Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa Leif Åberg syksy 2004.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa Leif Åberg syksy 2004."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa
Leif Åberg syksy 2004

2 Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 15. 09.
2 viestintä on prosessi 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 4 viestintä on yhteisyyttä 5 edelliset teemat jatkuvat 6 keskinäisviestintä välitentti 7 organisaatioviestintä 8 joukkoviestintä verkkoviestintä viestinnän tulevaisuus ja kooste ei luentoa lopputentti rästitentti (ja )

3 Semiotiikka tutkii symboleja ja merkityksiä
useita koulukuntia, kaksi pääjuurta (eurooppalainen) strukturalismi korostaa merkkijärjestelmän rakennetta deSaussure Tarto, mm Lotman Pariisin strukturalistinen koulukunta (amerikkalainen) pragmatismi korostaa myös merkkien vaikutusta Peirce

4 Eräitä peruskäsitteitä
semioosi eli merkityksenanto polyseemisyys eli monitulkintaisuus kanoninen kertomus syntagma ja paradigma metafora ja metonyymi

5 Semioosi eli merkityksen antaminen
Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

6 Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce)
MERKKI KOHDE TULKITSIN

7 Merkityksenannon osat (Peirce)
"koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

8 Merkityksenannon osat (Peirce)
"koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

9 Ikoni, indeksi ja symboli
ikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet indeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari symboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

10 Merkityksenannon osat (Peirce)
"koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

11 Reema, lause ja argumentti
reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

12 Merkityksenannon osat (Peirce)
"koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

13 Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes)
Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

14 Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi
Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

15 Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli
Kaksi kommunikaatiotapaa: klassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli autokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää tietoa itselleen tämä tuottaa myyttistä informaatiota esimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat myös strategiset suunnitelmat ja perusviestit ! (Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)

16 Autokommunikaatio prosessina
Paluu sanomaan 1 uudessa kontekstissa Minä, lähettäjä Sanoman 1 tuottaminen Minä, vastaan- ottaja Sanoma 2 Sanoman 1 koodi muuttuu

17 Esimerkki autokommunikaatiosta: työyhteisön strategia
Lineaarisessa mielessä: strategia lähetetään, ”valutetaan” organisaation ala-tasoille tavoitteena suunnitel-man toimeenpano Autokommunika-tiivisessa mielessä: laatijat osoittavat itselleen, että ollaan oikealla asialla, kontrolloidusti tavoitteena päämäärä-tietoisuus, oikean imagon viestiminen, uskon valaminen

18 Kanoninen kertomus Fisher Greimas Propp narratiivinen semiotiikka
kanoninen kielioppi Propp aktanttiteoria tarkemmin katso

19 Walter Fisher: narratiivinen paradigma
ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja

20 Tarinan koherenssi, koossapysyminen: Tarinan uskottavuus:
argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun Tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot

21 Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet
I Tekstien kolme rakennetasoa: syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset raken-teet: mistä puhutaan diskursiiviset raken-teet: miten puhutaan II Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset

22 Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet
Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantii- kan taso: merkityk- set kolme rakennetasoa: syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset rakenteet: mistä puhutaan diskursiiviset rakenteet: miten puhutaan Syvärakenteet Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet

23 Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantiikan taso: merkitykset
Syvärakenteet Perussyntaksi Perussemantiikka Kerronnalliset rakenteet Kerronnallinen syntaksi Kerronnallinen semantiikka Diskursiiviset rakenteet Diskursiivinen syntaksi Tematisaatio ja kuvallistaminen

24 - polarisaatio ja binaarioppositiot
Perussyntaksi logiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

25 Semioottinen neliö (Greimas)
käsite vastakäsite vastakkaissuhde S 1 S 2 ristiriitasuhteet täydentyvä suhde täydentyvä suhde - S 2 - S 1 vastakkaissuhde vastakäsitteen puuttuminen ei-käsite

26 Kerronnallinen syntaksi
- kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - kerronnallisen kulun teoria

27 Greimas’in aktanttimalli
lähettäjä objekti vastaan- ottaja auttaja subjekti vastustaja

28 Proppin aktanttiteoria
tehtävän antaja etsitty sankari valesankari roisto auttaja ylempi voima

29 Kerronnallisen kulun teoria
Kanonisen kertomuksen skeemat: sopimusosa asettamisosa toimintaosa tunnustusosa Juoni testien sarjana: kvalifioiva testi ratkaiseva testi glorifioiva testi

30 Diskurssiinpano - toimijan asettaminen: kuka
- tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

31 Perussemantiikka - yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot” - esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema, luonto ja kulttuuri

32 Kerronnallinen semantiikka - ideologisointi
- yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

33 Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse
Kuvallistaminen - valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

34 Merkkien väliset suhteet Merkitykset
Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminen Kun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Merkkien väliset suhteet Merkitykset Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Taustalla olevat universaalit arvot Mistä puhutaan Aktantit, kerronnan kulku Ideologisointi, tämän tarinan arvot Miten puhutaan Kuka, missä, milloin Näkökulma Teemat, metaforat ja viittaukset Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

35 Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN)
yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat tavanomainen Paradigmaattiset valinnat

36 Metaforat ja metonyymit
metaforinen ilmaisu siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen paradigmaan uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen esimerkkejä: Marlboro-mies Benetton puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”

37 Metaforat ja metonyymit
metonyyminen ilmaisu syntagman osa tuottaa koko syntagman osa edustaa kokonaisuutta esimerkkejä savukemainoksessa tupakoijan käsi viljatähkä muropaketin kyljessä McDonald’sin kaaret


Lataa ppt "Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa Leif Åberg syksy 2004."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google