Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006

Esitys aiheesta: "Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006"— Esityksen transkriptio:

1 Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
Yhteisöviestinnän johtaminen-kurssi 1: Johdanto. Yhteisöviestintä. Puitteet. Suunnittelu Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006

2 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications management) näkökulmasta Tarkastelu painottuu siten viestintä-funktioon (viestintäyksikköön tai vastaavaan), sen toimintaan, suunnitteluun, johtamiseen ja arviointiin Teoreettisesti kurssi nojaa yhteisö-viestinnän funktiomalleihin sekä organisaatiotutkimuksen suunnittelu- ja ohjausmalleihin

3 Oppimistavoitteet Kurssin suoritettuasi Sinun toivotaan
hahmottavan viestinnän merkityksen työyhteisön strategisena voimavarana sekä hallitsevan työkaluja, joiden avulla työyhteisön viestintää voidaan suunnitella, johtaa ja arvioida

4 Ajoitus ja suoritustapa
Perjantaisin kello 9-13, U35 luentosali Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5op) Suoritustapa: luennot (20 t) ja oppimispäiväkirja ennakkotehtävä pienryhmätyö sekä luentoja ja kirjallisuutta käyttävä essee

5 Luennot Luennot löytyvät verkosta Luentojen jaksotus:
Luentojen jaksotus: Teema 1: Yhteisöviestintä, puitteet ja suunnittelu Teema 2: Organisointi ja järjestelyt Teema 3: Viestintävalmiudet Teema 4: Luotaus, seuranta ja viestinnän toimivuuden arviointi Ei luentoa Teema 5: Erityisteemoja Ei luentoa Kooste ja kultajyvät

6 Oppimispäiväkirja Vapaamuotoinen reflektio luentojen herättämistä ajatuksista ("what did I learn in school today?”). Ei siis pelkästään luennoilla käsiteltyjen asioiden listausta! Laajuus: noin 1 liuska/luentokerta + kooste 1-2 sivua Oppimispäiväkirja lähetetään sähköpostitse Leif Åbergille mennessä, osoitteeseen

7 Ennakkotehtävä Perehdy verkossa olevaan raporttiin Viestinnän ilmiöt. Luotaus viestinnän tilaan ja tulevaisuuteen (Euro RSCG 2004), osoitteessa Laadi 1-2 liuskan pohdinta siitä, miten työyhteisöjen viestinnästä vastaavan tulisi ottaa nuo trendit huomioon Aikataulu: mennessä Ennakkotehtävä puretaan luennolla ja viet sen verkkoon mennessä

8 Pienryhmätyö 9 hengen työryhmiä Kukin ryhmä analysoi verkkosivuja
3 yritystä 3 julkishallinnon yksikköä (kunta, ministeriö, muu) 3 järjestöä Sivuilta analysoidaan ilmaisuja, jotka liittyvät visioon, missioon ja strategiaan arvoihin yhteiskuntavastuuseen Lisäksi ryhmä vertailee löytämiään havaintoja: eroja ja yhtäläisyyksiä Analyysi tehdään mennessä ja raportti viedään sähköiseen oppimisympäristöön

9 Essee Temaattisessa esseessä käytät lähteinä luentoja sekä kahta lähdettä (kirjaa tai verkkoaineistoa) Esseen laajuus on vähintään kahdeksan sivua Esseen teema bscw:een mennessä, minkä jälkeen opiskelijatutor muodostaa parit Valitse teema oheisesta listasta Tee essee mennessä ja vie se sähköiseen oppimisympäristöön Lisäksi teet yhdestä esseestä vertaisarvioinnin, jonka lähetät bscw:een mennessä vertaisarviointi: rakentavaa palautetta, 2-3 liuskaa, jossa arvioit sekä sisältöä että tyyliä, esitystapaa

10 Kirjallisuutta, jota voi käyttää esseen tekoon
Aula P & Heinonen J: Maine. Menestystekijä Juholin E: Cosmopolis. Yhteiskuntavastuusta yrityskansalaisuuteen Austin, Erica Weintraub & Pinkleton B : Strategic Public Relations Management Grunig J : Excellence in Public Relations and Communication Management Artikkeleita: Suomen Tiedottajien Liitto ry:n kotisivulta, osoitteesta mene kohtaan Linkit ja sieltä melko lopusta 1.Yhteisön viestintä 2000-luvulla: Yhteisöviestinnän periaatteet 2.Yhteisöviestintätutkimus 2003, tiivistelmä 4 sivua 3.EURO RSCG-konsulttiyrityksen raportti Viestinnän trendit, osoitteesta

