Toinen teema: Organisaationäkökulma: strategia ja suunta

Esitys aiheesta: "Toinen teema: Organisaationäkökulma: strategia ja suunta"— Esityksen transkriptio:

1 Toinen teema: Organisaationäkökulma: strategia ja suunta
Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2004

2 Organisaationäkökulma: strategia ja suunta
johtaminen suuntaajana visiointi tavoitteet legitimiteetti arvot strategiset areenat

3 Johtaminen suuntaajana
johtaminen on voimavarojen, resurssien suuntaamista Rowleyn ja Roevensin mallissa visio suuntaa kohti tulevaisuutta arvot suuntaavat kohti todennäköisesti muidenkin hyväksymiä toimintamalleja

4 Aika johtamisen ulottuvuutena
Aika juoksee kaiken aikaa, tulevasta menneeseen päin. Tulevaisuus on aina epävarma, uhkien ja mahdollisuuksien lähde Mennyt (jo koettu) tiedetään, se on siis kokemusten lähde Nykyhetki on siirtymä (passage) tulevaisuudesta menneisyyteen.

5 Nykyhetki voidaan kuvata toimintana sosioteknisessä kontekstissa
kontekstuaaliset tekijät sosioteknisesti tarkasteltuina (William Reddin 1970): oma esimies, kollegat, alaiset, työprosessit, organisaatio (ja ympäristö) tällä hetkellä vallitsevat toiminnan kuvausmallit ovat entistä dynaamisempia, epälineaarisia

6 Kontekstuaaliset tekijät: esimiestyön puitteet
ympäristö oma esimies organisaatio esimies kollegat työprosessit alaiset kulttuurinen sosiotekninen (William Reddin, Managerial Effectiveness, 1970)

7 Strategiamalleja Interactive:
yhdessä pohdinta, prosessi alkaa ylhäältä tai alhaalta Top down: ylin johto tai visionääri päättää Bottom up: väki päättää

8 Top down Stra- tegia ! ? ? ?

9 Bottom up: kaksi polkua
Stra- tegia

10 Interactive Stra- tegia

11 Interactive Strateginen areena - kun yhdessä pohditaan,
- syntyy yhteinen käsitys ja - energiaa voidaan suunnata - strategia arjen tasolle - kaikkien ideat strategiatyöhön Stra- tegia

12 Ylenpalttisen strategiatyön uhkakuva!

13 Viestintästrategia ? viestintä on työkalu, jonka avulla muu strateginen työ käynnistyy, jäntevöityy – ja toteutuu ! viestintästrategia? ei ole vain viestintäyksikön strategia, vaan parhaimmillaan on kuvaus siitä, miten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista

14 Miten sitten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista?
strategiset tavoitteet on esillepantava siten, että ihmisten silmät alkavat kiiltää ja posket hehkua! = sisällöt, profiili, tavoitekuva viestintää on harjoitettava määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja ammattitaidolla = toiminta ja viestinnän järjestelyt

15 Visiointi visionääri kehystarina ja strategiset perusviestit
visiot elämään: TTS, rullaava budjetointi, tavoitteet, tiekartat (long term & short term roadmaps)

16 Visionääri (Warren Bennisin mukaan)
 Visio eli palmu- saaristo Hyvä perimä  aika mennyt nyt tuleva

17 Vision esillepano ihmisten pitää nähdä itsensä visiossa
Kun Martin Luther King kertoi ”I have a dream” ja kun sadat tuhannet kuuntelivat liikuttuneina, he eivät suinkaan miettineet: ”onpa Martinilla upea visio”, vaan näkivät itsensä tuon vision osana ja tuo tunne järisytti ”reunoilta terävä, keskeltä sumea” visio on harkitun epämääräinen, (blurred), silti suunnan näyttävä

18 Visio visio on tila, ei kangastus tai sähköjänis
kuvaa tulevaa toiminnan ympäristöä ja omaa asemaa siinä ensin rautalankamalli: kehyskertomus strategiset perusviestit, esimerkiksi 3x3x3-kuvana

19 Hyvä esimerkki: Sisäasiainministeriö
Sisäasiainministeriö rakentaa turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja jossa hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio

20 Ulkoinen legitimiteetti
Kehys- kertomus VISIO: palmusaaret MISSIO Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ

21 Strategiset perusviestit
kertovat, mihin asioihin on juuri nyt fokusoitava, jotta lähestytään visiota kertaava 3 x 3 x 3 -malli: ensin koko organisaation tasolla sitten sovelletaan tulosyksiköiden tms tasolle kummatkin tarkistetaan strategian tarkistuksen yhteydessä

22 Strategisia perusviestejä
2002 ? Uusi visio 1995

23 Strategiset perusviestit VTT AUTOMAATIO Teknologian edelläkävijä
Suuntaa tutkimusta Tekee perustutkimuksesta tuotekehitykseen Strategiset perusviestit Vahva moni-tieteinen osaaja Verkottunut laajasti Ammattitaitoisia tutkijoita Mukana EU- ja muissa kv-hankkeissa Tutkimus- suuntautunut Kansain- välinen Huippuosaajia asiakkaina Huippu- osaaja Asiakkaita yli rajojen Teknologian edelläkävijä Vaikuttavuus asiakkaiden tuotteissa ja toiminnassa Jatko- ja muu koulutus Muuttuva tutkijanura Hyvät yhteydet asiakkaisiin VTT AUTOMAATIO Ennakoi tarpeita ja trendejä Haastavat tehtävät Tähtäin tulevaisuudessa Asiakas- suuntau- tunut Tuntee loppu- käyttäjien vaati- muksia Kiinnostava työpaikka Osaava yhteistyö- kumppani Keskustellaan avoimesti Mahdolli- suus vaikut- taa Ongelman ratkaisija Tuntee uudet teknologiat Moderni infrastruktuuri Tutkimusorganisaatioon sopiva johtaminen Hyvät ideat toteutetaan Luotettava toimittaja Kuuntelee asiakasta Teknologiakeskus- ten ytimessä Kyky vastata kokonais- toimituksesta Erinomaiset tutkimuslaitteet Hallitsee T & K -projektit Luo uusia mahdollisuuksia Suuntaa toimintaa Sitoutuu hankkeisiin

24 Strateginen viestintä
Strateginen viestintä on siis strategisten asioiden viestintää: missio visio toiminta-ajatus strategia arvot Tärkeää, koska -strategiat usein arjelle vieraita hankkeita, joita tehdään ”siellä jossain” -tarvitaan yhteinen käsitys siitä, missä ja mihin mennään - visio, missio ja arvot näyttävät suunnan, etenkin uusissa, odottamattomissa tilanteissa -strateginen syke on kiihtynyt, ei ole varaa klappiin ja luppoaikoihin

25 Taktinen suunnittelu tärkeää, koska ihmiset toteuttavat suunnitelmat
Visio eli palmu- saaristo TTS, rullaava budjetointi, road mapit: suuntaavat muutosta 2006 2005 2004 TTS kriisi tasaisen kasvun kausi long term road map short term road map tasaisen kasvun kausi aika mennyt nyt tuleva

26 Strateginen viestintä esimiehen näkökulmasta
tarkistava viestintä: ”olenko tulkinnut oikein?” 3 strategian jalkautus: motivointi, linkitys arkeen, strategian viestiminen aina sopivissa tilanteissa, jatkuvat strategiaistunnot strategisen tiimin kanssa visio ja strategia, lähes aina ylhäältä annetut esimies JA hänen strateginen tiiminsä 4 2 oma fundeeraus: mistä kyse, mitä tarkoittaa meillä 1

27 Vision toteuttajat uusia, innostuneita vanhoja, jotka innostuvat
eivät halua Visiotyön merkitys on tärkeää, kun työyhteisö Rowleyn ja Roevensin dynaamisen mallin mukaisesti suuntaa kohti (uutta) visiota. Tässä vaiheessa - tarvitaan kohti uutta suuntaa halajavia ihmisiä, jotka jo ovat työyhteisön palveluksessa - olisi hyvä että ne lähtisivät, jotka eivät jaa pääjoukon käsitystä yhteisestä visiosta - lisäksi tarvitaan uutta verta työyhteisön ulkopuolelta, jotka nyt ovat halukkaita antamaan panoksensa (vrt linux)

28 Arvot yksilön arvot vs työyhteisön arvot
Rokeach: arvot ovat pysyviä uskomuksiamme tiettyjen tavoitteiden tai käyttäytymisen paremmuuteen. Nämä uskomukset ohjaavat ja suuntaavat kaikkea toimintaamme

29 Arvoprosessi ja arvokehikko
prosessi, jonka avulla työyhteisö pyrkii löytämään muutamia toimintansa kannalta tärkeitä arvoja, ydinarvoja arvokehikko koska arvot muuttuvat hitaasti, olisi parempi tarkastella ydinarvoja kehikkona, jonka puitteissa voidaan pohtia entisiä ja vaihtoehtoisia arvoja

30 Arvot, missio ja legitimiteetti
työyhteisön “pyhä tehtävä” - kuvaa olemassaolon tarkoituksen ja oikeutuksen, näyttää tien visioon legitimiteetti toiminnan oikeutus

31 Legitimointi mission hyväksyminen
legitimointi tapahtuu sisäisen ja ulkoisen arvioinnin kautta sisäinen: oma väki ulkoinen: media, suuri yleisö, stakeholder-ryhmien edustajat

32 Areenat Pekka Aulan areenamalli erilaisia areenoita tarvitaan
visiointiin strategian jalkauttamiseen arvo- ja legitimiteettikeskusteluihin yhteisen käsityksen muodostamiseen luotaamiseen motivointiin ja sitoutumisen aikaansaamiseen ikävien asioiden viestimiseen

33 Viestinnän areenat Ralph Stacey1991/Pekka Aula 1998
Vuorovaikutuksen paikat ja tilanteet Esimerkiksi johtoryhmä, osastokokous, tiedotustilaisuus, kahvitauko, sähköinen keskusteluryhmä Ahaa-aukiot Areenalla vallitsee kulttuurinen diversiteetti

34 Aulan malli organisaation areenoista
IntViest vähäistä DissViest runsasta IntViest runsasta DissViest runsasta kamp- pailu mono- liitti latentti anarkis- mi IntViest vähäistä DissViest vähäistä IntViest runsasta DissViest vähäistä

35 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999
kaaos muutos tasapaino organisaation diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä

36 Integroiva ja dissipatiivinen viestintä
ohjaa kohti järjestystä tarkkaa, kirjaimellista reaktiivista tarkoituksellista toimii hyvin kriisin jälkeen Dissipatiivinen: muuttaa bifurkaatio-pisteen valintoja metaforista proaktiivista spontaania toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä