Liikkeenjohdon semiotiikkaa Leif Åberg kevät 1998 Toinen istunto 4.3.

Esitys aiheesta: "Liikkeenjohdon semiotiikkaa Leif Åberg kevät 1998 Toinen istunto 4.3."— Esityksen transkriptio:

1 Liikkeenjohdon semiotiikkaa Leif Åberg kevät 1998 Toinen istunto 4.3.

2 Viimeksi tapahtui: zTyömuodot ja toive- kartoitus zViestintä ja strategi- nen johtaminen: yIhmislähtöinen visiotyö, metaforana Åbergin leija yViestintä dynaamisen tasapainon saavutta- misen välineenä yLiikkeenjohdon prosessit: visio, liikeidea, missio, tavoitteet, tehtävät yIhmisistä kumpuavat prosessit: visiointi, legitimointi, yritys- kulttuuri, ryhmä- ja yksilödynamiikka yViestintä: vision esillepano, muutos- viestintä, luotaus

3 Toivekartoitus: liikkeenjohtaminen zmenestys, teho, tuottavuus ztyötyytyväisyys, sitouttaminen zvuorovaikutus- tilanteet: pystysuuntainen/ asiakasviestintä zkriisienhallinta z muutostilanteet z johtajan persoonan merkitys z uudet johtamismallit z markkinoiden hahmottaminen z markkinointi z design management z visio, arvot, kulttuuri

4 Toivekartoitus: semiotiikka zihmissuhteiden ja käyttäytymisen merkistö zliikkeenjohtaminen semioottisena järjestelmänä: mihin semioottisiin teorioi- hin liikkeenjohdon semiotiikka perustuu z Bahtinin karnevaali- mallin soveltaminen liikkeenjohtamiseen z yrityskuva, liikemerkit ja brandit z tarinat ja myytit

5 Työmuodot zTietoiskut zIdeapurskeet zPienryhmät z Oppimispäiväkirja z Oheisaineistot z Take home -”tentti”

6 Jaksotus 1Strateginen johtaminen 2Semioosi viestinnän kontekstissa 4.3. 3Liikkeenjohdon mantrat ja karnevaalit: semiotiikka ja ohjausprosessi 11.3. 4”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi 18.3. 5”Musta kääpiö”. Liikemerkin mahti 25.3. 6”Tyhjän arkin syndrooma”. Tiedotteen paradigmat ja syntagmat 1.4. 7”Se.Suuri.Suomalainen.”. Semiotiikka ja markkinointi 8.4. 8”Muutoksen merkit”. Luotaus semioottisena järjestelmänä 15.4. 9”Pääkonttorin merkit”. Tilan semiotiikkaa 22.4. 10 Synteesi: liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut 29.4. 11 Kurssikooste 13.5.

7 Semioosi viestinnän viitekehyksessä

8 Viestintä zSanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä. tai zTietyssä kontekstissa tapahtuva prosessi, jossa ihmiset yhdessä luovat, ylläpitävät ja käsittelevät merkityksiä sanallisin ja sanattomin merkein ja symbolein.

9 Viestinnän fasettiteoria zÅberg 1988 zteoria tarkastelee aktiivista ja passiivista viestien käsittelyä zlinkittää sisäisviestinnän kognitiiviset prosessit ja semioosin

10 Aktiivinen ja passiivinen viestien käsittely aktiivinen: zärsykkeitä ja viestejä käsitellään tietoisesti zärsykkeet kulkevat työmuistin kautta zkognitiiviset prosessit aktivoituvat zesim lukeminen, autonajo, keskittynyt kuuntelu passiivinen: z ärsykkeitä ja viestejä ei käsitellä tietoisesti z muistijäljet muodos- tuvat tiedostamatta z esim taustakuuntelu, aistien rajatoiminnat, alitajuinen vaikuttaminen

11 Fasetti zmoniulotteinen pinta tajunnassamme, joka koostuu mielikuvista eli assosiaatioista zmielikuvat aktivoituvat tietyn ärsykkeen käsittelyn yhteydessä zfasetti koostuu ytimestä (primaari-assosiaatio) ja siihen kytkeytyvistä heikommista, ‘haaleammista’ muistijäljistä (sekundaari- jne -assosiaatiot, vrt. Econ juurakko!) zsynonyymejä: solupopulaatio, skeema, kognitiivinen kartta