11 Lisää kirjallisuutta, jota voit käyttää:
Juholin, Elisa: Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön Malmelin, Nando ja Hakala, Jukka: Yhdessä. Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Åberg L: Viestinnän strategiat Åberg L: Viestinnän johtaminen

12 Temaattiset esseet Viestintäyksikön rooli työyhteisön strategian toteutuksessa Viestinnän organisointi ja viestintävastuut Julkisuudet työyhteisön viestinnän näkökulmasta Stakeholder-näkökulma työyhteisön viestintään

13 Luennot Yksilötehtävät Ryhmätyö vko luento verkossa ensimmäinen luento ennakkotehtävä Toimintamallin esittely luennolla vko luento verkossa toinen luento luennolla: ryhmäytyminen vko luento verkossa kolmas luento oma kansio bscw:ssä, sinne esseeaihe ja ennakkotehtävä Tiedonkeruu vko luento verkossa neljäs luento esseen laadintaa, vertaisarvioijien pariutus tiedonkeruu, analyysi vko ei luentoa (pääsiäinen) esseen laadintaa 14.4. analyysi bscw:een vko luento verkossa viides luento 21.4. essee bscw:een luennolla: ryhmätöiden purku vko ei luentoa 28.4. oppimispäiväkirja 28.4. vertaisarviointi bscw:een vko aineisto verkossa viimeinen luento kurssipalaute vko 22: tulokset

14 Luentojen teemat Ensimmäinen teema: Yhteisöviestintä, puitteet ja suunnittelu Toinen teema: Yhteisöviestinnän organisointi ja järjestelyt Kolmas teema: Viestintävalmiudet Neljäs teema: Luotaus, seuranta ja viestinnän toimivuuden arviointi Viides teema: Erityisaiheet Kuudes teema: Kooste ja kultajyvät

15 Ensimmäinen teema: Yhteisöviestinnän puitteet ja suunnittelu
1 Mitä yhteisöviestintä on? 2 Yhteisöviestinnän puitteet 3 Yhteisöviestinnän suunnittelu: strategiat ja tavoitteellisuus Viestintä ydintoiminnan osana ja tukena Strateginen viestintäohjelma ja sen laadinta Viestinnän vuosisuunnittelu osana työyhteisön toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia Viestinnän tavoitteellisuus

16 Mitä yhteisöviestintä on? Muutama määritelmä
Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista pitkäjänteisen profiloinnin, tiedotus- ja yhteystoiminnan sekä luotauksen avulla

17 Valtionhallinnon viestintä on vuorovaikutteinen prosessi, jossa viranomaiset vastaanottavat, tuottavat ja jakavat informaatiota sekä osallistuvat eri tavoin julkiseen keskusteluun ja siten luovat merkityksiä yhteiskunnallisista asioista (Informoi, neuvoo, keskustelee ja osallistuu. Valtionhallinnon viestintä 2000-luvulla. Valtioneuvoston kanslia 2001) Työyhteisön viestintäjärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista, viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä.

18 Puitteet: Viestinnän kehitysnäkymiä
Euro RSCG 2004 –raportti ”Viestinnän ilmiöt”, 22 suomalaisen viestintäasiantuntijan haastattelu syksyllä -03 Näkökulma: organisaatioiden viestintä Taustaa: viestintäteknologia jyrää: informaatioteknologian vallankumous vs inhimillisyys globalisaatio: kansainvälinen yhtenäiskulttuuri vs kansallisuudet ja kulttuurierot kvartaaliajattelu: talouden ”kovat” arvot vs empaattisuus oman elämän idolit: yksilöllisyys ja itsekeskeisyys vs yhteisöllisyys

19 Ilmiöitä 1 Totuus 2 Viihdyttämiskilpailu 3 Kasvot kaikelle
tietoa liikkuu, media aktiivinen, ihmiset vaativat avoimuutta, vastuullisuuden trendi 2 Viihdyttämiskilpailu kova taistelu yleisöistä, sisällöt viihteellistyvät 3 Kasvot kaikelle asiat henkilöityvät 4 Läsnäolon voima uusi viestintäteknologia mahdollistaa jatkuvan vuorovaikutusyhteyden; samalla henkilökohtaisuus korostuu 5 Sirpaleista murusiksi viestinnän kohderyhmät sirpaloituvat; alakulttuurit 6 Napostelun himo mediaseuranta sirpaloituu 7 25/8 uutisoinnin rytmi kiristyy 8 Moniaistillisuus kuluttamisessa aistillisen nautinnon rooli kasvaa 9 Rajattomuuden hurma globaali näkökulma viestintään 10 Kaikki on mediaa päämäärähakuista viestintää mitä ihmeellisimpiä medioita käyttäen esim tuote- ja brändiasemointi Euro RSCG 2004: Viestinnän ilmiöt

20 Hieman yhteiskunnallisempi näkökulma
kansalaistietoyhteiskunta tekee tuloaan demokratia, kansalaiset ja uusi viestintäympäristö media: journalismin huolestuttava kehittyminen julkisuudet: mediajulkisuuden ja yksityisen julkisuuden rinnalle uusia: mm asiantuntija- ja verkkojulkisuudet verkko: uudenlaisen yhteisöllisyyden ja vaikuttamisen mahdollistajana viestinnän lukutaitovaateet kasvavat informaatiolukutaito, medialukutaito, mainonnan lukutaito, jne verkostoituminen, teknologinen riippuvuus ja viestimien konvergenssi näkemys viestinnästä kehittynyt

21 Viestinnän mallien kehitys
Viestinnän mallit ovat kehittyneet kuudenkymmenen vuoden kuluessa: ensin olivat prosessimallit, sitten rinnalle tulivat semioottiset mallit, joita nyt täydentävät yhteisöllistävät mallit

22 Mitä viestintä siis on? Viestintä on tätä kaikkea:
sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken merkityksien luomista, jakamista ja tulkintaa kulttuurisen yhteisyyden luomista Mitäpä merkitsee minulle ja työlleni? tiedon saamista ja jakamista asioiden yhdessä pohtimista, tolkunottoa me-hengen syntymistä

23 Ongelma: viestintä on monentasoinen voimavara
Se on toiminto, funktio, jota viestinnän ammattilaiset hoitavat se on strateginen työkalu, osa strategista johtamista Viestintä on mukana kaikessa johtamisessa ja organisatorisessa toiminnassa: ilman viestintää ei siten voi johtaa

24 ProCom (Suomen Tiedottajien Liitto): Yhteisön viestintä 2000-luvulla -asiakirja
Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön strategioiden ja tavoitteiden saavuttamista Viestintäyksikkö on organisaation strategisen tason asiantuntija- ja palveluelin. Se johtaa, konsultoi, koordinoi ja toteuttaa viestintää Tärkeimmät keinot ovat strategisia: pitkäjänteinen profilointi, maineenhallinta ja brandijohtaminen vuorovaikutteisia: ulkoinen ja sisäinen viestintä kuten yhteystoiminta, sidosryhmäviestintä, markkinointiviestintä, sijoittaja- ja yhteiskuntasuhteet, sponsorointi ja yhteisöilme luotaavia ja arvioivia: luotaus sekä viestinnän tutkimus ja mittaus

25 Strateginen näkökulma
Viestintä on voimavara, joka tukee yhteisön strategisten tavoitteiden saavuttamista Viestintä on osa strategista suunnittelua. Kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon myös viestinnän näkökulma Tehtävänä on myös strategian avaaminen ja jalkautus sisäisen sitoutumisen aikaansaamiseksi

26 Strategisen viestinnän ytimessä:
näytä suunta mihin mennään määrittele ja viesti yhteinen tavoite johon pyritään pidä huolta ihmisistä mahdollisuus sitoutua, henkinen kasvu ja hyvän olon tunne ovat tärkeitä kun työskennellään tavoitteiden toteuttamiseksi Erään valistuneen johtajan näkemys strategisesta viestinnästä!

