Esa Väliverronen ja Leif Åberg: Johdatus viestintään

Esitys aiheesta: "Esa Väliverronen ja Leif Åberg: Johdatus viestintään"— Esityksen transkriptio:

1 Esa Väliverronen ja Leif Åberg: Johdatus viestintään
Luento 1 Peruskäsitteitä Kolme näkökulmaa viestintään

2 Kurssin sisältö 13.9. peruskäsitteitä ja näkökulmia (EV & LÅ)
20.9. joukkoviestintä (EV) 27.9. keskinäis- ja organisaatioviestintä (LÅ) 4.10. verkkoviestintä ja semiotiikka (LÅ) julkisuus ja kehystäminen (EV) viestinnän tulevaisuus: mediayhteiskunta (EV), tietoyhteiskunta (LÅ), vai mikä? tentti

3 Suorittaminen Viestinnän peruskurssin luennot kirjallisuus
kaikki tenttivät loka- tai tammikuussa kirjallisuus pääaineopiskelijat: pienryhmissä sivuaineopiskelijat: tenteissä loka- tai tammikuussa

4 Kirjallisuus: Kunelius R: Viestinnän vallassa (uusin painos)
Åberg, L: Viestinnän johtaminen Nieminen H ja Pantti M: Media markkinoilla Pietilä V: Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä

5 Pääaineopiskelijoiden pienryhmät
ongelmasuuntautuneen oppimisen (pbl) mallin mukaisia Pienryhmätyö alkaa perjantaina kello 10 osoitteessa U37 sh 1 Pienryhmäjako tehdään ensimmäisellä kokoontumiskerralla

6 Viestintä oppialana

7 Viestintä oppialana myöhään vakiintunut tieteenala/oppiala/tutkimusala
löyhä identiteetti monitieteisyys refleksiivisyys muuttuva käytäntösuhde viestinnän merkitys yhteiskunnassa korostuu

8 Yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen perinne mediatutkimuksessa
Yhteiskuntat. perinne MEDIATUTKIMUS Humanistinen perinne yhteiskuntateoriat kielitiede makrososiologia kulttuurintutkimus kirjallisuustiede julkisuusteoria estetiikka poliittinen taloustiede diskurssianalyysi elokuvatiede valtio- ja hall. tieteet feministinen tutkimus semiotiikka psykologia retoriikka mcr-perinne mediaetnografia reseptiotutkimus emp. mediasosiologia media(taide)tiede

9 Organisaatioviestinnän juuret
oli aiemmin osa keskinäisviestintää tai organisaatiotutkimuksen ”sivutuote” 1960-luvulta ensimmäisiä organisaatioviestinnän teorioita nyt organizational communications managerial communications, communications management ja strategic communications communication in organizations viestinnän ilmiöiden tutkimus organisaation raameissa

10 järjes- telmä- teoriat liikkeen- johdon teoriat Computer Science
Organisaatioviestintä Informaatioteoriat, etenkin matemaatt. funktiomallit ja -teoriat sosiaalipsykologiset teoriat Semiotiikka kulttuu- riset teoriat

11 Peruskäsitteet MOT Kielitoimiston sanakirja
viestintä viestiminen, tiedottaminen, tiedonvälitys, kommunikaatio. Ihmisten, hermosolujen välinen viestintä. Viraston sisäinen ja ulospäin suuntautuva viestintä. Sanallinen, sanaton viestintä. Kuvallinen viestintä. Painoviestintä. Joukkoviestintä. Sähköviestintä. Televiestintä.

12 vest, ven. (sanoma, viesti)
tiedotus (tiedon antaminen, jakaminen, välittäminen -> tiedotusoppi communication communicare, lat. (tehdä yhteiseksi, jakaa, osallistua)

13 Raymond Williams: Keywords (1976)
Communication, Yhteiseksi tekeminen (1400-luvulta) yhteisyys, yhteisö, jakaminen 2) Siirtäminen (1700-luvulta) lines of communication, (roads, canals, railways), transport Informaation välittäminen, jakaminen (1900-luvulta), -> viestinnän kilpailevat teoriat

14 Viestinnän määritelmiä
Viestintä on sanomien siirtäminen A:sta B:hen (prosessikoulukunta) Viestintä on merkitysten tuottamista ja vaihtoa (semioottinen koulukunta) Viestintä on yhteisyyden tuottamista ja ylläpitämistä (rituaalinen näkemys)

15 Viestintä siirtona Informaation/tiedon/sisältöjen siirtämistä lähettäjältä vastaanottajalle Kuka sanoo kenelle, mitä kanavaa käyttäen ja millä vaikutuksella? Miten viestintä vaikuttaa?