12 Ajattelu zfasettien aktivaatiotapahtuma, jonka tuloksena syntyy ajatuksia, ideoita zaktivoitumisen voivat laukaista ulkoiset tekijät tai oma ajattelumme zesimerkkinä luova ajattelu: luovuus on vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla zkäytännössä: korvikeaistimus eli kvasireseptuaalinen kokemus

13 Viestien käsittely fasettiteorian mukaan 1kokonaisvaltainen tulkinta 2yksinkertaistaminen eli redusointi 3fasettien aktivoituminen 4kiinnittyminen

14 1 Kokonaisvaltainen tulkinta zärsykkeitä ei pilkota atomistisesti osiin, vaan ne käsitellään holistisesti, ajatuskokonaisuuksina ztyömuistiin mahtuu kerrallaan 5-9 sanaa zajatuskokonaisuuden tulisi syntyä kahden työmuistillisen raameissa

15 Työ- ja kestomuisti Työmuisti zpieni: 5-9 “sanaa” zlyhytkestoinen: muutamasta sekunnista pariin minuuttiin zfunktionaalinen eli toiminnollinen Kestomuisti z “ääretön”: 10-12 miljardia aivosolua, jotka eivät uusiudu z pitkäkestoinen z assosiatiivinen z episodinen, tieto- ja ohjausmuisti

16 2 Yksinkertaistaminen zärsykevirta yksinkertaistetaan eli redusoidaan ennen kuin se aiheuttaa muuta henkistä toimintaa ztätä yksinkertaistettua sanomaa verrataan kestomuistissa jo oleviin fasetteihin zmuuntuessaan ärsyke menettää osan tarkkuudestaan, mutta sen kiinnittyminen helpottuu

17 1 Kokonaisvaltainen tulkinta ja 2 Yksinkertaistaminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti

18 3 Fasettien aktivoituminen zärsykevirta aktivoi jo olemassaolevia fasetteja zuusi asia aktivoi useampia fasetteja kuin vanha, jo tuttu asia zon helpompaa verrata ärsykkeitä fasetteihin kuin palauttaa fasetti mieleen ilman ärsykeympäristön tukea (liipasinvaikutus, trigger effect)

19 3 Fasettien aktivoituminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti

20 4 Kiinnittyminen zmieleenpainettavat tai mieleenpainuvat asiat kiinnittyvät aivosoluihin ja kytkeytyvät kestomuistissa jo oleviin muistijälkiin solupolkujen avulla ztämä assosiatiivinen kytkentä linkkautuu niihin fasetteihin, joiden kautta ärsykkeille haettiin merkitystä

21 4a Aktiivinen kiinnittyminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti ohjausmuisti: arvot, asenteet, normatiivinen tieto

22 4b Passiivinen kiinnittyminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti

23 Tehokas viestintä fasettiteoriaa soveltaen zvaikuta kaikkien aistien kautta! zsynnytä korvike-elämyksiä! ztoista, sillä peitto kasvaa ja viestiin liittyy uusia, episodisia mielikuvia! zajattele empaattisesti! zole yllätyksellinen (-> paradigmaattiset valinnat)! zälä anna liian valmiita ratkaisuja!

24 Semioosi eli merkityksen antaminen zMerkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) zMerkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) zTulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

25 Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE

26 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

27 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

28 Ikoni, indeksi ja symboli zikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet zindeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari zsymboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

29 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

30 Reema, lause ja argumentti zreema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki zlause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä zargumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

31 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

32 Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes) zDenotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)- merkitys (koiran määritelmä) zKonnotaatiotaso: yksilöllinen sivu- merkitys (omat kokemukseni koirista) zSymbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys (”koiruus”)

33 Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi zUmberto Econ rhizome- eli juurakkomalli zärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin zassosiaatioketjut ovat yksilöllisiä

34 Synteesi: Fraktaali: itseään yhä pienemmissä ja pienemmissä mittakaavoissa toistava muoto Assosiaatiot, solupopulaatiot, skeemat Merkityksenanto