27 Vuorovaikutuksen näkökulma
Vuorovaikutteisena tapahtumana viestintä auttaa luomaan yhteistä näkemystä organisaation ja sen yleisöjen välille näille olennaisista asioista Keinoja: viestintä, joka edistää strategian toteuttamista, tukee yhteisön arvoja, tavoitteiden saavuttamista ja tuloksen tekemistä sekä vahvistaa identiteettiä Eettinen ja vastuullinen toiminta on tietenkin myös työyhteisön viestinnän lähtökohta

28 Luotaus- ja arviointinäkökulma
Luotauksen avulla yhteisö havaitsee toiminnan kannalta olennaiset ulkoiset ja sisäiset muutokset ajoissa voidakseen ottaa ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa Jokainen toiminto luotaa omalla tehtäväalueellaan. Viestintäyksikkö luotaa ulkoista ja sisäistä viestintää tietoa keräävien ja analysoivien tahojen kanssa Erilaisia viestejä kuten heikkoja muutossignaaleja, tietoja, luuloja ja huhuja luodataan. Kohteita: yhteiskunnan päätöksentekijät ja mielipidejohtajat, joukko- ja verkkoviestimet, puolueet, lainsäätäjät, työmarkkinajärjestöt, muut etujärjestöt ja liikkeet, suuri yleisö sekä oma henkilöstö Keinoja: julkisen keskustelun seuranta, yhteystoiminta, tutkimusten ja selvitysten tekeminen ja benchmarking. Myös viestinnän kehityksen ja teorioiden sekä työyhteisön toimialan sekä kilpailijoiden seuranta

29 Yhteisöviestinnän ydinsisällöt. Arviointimallien teemojen kautta:
ProComin Kvast (yleinen): 1 Strategia ja tavoitteellisuus Liiketoimintastrategian osa ja tuki Onko strateginen viestintäohjelma Viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun 2 Organisointi ja viestinnän järjestelyt Organisoinnin tarkoituksenmukaisuus Viestintävastuut määritelty Viestinnän voimavarat Osa-alueet koordinoitu Testattu viestintäpolitiikka poikkeusoloja varten 3 Viestintävalmiudet Esimiehet Avainhenkilöt Viestinnän ammattilaiset Henkilöstö 4 Luotaus, seuranta ja arviointi Yhteisökuva (sisäinen ja ulkoinen) Käytössä olevat omat viestimet Joukkoviestimet Yhteistyö- ja kohderyhmäviestintä Heikot muutossignaalit (issues) Oman toimialan ja viestinnän alan yleinen kehitys Säännöllinen itsearviointi ja huipputasovertailu CRC:n VISA (julkishallinto): 1 Viestinnän asema strategian toteuttamisessa 2 Strategisen viestintäsuunnitelman merkitys 3 Viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun 4 Viestinnän organisointi ja vastuusuhteet 5 Viestinnän resurssit ja varautuminen kriiseihin 6 Viestinnän toteutus ja laadun seuranta 7 Julkisen keskustelun seuranta 8 Kansalaisjulkisuus 9 Asiantuntija julkisuus ja kansalaisyhteisöt 10 Verkkojulkisuus 11 Viestinnän osaamisen kehittäminen 12 Viestinnän seuranta ja arviointi

30 Viestinnän suunnittelun työkalut
Strateginen taso: profilointisuunnitelma, yhteisön viestinnän suuntaviivat, peruslinjaukset Taktinen taso: voimavarojen kartoitus, yhteistyö- ja kohderyhmien erittely, toimintaohjeet, luotaus, poikkeus- tilanteiden viestintäohjeet Operatiivinen taso: talousarvio, vuosi- suunnitelma, kampanjat, arkivies- tintä

31 SWOT-analyysi Strengths = sisäiset vahvuudet
Weaknesses = sisäiset heikkoudet Opportunities = ulkoiset mahdollisuudet Threats = ulkoiset uhat

32 Strategiaa rajaava alue
Mahdolli- suudet Uhkat Heikkoudet: ”tuottavat vaikeuksia!” Vahvuudet: ”pystymme hoitamaan!” Strateginen ydinalue Strategiaa rajaava alue Strategiaa rajaava alue Kriisi- alue

