10: Liikkeenjohdon semiotiikkaa Synteesi Liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut Leif Åberg kevät 1998 Kymmenes istunto 29.4.

Esitys aiheesta: "10: Liikkeenjohdon semiotiikkaa Synteesi Liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut Leif Åberg kevät 1998 Kymmenes istunto 29.4."— Esityksen transkriptio:

1

2 10: Liikkeenjohdon semiotiikkaa Synteesi Liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut Leif Åberg kevät 1998 Kymmenes istunto 29.4.

3 Jaksotus 1Strateginen johtaminen 2Semioosi viestinnän kontekstissa 4.3. 3Liikkeenjohdon mantrat ja karnevaalit: semiotiikka ja ohjausprosessi 11.3. 4”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi 18.3. 5”Valkoinen kääpiö”. Liikemerkin mahti 25.3. 6”Tyhjän arkin syndrooma”. Tiedotteen paradigmat ja syntagmat 1.4. 7”Se.Suuri.Suomalainen.”. Semiotiikka ja markkinointi 8.4. 8”Muutoksen merkit”. Luotaus semioottisena järjestelmänä 15.4. 9”Pääkonttorin merkit”. Tilan semiotiikkaa 22.4. 10 Synteesi: liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut 29.4. 11 Kurssikooste 13.5.

4 Viimeksi tapahtui: zLuotaus semioottisena prosessina: ysemiotiikan esihistoriaa ymerkin käsitteestä zTilan viestintä

5 Elementtejä: zTilan viestintä: semioottiset mallit ymaisemasemiotiikka z Synteesi: liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut

6 Liikkeenjohdon semiotiikka zLiikkeenjohdon semiotiikka kuuluu soveltavan semiotiikan alueelle zse tarkastelee liikkeenjohdollisia prosesseja semiotiikan näkökulmasta

7 Miksi liikkeenjohdon semiotiikkaa? zyhdessä toimivat ihmiset zviestinnän kahdentasoinen rooli työyhteisöissä zpyörteinen ympäristö zhumaani näkökulma

8 1 Yhdessä toimivat ihmiset zTyöyhteisöt koostuvat ihmisistä, jotka yhdessä työskentelevät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ytällöin korostuvat mm xvisiointiprosessi = ei vielä toteutuneen, mutta toivotun hahmottaminen xyhteisen tahdon etsiminen xryhmien, tiimien ja yksilöiden motivointi ja sitoutuminen

9 2 Viestinnän rooli työyhteisöissä zKahdentasoinen työyhteisön voimavara yarkisen esimiestyön ja johtamisen osa ytyöyhteisöissä paljon viestintätoimintoja kuten markkinointi, tiedotus tai yhteystoiminta ytällöin korostuvat mm xviestinnän rooli ohjaamisessa ja arkivaikuttamisessa xviestinnän keinojen professionaalinen käyttö

10 3 Pyörteinen ympäristö zTyöyhteisöt toimivat yhä pyörteisemmässä ympäristössä. Ne pystyvät reagoimaan ympäristön muutoksiin nopeammin. Samalla ne osaltaan lisäävät ympäristön pyörteisyyttä. ytällöin korostuvat mm xluotaus xissues management

11 4 Humaani näkökulma zMerkkien havaitseminen ja tulkitseminen on elämisen ehto ytällöin korostuvat mm xsisäisviestinnän prosessit xsymbolifunktio xoppiminen ja kokemus xyhteisesti jaetut symbolit

12 Rakennuspuita edellisiltä luentokerroilta

13 Ihmislähtöinen visiotyö zIhmislähtöisen visiotyön malli (”Åbergin leija”) korostaa yvision esillepanoa ymuutosviestintää yluotausta

14 LEGITIMI- TEETTI YRITYS- KULTTUURI RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA LIIKEIDEA, MISSIO STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET TEHTÄVÄT Åbergin leija VISION ESILLE- PANO LUO- TAUS MUU- TOS- VIES- TIN- TÄ VISIO

15 Viestinnän ja sisäisviestinnän prosessit zViestinnän määrittelyssä korostuu merkityksenanto: yTietyssä kontekstissa tapahtuva prosessi, jossa ihmiset yhdessä luovat, ylläpitävät ja käsittelevät merkityksiä sanallisin ja sanattomin merkein ja symbolein

16 Epälineaarinen viestinnän malli idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

17 zSisäisviestinnän mallit, kaaosteoreettiset dynaamiset mallit ja semiotiikan merkityksenannon mallit ovat huomattavan samankaltaisia yassosiaatioketjut, skeemat, fasetit, fraktaalit ja rajoittamaton semioosi

18 Päätöksenteko ja ohjaus zavoimet päätöksenteon mallit muistuttavat rajoittamattoman semioosin prosessia zsynergian synty ryhmässä: tarvitaan yintegroivaa viestintää: autokommunikaatiota (Lotman) yhteisyyden kokemiseksi (Eco) ydissipatiivista viestintää: karnevalistinen malli (Bahtin)

19 zLotmanin autokommunikaatiomalli toimii myös tarkasteltaessa strategian viestimistä: uskon vahvistamista

20 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994 Integroiva viestintä Dissipatiivinen viestintä Yhteisyyden kokeminen, autokommunikaatio Karnevalismi, luovuus

21 Profilointi zProfiloinnissa on kyse työyhteisön haluamien strategisten mielikuva- kytkentöjen pitkäjänteisestä rakentamisesta kohderyhmien tajuntaan zKyse on siten vision ja liiketoiminta- strategian manifestoinnista eli esillepanosta

22 zVision esillepanossa voidaan käyttää semioottisia työkaluja: Fisher, Barthes ja Greimas korostuvat zprofilointimatriisi, kehystarina (Fisher, Greimas), perusviestit ja slogan (3x3x3), liikemerkki ja tunnari (Barthes)

23 SyvärakenteetPerussemantiikkaPerussyntaksi Kerronnallinen semantiikka Kerronnallinen syntaksi Tematisaatio ja kuvallistaminen Diskurssiinpano Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet Semantiikan tasoSyntaksin taso

24 Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Taustalla olevat universaalit arvot Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Ideologisointi, tämän tarinan arvot Aktantit, modaliteetit, kerronnan kulku Teemat, metaforat ja viittaukset Kuka, missä, milloin Näkökulma Mistä puhutaan Miten puhutaan Merkitykset Merkkien väliset suhteet Eli kun kehystarinaa suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

25 Tunnus, liikemerkki zTyöyhteisön olemus äärimmilleen tiivistettynä zBarthes: denotatiivinen, konnotatiivinen ja symbolitaso

26 Tiedotteet ja uutiset ztiedotteen ja uutisen laadinnassa voidaan soveltaa ygeneratiivisen kulun mallia, etenkin aktanttiteoriaa ysyntagman ja paradigman käsitteitä tekstin avaamisessa

27 Syntagma, paradigma ja keikautettu uutispyramidi Paradig- maattiset valinnat tavanomainen yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat

28 Markkinointi zmarkkinointi on jo pitkään soveltanut semiotiikkaa, mm ytuotesemiotiikassa tuotedifferointiin ytuotteiden positioinnissa assosiaatioketjujen analyysiin ymainonnan sisällön suunnitteluun

29 Luotaus zluotaus liikkeenjohdollisena toimintona lähenee ”historiallista perussemiotiikkaa” ymerkkien ja kohteen problematiikka yensiys, toiseus ja kolmannuus merkkien tulkinnassa yyhteisöllisesti hyväksytty käsitys luotauksesta aiheutuvien toimenpiteiden perustana

30 Luotaus semioottisena prosessina Luotaus 1 Olennaisten tekijöiden tunnistus 2 Seuranta 3 Tulkinta4 Toimenpide- suositukset 5 Toimen- piteet 6 Valvonta zMerkin ja kohteen suhde yikoninen, indeksinen tai symbolinen zEnsiyden, toiseuden ja kolmannuuden sovellus luotaamiseen yintuitio, faktat ja lainalaisuudet zEco: yhteisöllisesti hyväksytty käsitys

31 Tila ja maisema zmaiseman semiotiikka linkittyy puite- viestintään ja siten yritysilmeeseen, corporate identityyn ytutkii tilaa, maisemaa ja ympäristöä merkkijärjestelmänä ymaiseman arkkityypit: ”mikä konstituoi maiseman?”

32 Rakenteet Prosessit Liikkeenjohto Semiotiikka

33 Rakenteet Prosessit Liikkeenjohto Semiotiikka ohjaus- prosessi maisema- semiotiikka semioosi dissipatiiviset prosessit ihmisistä kumpua- vat prosessit syntagma puitteet luotaus yhteisöllinen hyväksyntä paradigma merkkien väliset suhteet kanoninen juonenkulku auto- kommunikaatio strategia- prosessi karnevalismi organisaatio- rakenne ensiys, toiseus ja kolmannuus yhteisöviestintä

34 Kiitokset huomiostanne! Leif Åberg