16 Viestintä merkitysten tuottamisena
Miten merkityksiä tuotetaan valitsemalla merkkejä ja tulkitsemalla niitä Verbaalinen ja non-verbaalinen viestintä ’lähettäjä’ ja ’vastaanottaja’ ovat molemmat merkitysten tuottajia ja tulkitsijoita

17 Viestintä yhteisyyden tuottamisena
Viestintä tuottaa ja ylläpitää yhteisyyttä Yhteiseksi tekeminen Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen Identiteetin rakentaminen, vahvistaminen ja muokkaaminen

18

19 Viestintä on siis tätä kaikkea:
sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa nämä sanomat kantavat informaatiota merkityksien tuottamista, jakamista ja tulkintaa, siis sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä kulttuurisen yhteisyyden luomista Kaikki mallit voivat edelleen hyvin ja täydentävät toisiaan mainiosti. Prosessi tietenkin tarvitaan, mutta viestintä ei ole niin mekanistista kuin kenties aikoinaan ajateltiin. Jos haetaan kaikkien kolmen synteesiä, voitaneen viestintä määritellä näin: Viestintä on prosessi, jossa merkityksen antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen verkoston kautta ja jonka seurauksena vahvistetaan kulttuurista yhteisyyttä.

20 Yhteisiä elementtejä:
vaihdanta lähettäjä (=käynnistäjä) vastaanottaja jokin joka siirtyy merkityksenanto kulttuurinen ja fyysinen konteksti

21 Viestinnän fysiologinen perusta
sisäisviestintää (intracommunication) sisäisviestintä tarkastelee ihmisten sisäisiä prosesseja aistien ja aivojen toimintaa yksilödynaamisten tekijöiden kuten arvot, asenteet ja tarpeet vaikutuksia

22 Viestinnän fasettiteoria
teoria tarkastelee aktiivista ja passiivista viestien käsittelyä linkittää sisäisviestinnän kognitiiviset prosessit ja semioosin, merkityksen antamisen

23 Fasetti moniulotteinen pinta tajunnassamme, joka koostuu mielikuvista eli assosiaatioista mielikuvat aktivoituvat tietyn ärsykkeen käsittelyn yhteydessä fasetti koostuu ytimestä (primaari-assosiaatio) ja siihen kytkeytyvistä heikommista, ‘haaleammista’ muistijäljistä (sekundaari- jne -assosiaatiot, vrt. Umberto Econ juurakkomalli, edempänä) synonyymejä: solupopulaatio, skeema, kognitiivinen kartta

24 Ajattelu fasettien aktivaatiotapahtuma, jonka tuloksena syntyy ajatuksia, ideoita aktivoitumisen voivat laukaista ulkoiset tekijät tai oma ajattelumme esimerkkinä luova ajattelu: luovuus on vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla käytännössä: korvikeaistimus eli kvasireseptuaalinen kokemus (vrt merkityksenanto, edempänä)

25 Viestien käsittely fasettiteorian mukaan
1 kokonaisvaltainen tulkinta 2 yksinkertaistaminen eli redusointi 3 fasettien aktivoituminen 4 kiinnittyminen

26 1 Kokonaisvaltainen tulkinta ja 2 Yksinkertaistaminen
ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

27 3 Fasettien aktivoituminen
ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

28 4a Aktiivinen kiinnittyminen
ohjausmuisti: arvot, asenteet, normatiivinen tieto ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

29 4b Passiivinen kiinnittyminen
ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

30 Kolme näkökulmaa viestintään

31 1) Viestintä on prosessi
prosessinäkökulma viestintään

32 Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947)
lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaan- ottaja

33 Tämän päivän prosessimallit
viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista attraktorit, fraktaalit perhosefekti bifurkaatio eli jakson kahdentuminen

34 perhosefekti Lorenz äärettömän pieni muutos alkuarvoissa voi prosessin myöhemmässä vaiheessa saada aikaan suuria muutoksia esim perhosen siipien leyhähdys -> tornadon reitti