33 Jos tavoit- teemme ovat x,
Mitä mahdolli- suuksia ympä- ristö tarjoaa: - Mikä uhkia ympäristöstä voi kohdistua: Heikkoudet: ”tuottavat vaikeuksia!” Vahvuudet: ”pystymme hoitamaan!” Jos tavoit- teemme ovat x,

34 Soviteanalyysi Lähtökohta:
ei ole olemassa yhtä ainoaa, oikeaa tapaa viestiä viestinnän järjestelyjä pohdittaessa on siten otettava huomioon viestinnän puitteet

35 Yksilö- ja ryhmätekijät Muut tekijät
Soviteanalyysi Ympäristötekijät Rakenne- tekijät Ohjaus- tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Muut tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän toimivuus

36 - työ- ja arvoympäristö (Rhenman)
Ympäristötekijät: - työ- ja arvoympäristö (Rhenman) - vaikutettavissa olevat ympäristötekijät ja rajoitteet - keinoja: segmentointi

37 - rinnakkaisten yksiköiden määrä - maantieteellinen hajautuneisuus
Rakennetekijät: - organisaatiotasot - rinnakkaisten yksiköiden määrä - maantieteellinen hajautuneisuus

38 - käytettävissä olevat liikkeenjohdon menetelmät
Ohjaustekijät: - käytettävissä olevat liikkeenjohdon menetelmät - esimiesten henkilökohtaiset johtamisominaisuudet

39 Yksilö- ja ryhmätekijät: - psykofyysiset ja pätevyystekijät
- suhdetekijät

40 Muut voimavarat: - tekniset - taloudelliset - infrastruktuuri

41 Viestinnän järjestelyt, kanavat ja säännöt:
- “mitä vaatimuksia ympäristö- ja puitetekijät asettavat viestinnälle?” - face-to-face -kanavat, sähköiset kanavat ja kirjalliset kanavat

42 Viestinnän toimivuuden arviointi:
1 aseta mitattavissa olevat tavoitteet 2 määrittele ne tulemat, joita halutaan mitata 3 määrittele halutut vaikutukset 4 linkitä viestinnän tavoitteet yleisiin liikkeenjohdollisiin tavoitteisiin

43 Strateginen viestintä?
Mitä strateginen tai strategian viestintä oikein on? Strategisten asioiden esillepanon työkalut Strategiat elämään

44 Peruslinjaukset = viestintästrategia
Viestintä johtamisen välineenä strategiaa tukemassa johdattava osuus, joka asemoi viestinnän linkkaus strategiseen johtamiseen myös viestinnän yleiset periaatteet ja arvostukset kuten: ”aktiivista, avointa, suunnitelmallista, vuorovaikutteista”, huomaa linkki työyhteisön arvoihin! Tahot tärkeimmät stakeholder-ryhmät Julkisuuden kentät, joilla toimitaan Esim sisäinen, asiantuntija-, kansalais-, media- ja verkkojulkisuudet Sisällön peruslinjaukset: profiiliteemat käyttöön esimerkiksi 3x3x3-kuvalla tai tuloskortilla Välineet yleisellä tasolla: nykyiset ja kehitettävät Viestintävastuut ja viestintäyksikön rooli esimiesten ja henkilöstön viestinnän oikeudet ja velvollisuudet viestintäyksikön rooli

45 Teesejä ja väittämiä strategiatyöstä
mitä useampia strategioita, sitä vähemmän vapausasteita uhkakuva: saksalaiset ruhtinaskunnat linnoineen strategioita pitäisi pohtia etenkin silloin kun liikkumavaraa on vähän strategia raamittaa toimintaa silloinkin – tai etenkin silloin - kun yksittäiset toimijat ovat hyvin erilaisia

46

47 viestintä on työkalu, jonka avulla muu strateginen työ käynnistyy, jäntevöityy – ja toteutuu !
viestintästrategia? ei ole viestintäyksikön strategia, vaan kuvaus siitä, miten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista

48 Miten sitten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista?
strategiset tavoitteet on esillepantava siten, että ihmisten silmät alkavat kiiltää ja posket hehkua! = sisällöt viestintää on harjoitettava määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja ammattitaidolla = toiminta eri julkisuuden kentillä ja viestinnän järjestelyt

49 Visiosta ja strategiasta viestiminen
ihmisten pitää nähdä itsensä visiossa ”reunoilta terävä, keskeltä sumea” visio on harkitun epämääräinen, (blurred), silti suunnan näyttävä

50 Katseen nostaminen visiotyössä: esimerkkejä
Pelastakaa Lapset –liiton visio: Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia parempaan elämään Sisäasiainministeriön visio: Suomi on Euroopan turvallisin maa Nokian visio: Mobile Information Society -> Life Goes Mobile!

51 Strategisen viestinnän työkaluja
kehyskertomus linkittää menneet ja tulevan ja asemoi nykyhetken profiloinnissa käytettävät strategiset avainsanat ja strategiset perusviestit slogan: työyhteisöä kuvaava iskevä perusviesti tunnus, “tunnari”: työyhteisön logo+tunnus tai äänitunnus

52 Kehyskertomuksen teemat ja painotukset: profilointimatriisi
Sisällön painopiste: Ajallinen painopiste: mennyt nykyhetki tulevaisuus työyhteisö ihmiset tuotteet

53 Ulkoinen legitimiteetti
Kehys- kertomus VISIO: palmusaaret MISSIO Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ

54 Kaupparyhmien pt-markkinaosuudet 1995 - 2003
Case: S-ryhmä 21,9 23,3 25,1 26,3 27,8 28,9 30,5 31,1 33,1 33,5 39,9 39,6 38,1 38,3 37,8 37,6 36,4 36 35,8 19,7 19,6 19,3 18,1 17,1 14,7 13,9 12,9 11,9 6,3 5,3 5,1 5,2 5 6,4 6,6 7,1 8,6 9,6 9,9 9,7 9,8 2,6 2,7 2,9 3,1 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 S Group K Group Spar Others Tradeka Elanto

55 S-ryhmän kehyskertomus ja strategiset perusviestit 1995

56 Strategiset perusviestit 1995

57 Uusi slogan ja strategiset perusviestit 2001
Arvoperusta: kumppanuus Voiman lähde : asiakasomistajien tarpeet Uusi slogan ja strategiset perusviestit 2001 S-ryhmä ja osuuskauppa asiakasomistajan yhteistyökumppanina Sinun kumppanisi Suomessa S-ryhmä ja osuuskauppa hyvinvoinnin kehittäjänä S-ryhmä ja osuuskauppa palvelujen tuottajana Voiman lähde : alueen ja ihmisten hyvinvointi Voiman lähde : tuloksellinen toiminta Arvoperusta: vastuullisuus Arvoperusta: tuloksellisuus ja uudistuvuus

58 Uusi visio 2002: kolmas tie -> ihmiskasvoinen markkinatalous
Uusi pääjohtaja, uusi kilpailutilanne: uusi slogan ja strategiset perusviestit 2005 Asiakas-omistajien ja oman alueen asialla Tehokkaasti toimiva, tuloksellinen ja kilpailukykyinen Meidän kauppa Osaava, yhteistyö-kykyinen ja motivoitunut henkilökunta Monipuoliset, edulliset ja laadukkaat palvelut

59 Helsingin yliopiston tavoitekuva vuodelta 1997
Tämä pitää nyt tarkistaa, kun yliopiston uusi strategia on hyväksytty !

60 Helsingin yliopiston tavoitemielikuva
2003 Helsingin yliopiston tavoitemielikuva Korkea- tasoinen Tulevaisuus- suuntautunut Moni- puolinen Eurooppalainen huippututkimusyliopisto Päätehtävät Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus Tutkimukseen perustuva korkeatasoinen opetus Tutkimukseen perustuva yhteiskunnallinen vuorovaikutus Arvot Pyrkimys tietoon ja totuuteen, kriittisyys, monialaisuus, tieteidenvälisyys, luovuus, autonomia, sivistys, eettisyys, kaksikielisyys, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, liikkuvuus, tasa-arvo, demokratia, kestävä kehitys, henkilöstön arvostaminen Vuosisataiset perinteet

61 Muutoksen suuntaaminen: rullaava suunnittelu ja tiekartat
Vision, or THE palm islands 2009 2008 2007 Strategy long term road map short term road map ”times of turbulences” time ”good old times” present