Johdatus viestintään Leif Åberg syksy 1998. Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat:

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään Leif Åberg syksy 1998. Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat:"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään Leif Åberg syksy 1998

2 Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat: pienryhmissä –sivuaineopiskelijat: tenteissä loka-, joulu- tai tammikuussa

3 Luentojen jaksotus peruskäsitteet 16. 9. sisäisviestintä 24.9. keskinäisviestintä 30.9.-7.10. yhteisöviestintä 14.10. välitentti 21.10. yhteisöviestintä 28.10. joukkoviestintä 4.-11.11. viestinnän tulevaisuus 18.-25.11. kooste 2.12. lopputentti 9.12. rästitentti 14.1.99

4 Pääaineopiskelijoiden pienryhmät Lisätietoa tänään kello 14.00 salissa Auditorio VI

5 Kirjallisuus: 1.osa: Fiske, J., Merkkien kieli Sana, E. (t), Tieto- opista mediapeliin Kalliokoski, J. (t), Teksti ja ideologia 2. osa: Kivikuru, U-M. ja Kunelius, R., Viestinnän jäljillä Wiio, O.A., Johdatus viestintään, uusin painos, 1994 tai 1995 Åberg, L., Viestintä - tuloksen tekijä

6 Peruskäsitteet

7 Viestinnän määritelmiä Informaation (tai: tiedon) vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan välillä (Wiio) Informaation vaihdantaa järjestelmien välillä (Wiio) Sanomien vaihdantaa ihmisten kesken erilaisten merkkijärjestelmien avulla (Nordenstreng) Inhimillistä ajatuksenvaihtoa (Nordenstreng)

8 Communication is a process, through which people, acting together, create, sustain, and manage meanings through the use of messages within a particular context (Conrad 1994)

9 Yhteisiä elementtejä: vaihdanta lähettäjä (=käynnistäjä) vastaanottaja jokin joka siirtyy merkityksenanto kulttuurinen ja fyysinen konteksti

10 Siis: Viestintä on sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa. Sanomat kantavat informaatiota. Merkityksenanto korostuu sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä.

11 Viestinnän tasot (Wiio) Sisäisviestintä: sisäinen viestintätapahtuma Keskinäisviestintä: kahden tai useamman ihmisen välistä viestintää: pari- tai pienryhmäviestintää Yhteisöviestintä: viestintää organisoiduissa puitteissa Yleisöviestintä: pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä yhteen tai useampaan vastaanottojärjestelmään: kohde-, pienjoukko- tai joukkoviestintä

12 Lineaarinen viestinnän malli A X X B = X

13 Shannonin lineaarinen malli (1947) lähettäjä sanoma enkoodaus kanava dekoodaus sanoma vastaan- ottaja palaute häiriöt

14 Uusissa, epälineaarisissa viestinnän malleissa korostuvat vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: vastaanottaja antaa merkityksen sanomalle viestintätapahtuman satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen.

15 Epälineaarinen viestinnän malli idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

16 Tärkeät vaiheet ”lamppu” B A idea puetaan sanomaksi vuoro- vaikutus

17 Lähettäjä idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

18 Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

19 Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

20 Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

21 Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

22 Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit jne

23 Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke: mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

24 Mahdollinen -> toteutuva ärsyke: havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

25 Kanava ja viestin idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

26 Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

27 Häiriöt idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

28 Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin.

29 Palaute idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

30 Palaute Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyy lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

31 Informaatio idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

32 Sanomat ja viestit kantavat informaatiota Informaatioteorioita: –semanttinen –syntaktinen eli matemaattinen –pragmaattinen –järjestelmäteoreettinen

33 Semanttinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

34 Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

35 Pragmaattinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

36 Informaation järjestelmäteoria Informaatio on järjestelmän ohjausjärjestelmän työtapahtuma ohjausjärjestelmä syötetulos palaute työ