35 bifurkaatio May Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta

36 Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen
diversiteetti kohti järjestystä kohti kaaosta

37 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999
diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta

38 Uusissa viestinnän malleissa korostuvat siten
vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman dynaaminen satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään

39 Epälineaarinen viestinnän prosessimalli
vuoro- vaikutus idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

40 A B Lähettäjä idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava
häiriöt

41 Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa
nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

42 A B Vastaanottaja idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt

43 Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan
yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

44 Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

45 Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

46 Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

47 Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit
tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

48 Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke:
mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

49 Mahdollinen -> toteutuva ärsyke:
havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

50 A B Kanava ja viestin idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
häiriöt

51 Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys
Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

52 A B Häiriöt idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava

53 Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille
Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: tämä prof. Wiion lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

54 Palaute ja vuorovaikutus
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

55 Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta
Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

56 Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä palautetta voi antaa ja saada näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa ”vuorollaan” toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa

57 A B Informaatio idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt

58 Sanomat ja viestit kantavat informaatiota
Informaatioteorioita: semanttinen syntaktinen eli matemaattinen pragmaattinen

59 Semanttinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

60 Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria
Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

61 Pragmaattinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

62 2) Viestintä on merkityksenantoa, tolkunottoa ja tulkintaa
semioottinen näkökulma viestintään

63 Semiotiikka tutkii symboleja ja merkityksiä
useita koulukuntia, kaksi pääjuurta (eurooppalainen) strukturalismi korostaa merkkijärjestelmän rakennetta deSaussure Tarto, mm Lotman Pariisin strukturalistinen koulukunta (amerikkalainen) pragmatismi korostaa myös merkkien vaikutusta Peirce

64 Eräitä peruskäsitteitä
semioosi eli merkityksenanto polyseemisyys eli monitulkintaisuus kanoninen kertomus (käsitellään 4.10.) syntagma ja paradigma (käsitellään 4.10.) metafora ja metonyymi (käsitellään 4.10.)

65 Semioosi eli merkityksen antaminen
Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

66 Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce)
MERKKI KOHDE TULKITSIN

67 Merkityksenannon osat (Peirce)
"koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

68 Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes)
Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

69 Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi
Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

70 Viestintä merkitysten tuottamisena Kulttuurintutkimuksen näkökulma

71 Kulttuuri ja viestintä
Kulttuurissa on kyse jaetuista merkityksistä Kun viestinnässä valitsemme symboleita tai tulkitsemme niitä, nojaudumme yhteisesti jaettuun kulttuuriin Merkitysten tulkinta ei ole vain yksilöllinen, päänsisäinen tapahtuma

72 Viestintä kulttuurintutkimuksen näkökulmasta
erot suhteessa semiotiikkaan Korostaa tulkinnan kulttuurisesti määräytynyttä (yhteinen kulttuuri/erilaiset kulttuurit, ideologia, arvot…) Korostaa merkitysten tuottamisen poliittista luonnetta (’representaation politiikka’) : mistä näkökulmasta todellisuutta koskevia määritelmiä tuotetaan, kenen määritelmät nousevat hallitseviksi, mitä seurauksia tällä on? Tulkitseva vs. kriittinen kulttuurintutkimus (ks. Pietilä: joukkoviestintätutkimuksen valtateillä)

73 Kulttuuri on jaettuja merkityksiä, mutta …
Ajatus kulttuurista jaettuina merkityksinä korostaa liiaksi yhdenmukaisuutta -> merkitysten tuottamista ja tulkintaa säätelevät rajatummat kulttuuriset käytännöt: representaatio, genre, diskurssi ... -> merkitysten tuottaminen on sidoksissa sosiaaliseen kontekstiin: tilanne, media, valtasuhteet… -> merkityksistä käydään ideologista ja poliittista kamppailua

74 Representaatio (uudelleen)esittäminen
- asian tai näkemyksen esittäminen/tekeminen uudelleen läsnä olevaksi merkkien ja symbolien avulla 2) edustaminen valitessamme merkkejä ja symboleita nojaudumme sosiaalisesti jaettuihin käsityksiin siitä, mitä erilaiset merkit ja symbolit edustavat

75 Genre Suppeasti määriteltynä: median lajityyppi
esim. romaani, uutinen, komedia … luokitteluväline (erottelu, markkinointi …) genre voi ylittää medioiden rajat (esim. dekkari) koodi semioottisesti tulkittuna - genrehybridit

76 Genre Laajemmin määriteltynä: tietty sääntöjen ja konventioiden muodostama kokonaisuus, joka ohjaa mediatekstien (esitysten) tuottamista ja tulkintaa - Kiinnittää huomiota tekstien ryhmittelyn ja tulkinnan ohella niiden tuottamiseen, jakeluun ja vastaanottoon liittyviin käytäntöihin

77 Diskurssi MOT Kielitoimiston sanakirja
diskurssi jtak alaa koskevien vuorovaikutustapojen kokonaisuudesta. Politiikan diskurssit. Opetusdiskurssi. 2. vars. kiel. keskustelu; teksti (vrt. teksti 2).

78 Diskurssi Kulttuurisesti määräytynyt puheen/kielenkäytön tapa
Sijoittuu universaalina ymmärretyn kulttuurin tai kielen ja sen yksilöllisen tulkinnan välimaastoon (vrt. de Saussure) diskurssit elävät ja uusiutuvat instituutioissa ja kielenkäytön tavoissa

79 Diskurssi suppeasti: tietty tapa puhua tietystä aiheesta tietyssä kontekstissa laajemmin: tapa, jolla tietty sosiaalinen käytäntö representoidaan tietystä näkökulmasta (Foucault) esim. lääketieteellinen diskurssi, psykologinen diskurssi, journalistinen diskurssi (?) …

80 Diskurssi (Stuart Hallin mukaan)
”on ryhmä lausumia, jotka tarjoavat kielen sitä varten että voitaisiin puhua tietynlaisesta jotakin aihetta koskevasta tiedosta – toisin sanoen representoida tätä tietoa. Kun lausumia jostakin aiheesta esitetään jonkin erityisen diskurssin sisällä, diskurssi mahdollistaa aiheen näkemisen jollakin tietyllä tavalla. Se rajoittaa myös muita tapoja, joilla aihe voitaisiin esittää.”

81 Diskurssi (Norman Fairloughin mukaan)
esittää (representoi) maailmaa jostakin tietystä näkökulmasta ja luo näin tieto- ja uskomusjärjestelmiä luo sosiaalisia identiteettejä (rooleja) viestintätapahtumaan osallistuville (puhujat, kuulijat, puheen kohteena olevat..) 3) luo sosiaalisia suhteita osallistujien välille

82 Mutta diskurssin käsitteellä ei ole yhtä ’oikeaa’ tai vakiintunutta määritelmää diskurssilla on monia rinnakkaisia tai lähisukuisia käsitteitä merkityssysteemi, tulkintarepertuaari, kehys, tulkintapaketti -> kehystämisestä tarkemmin

83 3) Viestintä on yhteisyyttä
kulttuurinen tai rituaalinen näkemys viestinnästä

84 Viestintä yhteisyyden tuottamisena
Viestintä tuottaa ja ylläpitää yhteisyyttä Yhteiseksi tekeminen Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen Identiteetin rakentaminen, vahvistaminen ja muokkaaminen

85 Viestintä on yhteisyyttä
James Carey (1975/1994) viestintä on symboliprosessi, joka tuottaa, ylläpitää ja muuntaa yhteistä sosiaalista todellisuutta viestintä on enemmän ”konfirmaatiota” (vahvistamista, vakiinnuttamista) kuin informaatiota ”

86 Carey Viestinnässä on keskeistä
rituaalit: osallistuminen, yhdessä jakaminen, yhteenliittyminen, kumppanuus ei niinkään sanomien levittäminen tilassa kuin yhteiskunnan ylläpitäminen ajassa

87 Viestintä rituaalina Esim. television iltauutiset rituaalina
yhteinen iltanuotio: tarinoita meistä ja muista ”ulkomailla rauhatonta, mutta meillä Suomessa kaikki hyvin” me-yhteisö, kansallinen näkökulma uutisjutut toistavat samoja kaavoja ja kertovat tuttuja tarinoita

88 Medium-teoria Mediumit (viestimet) ihmisten välisen yhteydenpidon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen välineinä Kauko Pietilä: joukkoviestintä yhteiskuntaa koossapitävänä voimana Sanomalehden yhteiskunta (1994) Yhteiskunta rakentuu vuorovaikutuksesta, jota välittävät viestinnän instituutiot

89