Yhteisöviestinnän johtaminen- kurssi 3. teema: Viestintävalmiudet Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2005.

Esitys aiheesta: "Yhteisöviestinnän johtaminen- kurssi 3. teema: Viestintävalmiudet Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2005."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteisöviestinnän johtaminen- kurssi 3. teema: Viestintävalmiudet Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2005

2 bscw:hen lisätty analyysiohje (ohjeiden kohdalle) ja organisaatioilta tullut ensiviesti ja minun heille lähettämäni ohjekirje (työryhmätilassa)

3 LuennotYksilötehtävätRyhmätyö vko 13 29.3. 1. luento verkossa 1.4. ensimmäinen luento 31.3. ennakkotehtäväToimintamallin esittely luennolla vko 14 5.4. luento verkossa 7.4. toinen luento luennolla: ryhmäytyminen vko 15 12.4. luento verkossa 15.4. kolmas luento oma kansio bscw:ssä, sinne esseeaihe ja ennakkotehtävä haastattelu, tiedonkeruu vko 16 19.4. luento verkossa 22.4. neljäs luento esseen laadintaahaastattelu, tiedonkeruu, analyysi vko 17esseen laadintaa 29.4. oppimispäiväkirja (leif.aberg@helsinki.fi) 29.4. analyysi bscw:een vko 186.5. essee bscw:een vko 19 10.5. luento verkossa 13.5. viimeinen luento 13.5. vertaisarviointi sähköpostitse arvioitavalle ja leif.aberg@helsinki.fi luennolla: ryhmätöiden purku ja kurssipalaute vko 21 27.5. tulokset

4 Temaattiset esseet: vinkkejä kirjoittamisen aloittamiseen Viestintäyksikön rooli työyhteisön strategian toteutuksessa: Juholin, Åbergin teokset, Aula ja Heinonen, ProComin yhteisöviestintätutkimus 2003 Viestinnän strategisen suunnittelun työkalut: Åbergin teokset, Juholin, Aula ja Heinonen Viestinnän organisointi ja viestintävastuut: Juholin, Aula ja Heinonen, Åbergin teokset, Malmelin ja Hakala, ProComin yhteisöviestintätutkimus 2003 Viestintäyksikön rooli työyhteisön viestintävalmiuksien kehittämisessä: Juholin, Åbergin teokset, luennot Julkisuudet työyhteisön viestinnän näkökulmasta: luennot, Aula ja Heinonen, Malmelin ja Hakala Viestintäyksikön rooli työyhteisön luotaamisen järjestämisessä: Åbergin teokset

5 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ISCA MISSIO HYVÄ PERIMÄ VISIO: palmusaaret 1922 Ester Ståhlberg kansalaissodan orvot ja kodittomat Koteja kodittomille lapsille kansainväliset sisarjärjestöt sijaiskodit lomakodit perheryhmäkodit innovatiivisia yhteistyömuotoja valmennus tukiperheet Tiukula-talon palvelut heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet Pelastakaa Lapset -liiton kehyskertomus 2004

6 VISIO: palmusaaret YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ISCA 1922 Ester Ståhlberg kansalaissodan orvot ja kodittomat Koteja kodittomille lapsille kansainväliset sisarjärjestöt sijaiskodit lomakodit perheryhmäkodit innovatiivisia yhteistyömuotoja valmennus tukiperheet Tiukula-talon palvelut heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet Pelastakaa Lasten visio: ”Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia parempaan elämään” Liiton missio: ”Pelastakaa Lapset taistelee lasten oikeuksien puolesta parantaakseen välittömästi ja pysyvästi lasten elämää kaikkialla maailmassa” MISSIO HYVÄ PERIMÄ

7 Laadukas lastensuojelun ammattilainen Adoptiot Avo- ja sijaishuolto Ennalta ehkäisevä työ Herkkä, luotettava ja nopea auttaja, paikallisesti ja maailman laajuisesti Pitkäjänteinen lähialue- ja kehitystyö Humani- taarinen apu Vapaaehtoinen kansalais- toiminta Lapsipoliittinen vaikuttaja Lasten aktivoija Yhteistyön rakentaja Aktiivinen vaikuttaja ja kannanottaja Pelastakaa Lapset –liiton strategiset perusviestit 2004

8 Kolmas teema: Viestintävalmiudet Esimiesten viestintävalmiudet Avainhenkilöiden viestintävalmiudet Viestinnän ammattilaisten viestintävalmiudet Henkilöstön oma-aloitteisuus, aktiivisuus; vuorovaikutteisuuden mahdollistavat areenat Viestinnän osaamisen kehittäminen

9 yhteistyö HR:n (henkilöstöyksikön) kanssa jatkumo: ei vain koulutusta vaan monenlaista kehittävää viestintää: –koulutus, työnkierto, benchmarking ja hyvien käytäntöjen siirto, casekuvaukset, intran ja/tai henkilöstölehden käyttö VISAsta: –onko viestinnän koulutustarpeita arvioitu ja osaamisen kehittämiseen laadittu suunnitelmat –onko organisaatiossa pitkäjänteinen, koko henkilöstön koulutustarpeet kattava viestinnän koulutussuunnitelma –onko viestintäkoulutus liitetty tulosneuvotteluihin tai toiminta- ja taloussuunnitelmiin –onko kriisiviestinnän koulutustarve kartoitettu ja kriisiviestintää harjoiteltu

10 Esimiesten viestintävalmiudet Ilman viestintää ei voi johtaa! esimiehen viestinnän kalupakissa –kannettavia viestinnän teorioita ja malleja, –omaa kokemusta (hiljaista tietotaitoa) ja –tietoa erityisaiheita: (ks kotisivultani esimiesviestinnän erikoisluentosarjan verkko-aineistot), mm –delegoiva viestintä –koordinoiva viestintä –vuorovaikutteiset viestintätilanteet –motivointi, sitoutuneisuus –luovuuden ja synergian kirvoitus –palautteen antaminen –ikävien asioiden viestiminen –verkkojohtamisen haasteet

11 Avainhenkilöiden viestintävalmiudet ketkä ovat avainhenkilöitä? –keulakuvat –erityisaiheiden asiantuntijat –on myös vastuukysymys: kuka organisaatiossa saa viestiä? –tärkeää etenkin asiantuntijajulkisuuden kannalta asiantuntijaviestintää, jolloin fokuksessa mm –ymmärrettävyys –kiinnostavuus –viestimien käytön hallinta –viestintä ja vaikuttaminen

12 Viestinnän ammattilaisten viestintävalmiudet yleinen ymmärrys viestinnän mahdollisuuksista –sisällöt –keinot –vaikutukset eettiset kysymykset erikoistuminen koordinoiva viestintä ja hankeviestintä tämän päivän haasteita –monimediakirjoittaminen –hypertekstuaalisuus –ajan tasalla pysyminen teknisen kehityksen osalta

13 Henkilöstön oma- aloitteisuus, aktiivisuus henkilöstö ei ole passiivinen viestinnän objekti, vaan aktiivinen subjekti nykyisellä viestintäteknologialla voidaan jopa edellyttää oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutteisuus periaatteena ja asenteena ja vuorovaikutuksen mahdollistavat areenat siirtyminen lineaarisesta, lähettäjäkeskeisestä prosessimallista (”pack and deliver”) on hidas prosessi, liittyy yleiseen johtamiskulttuuriin ja perinteisiin