4: Liikkeenjohdon semiotiikkaa ”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi Leif Åberg kevät 1998 Neljäs istunto 18.3.

Esitys aiheesta: "4: Liikkeenjohdon semiotiikkaa ”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi Leif Åberg kevät 1998 Neljäs istunto 18.3."— Esityksen transkriptio:

1 4: Liikkeenjohdon semiotiikkaa ”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi Leif Åberg kevät 1998 Neljäs istunto 18.3.

2 Jaksotus 1Strateginen johtaminen 2Semioosi viestinnän kontekstissa 4.3. 3Liikkeenjohdon mantrat ja karnevaalit: semiotiikka ja ohjausprosessi 11.3. 4”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi 18.3. 5”Valkoinen kääpiö”. Liikemerkin mahti 25.3. 6”Tyhjän arkin syndrooma”. Tiedotteen paradigmat ja syntagmat 1.4. 7”Se.Suuri.Suomalainen.”. Semiotiikka ja markkinointi 8.4. 8”Muutoksen merkit”. Luotaus semioottisena järjestelmänä 15.4. 9”Pääkonttorin merkit”. Tilan semiotiikkaa 22.4. 10 Synteesi: liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut 29.4. 11 Kurssikooste 13.5.

3 Viimeksi tapahtui: zSoviteteoreettinen näkökulma ohjaukseen zOhjausprosessi zSynergiset ryhmät z Kaaosteoria: bifurkaatiopisteet ja viestintä z Semioottiset teoriat: Juri Lotmanin auto- kommunikaatioteoria ja Mihail Bahtinin karnevaaliteoria

4 Elementtejä: zYhteisöviestinnän teoriat ja mallit: yProfilointi yProfiloinnin työkalut z Semioottiset teoriat ja mallit: yWalter Fisherin narratiivinen teoria yAlgirdas Greimasin generatiivisen kulun kielioppi yVladimir Proppin aktanttiteoria

5 Profilointi zProfiloinnissa on kyse työyhteisön haluamien strategisten mielikuvakytkentöjen pitkäjänteisestä rakentamisesta kohderyhmien tajuntaan zKyse on siten vision ja liiketoiminta- strategian manifestoinnista eli esillepanosta

6 LEGITIMI- TEETTI YRITYS- KULTTUURI RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA LIIKEIDEA, MISSIO STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET TEHTÄVÄT Åbergin leija VISION ESILLE- PANO LUO- TAUS MUU- TOS- VIES- TIN- TÄ VISIO

7 Profiili = työyhteisön haluamat mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat

8 Ohjatut tekijät Profiili = työyhteisön haluamat mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat Ulkoiset tekijät: - omat aikaisemmat kokemukset - muiden kertomukset - joukkoviestimien tarinat

9 Teot Viestit Ilme Profiili = työyhteisön haluamat mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat Visio

10 Vision esillepanon työkaluja zprofilointimatriisi auttaa löytämään temaattisia painotuksia z(myyttinen) kehystarina linkittää menneet ja tulevan ja asemoi nykyhetken zstrategiset avainsanat ja strategiset perusviestit zslogan: työyhteisöä kuvaava iskevä perusviesti ztunnus, “tunnari”: työyhteisön logo+tunnus tai äänitunnus

11 Profilointimatriisi Ajallinen painopiste: mennytnykyhetkitulevaisuus työyhteisö ihmiset tuotteet Sisällön painopiste:

12 MISSIO HYVÄ PERIMÄ Sisäinen legitimiteetti Ulkoinen legitimiteetti Kehys- tarina VISIO: palmusaaret

13 Strategiset perusviestit: esimerkiksi 3x3x3 -kuviona

14 Semiotiikkaa...

15 Myyttinen tarina - mikä konstituoi myytin - myytin rakenteet

16 Myytti? zLauri Honko: yjumalaistaru yalkuaikaiset tapahtumat ja teot yarvot ja normit ykäyttäytymismallit ykultin pyhyyden perustelut z David Bellingham: ysuullisesti kerrottu tai kirjoitettu kertomus z Joseph Campbell: yuniversaaleja johtolankoja ykollektiivisia yikuisia ja ajattomia

17 Myytti? zBruno Bettelheim: ysyntyvät initiaatioriiteistä tai muista siirtymäriiteistä yainutlaatuinen, suurenmoinen kertomus ytraaginen loppu z Joseph Henderson: sankarimyytit yvaatimaton syntymä yyli-inhimilliset voimat ynopea nousu yvoitokas taistelu yhybris, ylpeyden synti ykukistuminen ysuojelijat tärkeitä

18 Kanoninen myytti, ”kaikkien myyttien äiti”: zUseimmiten traagisesti päättyvä kertomus alkuaikaisista jumalaisista, ihmeellisistä ja ainutlaatuisista tapahtumista ja sankariteoista zmutta myytti määräytyy myös kerronnan tilanteen perusteella: yesittäjällä motiivit ykuulija kokee katarttisen, kirkastavan tai puhdistavan elämyksen

19 Miksi myyttejä kerrotaan? zne viestivät yhteisön arvoista, normeista ja riiteistä zne antavat käyttäytymismalleja zne auttavat ymmärtämään itseä yksilönä ja yhteisön jäsenenä

20 Miten myyttejä kerrotaan? zoraalisesti zantiikin ajoista lähtien myös välitettyinä znykyään myytit ovat ”medialisoituneet”

21 Onko moderneja myyttejä? zkenties ei zLévi-Strauss: myytti koostuu aina sen kaikista eri versioista z universaalimyytit: ymaailman synty ymaailman loppu yjälleensyntyminen yikuinen etsiminen yikuinen nuoruus ykulta-aika yjumalsankarit ymyytti tuonpuoleisesta

22 Myyttien rakentaminen - Fisher’in narratiivinen paradigma - Greimas’in generatiivisen kulun malli

23 Walter Fisher: narratiivinen paradigma zihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita zihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) znämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia z ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava z maailma on kertomusten sarja

24 zTarinan koherenssi, koossapysyminen: yargumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt ysisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten ykaraktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun z Tarinan uskottavuus: ytarinaan liittyvät syyt ytarinan arvot

25 Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet ITekstien kolme rakennetasoa: ysyvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin ykerronnalliset raken- teet: mistä puhutaan ydiskursiiviset raken- teet: miten puhutaan IITekstien tutkimuksen fokus: ysyntaktinen: merkkien väliset suhteet ysemanttinen: merkitykset

26 SyvärakenteetPerussemantiikkaPerussyntaksi Kerronnallinen semantiikka Kerronnallinen syntaksi Tematisaatio ja kuvallistaminen Diskursiivinen syntaksi Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet Semantiikan tasoSyntaksin taso

27 Perussyntaksi logiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

28 Semioottinen neliö (Greimas) käsite vastakäsitteen puuttuminen ei-käsite vastakäsite S 1 - S 1 - S 2 S 2 vastakkaissuhde ristiriitasuhteet täydentyvä suhde

29 Kerronnallinen syntaksi - kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - modaliteetit - kerronnallisen kulun teoria

30 Greimas’in aktanttimalli lähettäjä subjekti objekti vastaan- ottaja auttaja vastustaja

31 Proppin aktanttiteoria ztehtävän antaja zetsitty zsankari zvalesankari zroisto zauttaja zylempi voima

32 Modaliteetit zperusmodaliteetit: oleminen ja tekeminen zmuut: tahtominen tietäminen voiminen täytyminen uskominen

33 Kerronnallisen kulun teoria zKanonisen kertomuksen skeemat: ysopimusosa yasettamisosa ytoimintaosa ytunnustusosa z Juoni testien sarjana: ykvalifioiva testi yratkaiseva testi yglorifioiva testi

34 Diskurssiinpano - toimijan asettaminen: kuka - tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

35 Perussemantiikka - yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot” - esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema, luonto ja kulttuuri

36 Kerronnallinen semantiikka - ideologisointi - yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

37 Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse Kuvallistaminen - valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

38 SyvärakenteetPerussemantiikkaPerussyntaksi Kerronnallinen semantiikka Kerronnallinen syntaksi Tematisaatio ja kuvallistaminen Diskurssiinpano Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet Semantiikan tasoSyntaksin taso

39 Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Taustalla olevat universaalit arvot Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Ideologisointi, tämän tarinan arvot Aktantit, modaliteetit, kerronnan kulku Teemat, metaforat ja viittaukset Kuka, missä, milloin Näkökulma Mistä puhutaan Miten puhutaan Merkitykset Merkkien väliset suhteet Eli kun kehystarinaa suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

40 Synteesi: