Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuAnneli Salonen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi
Leif Åberg syksy 2003
2
Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 17. 09.
2 viestintä on prosessi 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 4 viestintä on yhteisyyttä 5 keskinäisviestintä 6 organisaatioviestintä välitentti 7 joukkoviestintä 8 verkkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste ei luentoa lopputentti rästitentti
3
Edellisellä kerralla tapahtui:
Peruskäsitteet: viestintä viestinnän kolme lähestymiskulmaa viestinnän fysiologinen perusta
4
Viestintä on prosessi
5
Lineaarinen viestinnän malli
X X A B = X
6
Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947)
lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaan- ottaja
7
Tämän päivän prosessimallit
viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista attraktorit, fraktaalit perhosefekti bifurkaatio eli jakson kahdentuminen
8
Uusissa viestinnän malleissa korostuvat siten
vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman dynaaminen satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään
9
Epälineaarinen viestinnän malli
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt
10
A B Tärkeät vaiheet vuoro- vaikutus ideaa tulkitaan, ”lamppu”
puetaan sanomaksi ”lamppu” B A ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi
11
A B Lähettäjä idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava
häiriöt
12
Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa
nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.
13
A B Vastaanottaja idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt
14
Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan
yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus
15
Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt
16
Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.
17
Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.
18
Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit
tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit
19
Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke:
mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi
20
Mahdollinen -> toteutuva ärsyke:
havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata
21
A B Kanava ja viestin idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
häiriöt
22
Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys
Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline
23
A B Häiriöt idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava
24
Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille
Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!
25
Palaute ja vuorovaikutus
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt
26
Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta
Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.
27
Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa ”vuorollaan” toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa
28
A B Informaatio idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt
29
Sanomat ja viestit kantavat informaatiota
Informaatioteorioita: semanttinen syntaktinen eli matemaattinen pragmaattinen
30
Semanttinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa
31
Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria
Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa
32
Pragmaattinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa
33
Eräitä kaaosteoreettisia käsitteitä ja malleja
attraktori järjestelmälle ominainen liikerata yksinkertainen attraktori, esim heilurin liike outo attraktori, esim veden pyörteily virrassa tai säätilan muuttuminen fraktaali Mandelbrot eri mittakaavassa itseään toistava muoto esimerkiksi rantaviiva
34
perhosefekti Lorenz äärettömän pieni muutos alkuarvoissa voi prosessin myöhemmässä vaiheessa saada aikaan suuria muutoksia esim perhosen siipien leyhähdys -> tornadon reitti
35
bifurkaatio May Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta
36
Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen
diversiteetti kohti järjestystä kohti kaaosta
37
Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999
diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta
38
Integroiva viestintä: Dissipatiivinen viestintä:
ohjaa kohti järjestystä tarkkaa, kirjaimellista reaktiivista tarkoituksellista toimii hyvin kriisin jälkeen Dissipatiivinen viestintä: ohjaa kohti kaaosta metaforista proaktiivista spontaania toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.