Liikkeenjohdon semiotiikka

Esitys aiheesta: "Liikkeenjohdon semiotiikka"— Esityksen transkriptio:

1 Liikkeenjohdon semiotiikka
Leif Åberg syksy 2000 Ensimmäinen istunto, 27.9.

2 Aihepiirit: Liikkeenjohto, mm Semiotiikka, mm strateginen johtaminen
ohjausprosessi yhteisöviestinnän osa-alueet: profilointi, tiedottaminen, markkinointi, luotaus, muutosviestintä Semiotiikka, mm semioottinen neliö generatiivisen kulun kielioppi myyttianalyysi autokommunikaatio maisemasemiotiikka visuaalisten viestien semioottinen analyysi

3 Työmuodot Tietoiskut Ideapurskeet Pienryhmät Oppimispäiväkirja
Oheisaineistot Take home -”tentti”

4 Viestintä ja strateginen johtaminen
Ihmislähtöinen visiotyö

5 Ihmislähtöinen visiotyö
jotta visiointi onnistuu, yrityksen on yhdistettävä samaan aikaan liikkeenjohdon prosessit ja prosessit, jotka kumpuavat ihmisistä

6 Leijan lennättämisen taito: leija lentää,
jos on tuulinen sää, ja jos vastatuuleen juoksemalla onnistuu antamaan leijalle sen tarvitseman nostovoiman

7 Miksi leijametafora? leijan lennätys on herkkää puuhaa; jatkuvasti on tarkkailtava ympäristön muutoksia pelkkä leija on vain väline, tarvitaan ihmisiä saamaan se ilmaan leijan eri osien on oltava balanssissa. Jos leija puoltaa, se ei nouse, oli lennättäjä kuinka taitava tahansa

8 on tärkeää pitää se aktiivisesti tasapainossa
Kun leija lentää, on tärkeää pitää se aktiivisesti tasapainossa

9 Tämä aktiivinen tasapaino saavutetaan viestinnän avulla

10 Åbergin leija VISIO LEGITIMI- TEETTI YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA
LIIKEIDEA, MISSIO YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT

11 Åbergin leija V I E S T I N T Ä VISIO LEGITIMI- TEETTI
LIIKEIDEA, MISSIO V I E S T I N T Ä YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT

12 Åbergin leija VISION ESILLE- PANO MUU- TOS- VIES- TIN- TÄ LUO- TAUS
LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO YRITYS- KULTTUURI VISION ESILLE- PANO STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA MUU- TOS- VIES- TIN- TÄ YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT LUO- TAUS

13 Visio: tila johon työyhteisön toivotaan pääsevän Åbergin leija eli
mielikuva tavoitte-lemisen arvoisesta tulevaisuuden tilasta VISIO Åbergin leija

14 Legitimiteetti: Legitimointi: Liikeidea: Missio: toiminnan oikeutus
mission hyväksyminen, joka tapahtuu sisäisen ja ulkoisen arvioinnin kautta Liikeidea: järjestelmä, jonka avulla työyhteisö ylläpitää hallitsevuut-taan ja ylivoimaista osaamista omalla reviirillään. Missio: työyhteisön ”pyhä tehtävä”, kuvaa olemassaolon tarkoituksen ja oikeutuksen. Åbergin leija LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO

15 Yrityskulttuuri: Strategia:
koostuu ajan kuluessa syntyneestä yrityksen tavasta toimia sekä yhteisistä arvoista ja uskomuksista. Strategia: osoittaa, miten ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja omat sisäiset vahvuu-det voidaan yhdistää, jotta strategiset tavoit-teet saavutetaan. Åbergin leija YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA

16 Ryhmädynaa-miset tekijät: Tavoitteet:
kumpuavat ryhmän toiminnasta. Työyhteisön kannalta tärkeimpiä ovat ryhmän synergia ja ryhmähenki eli ryhmän kokema tunne ryhmän ykseydestä. Tavoitteet: ilmaisevat ne välietapit, jotka saavuttamalla missiota toteutetaan. Åbergin leija RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA

17 Yksilödynaami-set tekijät: Tehtävä:
kumpuavat yksilöstä. Tärkeitä ovat motivaatio, sitoutuminen ja tarpeentyydytys. Tehtävä: koostuu yksilöiden, työryhmän tai tiimin työstä, valtuuksista, voimavaroista ja vastuusta sekä tulostavoitteista. Åbergin leija YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT

18 Viestintä: Sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä.
Tai: Viestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta. Åbergin leija V I E S T I N T Ä

19 työyhteisön kehystarinan rakentaminen.
Vision esillepano eli manifestaatio: työyhteisön kehystarinan rakentaminen. Åbergin leija VISION ESILLE- PANO MUU- TOS- VIES- TIN- TÄ Luotaus: prosessi, jonka avulla heikot muutossignaalit pyritään havaitsemaan riittävän ajoissa, jotta oikaiseviin toimiin ehditään ryhtyä. Muutosviestintä: Muutosta aikaansaavaa ja muutosta kuvaavaa viestintää. LUO- TAUS

