaliteetit, kerronnan kulku Ideologisointi, tämän tarinan arvot Miten puhutaan Kuka, missä, milloin Näkökulma Teemat, metaforat ja viittaukset Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

Tunnus, liikemerkki Työyhteisön olemus äärimmilleen tiivistettynä Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen ja symbolitaso

Tiedotteet ja uutiset tiedotteen ja uutisen laadinnassa voidaan soveltaa generatiivisen kulun mallia, etenkin aktanttiteoriaa syntagman ja paradigman käsitteitä tekstin avaamisessa

Syntagma, paradigma ja keikautettu uutispyramidi yllätyksellinen Paradig- maattiset valinnat tavanomainen Syntagmaattiset valinnat

Markkinointi markkinointi on jo pitkään soveltanut semiotiikkaa, mm tuotesemiotiikassa tuotedifferointiin tuotteiden positioinnissa assosiaatioketjujen analyysiin mainonnan sisällön suunnitteluun

Luotaus luotaus liikkeenjohdollisena toimintona lähenee ”historiallista perussemiotiikkaa” merkkien ja kohteen problematiikka ensiys, toiseus ja kolmannuus merkkien tulkinnassa yhteisöllisesti hyväksytty käsitys luotauksesta aiheutuvien toimenpiteiden perustana

Luotaus semioottisena prosessina Merkin ja kohteen suhde ikoninen, indeksinen tai symbolinen Ensiyden, toiseuden ja kolmannuuden sovellus luotaamiseen intuitio, faktat ja lainalaisuudet Eco: yhteisöllisesti hyväksytty käsitys Luotaus 1 Olennaisten tekijöiden tunnistus 2 Seuranta 3 Tulkinta 4 Toimenpide- suositukset 5 Toimen- piteet 6 Valvonta

Tila ja maisema maiseman semiotiikka linkittyy puite-viestintään ja siten yritysilmeeseen, corporate identityyn tutkii tilaa, maisemaa ja ympäristöä merkkijärjestelmänä maiseman arkkityypit: ”mikä konstituoi maiseman?”

Semioottista synergiaa Viimeinen ryhmätyö Semioottista synergiaa

Alkutilanne

Ryhmätyö