20 - Rowleyn ja Roevensin malli - Gahmbergin ja Åbergin malli
Muutosmalleja - Rowleyn ja Roevensin malli - Gahmbergin ja Åbergin malli

21 Rowleyn ja Roevensin muutosmalli
Revoluutio: UUSI VISIO Tasapaino- tila Vahvistaminen Kyseen- alaistaminen Muutos Hallinnan tila, ”kontrollissa” Kaaos- tila Yllytys Vakuuttu- neisuus Muuntumistila, transformaatio Evoluutio: JAETUT ARVOT

22 Issuen asettaminen bifurkaatiokuvioon
kaaoksen reuna Kuvaan 2 on piirretty bifurkaatiodiagrammi Rowleyn ja Roevensin mallin mukaisen attraktorin päälle. Kuvan avulla havainnollistetaan, kuinka attraktori vie työyhteisön kaaoksen reunalle; tämä tapahtuu Pekka Aulan määrittelemän dissipatiivisen viestinnän avulla. Tämän jälkeen integroivan viestinnän avulla järjestelmä lisää ennustettavuuttaan ja hakeutuu uuteen tasapainotilaan.

23 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999
organisaation diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä

24 Rowleyn ja Roevensin ehdotus muutosviestinnäksi

25 Kyseenalaista: jotta työyhteisö ei jähmettyisi liikaa, se tulisi horjuttaa nykyi-seltä radaltaan ja saattaa epävarmuuden tilaan, ”kaaoksen reunalle” -> itseorganisoituminen alkaa Viestinnän keinoja: kyseenalaistus: ”why”, ”what if” ”mahdottomat” haasteet muutossignaalit vahvasti esiin vanhojen, turhien symbolien hylkäys

26 Luo vakuuttuneisuutta:
riittävän suuren joukon sitoutuminen muutokseen saattaa synnyttää uuden järjestyksen Viestinnän keinoja: tosi kapinalliset esiin! synergisten ryhmien symbolien vahvistus ”kontrolliarvojen” korostus, jottei suistuta pahaan kaaokseen perustelut uudelle esiin luovat ongelman-ratkaisutekniikat

27 Yllytä: uusi järjestys tulee viedä lävitse työyhteisössä, niin että siitä tulisi uusi tapa toimia Viestinnän keinoja: uuden suunnan vahvistus sankaritarinat huippu-tiimeistä ja synergiasta uhoaminen huippusuoritusten palkinta vanhojen mallien hautaus arvokkaasti

28 Vahvista: löytynyttä uutta suuntaa vahvistetaan, jotta organisaatio ”sinkoutuu” uudelle, korkeammalle radalleen Viestinnän keinoja: vision esillepano: strategiset perus-viestit muutosalueet esiin kokeiluihin kannustus asiakkuudesta, palvelusta ja kilpailusta viestiminen arvokeskustelu vapaan viestinnän ja rakentavan palautteen korostus

29 Gahmbergin ja Åbergin semioottinen neliö

30 3 1 2 4 Työyhteisön oppimis- ja kehityssyklit (Greimas-sovellus)
”hyvä järjestys”: hyvä, tasapainoinen organisaatio ”paha kaaos” epäjärjestys Kilpailu, balanssi järkkyy, epävarmuus työpaikasta, henkilöstömuutokset,, muutokset johtamismalleissa jne 1 3 (splendid) visio (avaa tien pahasta), kylähullut, toleranssia 2 Sietokyvyn puute voimat ja eväät loppuvat, käpertyminen, väärät businessvalinnat 4 legitiimi visio, sitoutuminen, sisäinen vuoro- vaikutus, johdattaminen, luotaus ”paha järjestys”: negatiivinen keskinäinen riippuvuus, ahdistava, itsekkyyden organisaatio, näköalattomuus, ulosmittaushenki ”hyvä kaaos”: rakentava jännite, henkinen kasvu, synergia (lähde: YTP 99. Laatikot kuvaavat tiloja, nuolet prosesseja)

31 3 1 2 4 Viestinnän rooli ”hyvä järjestys”: ”paha kaaos”:
hyvä, tasapainoinen organisaatio ”paha kaaos”: epäjärjestys Tiedon panttaaminen, huhut,ristiriitaiset sanomat org:n tilasta teot ja viestit ristiriidassa yllättävä kielt. signaali ympäristöstä 1 3 uudenlaisen viestin idut: (splendid) visio, avaa tien pahasta, kylähullut 4 vision esillepano, sisäinen vuoro- vaikutus, johdattaminen, luotaus, uuden linjan vahvistaminen, läpinäkyvyys 2 Tiedon kieltäminen, panttaaminen, ”matto alta”, valtataistelut, propaganda, viestinnän uskottavuus nolla, ilmaston myrkyttäjät ”paha järjestys”: negatiivinen keskinäinen riippuvuus, ahdistava, itsekkyyden organisaatio, näköalattomuus, ulosmittaushenki ”hyvä kaaos”: rakentava jännite, henkinen kasvu, synergia (lähde: YTP 99)