Johdatus viestintään, luento

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, luento"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, luento 4.11.1998
Leif Åberg syksy 1998

2 Luentojen jaksotus peruskäsitteet 16. 9. sisäisviestintä 24.9.
keskinäisviestintä yhteisöviestintä välitentti yhteisöviestintä joukkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste 2.12. lopputentti 9.12. rästitentti

3 Edellisellä kerralla tapahtui:
Yhteisöviestinnän määritelmät Puiteanalyysi Yhteisöviestinnän funktiot Tiedotus- ja yhteystoiminta

4 Vierailuluento Professori Colin S. Sparks, Westminsterin yliopistosta luennoi aiheesta ”Internet, newspapers, and democracy”

5 Työyhteisön viestintäjärjestelmä
kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä

6 Viestintä strategisen johtamisen tukena: Åbergin leija (1997)

7 Ihmislähtöinen visiotyö
jotta visiointi onnistuu, yrityksen on yhdistettävä samaan aikaan liikkeenjohdon prosessit ja prosessit, jotka kumpuavat ihmisistä

8 Leijan lennättämisen taito: leija lentää,
Åberg’s Kite jos on tuulinen sää, ja jos vastatuuleen juoksemalla onnistuu antamaan leijalle sen tarvitseman nostovoiman

9 on tärkeää pitää se aktiivisesti tasapainossa
Kun leija lentää, on tärkeää pitää se aktiivisesti tasapainossa

10 Tämä aktiivinen tasapaino saavutetaan viestinnän avulla

11 VISIO Åbergin leija LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT

12 VISIO Åbergin leija LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO V I E S T I N T Ä YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT

13 VISIO Åbergin leija LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO YRITYS- KULTTUURI VISION ESILLE- PANO STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA MUU- TOS- VIES- TIN- TÄ YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT LUO- TAUS

14 A) Vision esillepano: työkaluja
kehystarina linkittää menneet ja tulevan ja asemoi nykyhetken strategiset avainsanat esim. 3x3x3-kuviona strategiset perusviestit: lauseita, jotka kuvaavat avainsanoja tekstimuotoisina slogan: työyhteisöä kuvaava iskevä perusviesti tunnus, “tunnari”: työyhteisön logo+tunnus tai äänitunnus

15 Kehystarina “kaikkien tarinoiden äiti”
ankkurointi: paikka, aika ja toimijat juonirakenne: aktantit Proppin aktanttiteoria: tehtävän antaja, etsitty, sankari, valesankari, roisto, auttaja ja ylempi voima Greimasin aktanttiteoria: objekti, subjekti, lähettäjä, vastaanottaja, auttaja ja vastustaja

16 Juonirakenne jatkuu ... Greimasin kanoninen kertomus:
sopimusosa: lähettäjä viestii vastaanottajalle ja subjektille toiminnan tavoitteen, jonka subjekti pyrkii toteuttamaan asettamisosa: subjekti saa lähettäjältä valtuutuksen ja kyvyt toimia toimintaosa: subjekti toteuttaa tavoitteen tunnustusosa: subjektin sankarius tuodaan ilmi ja hänet palkitaan

17 Juonirakenne jatkuu ... kokeiden, testien sarja (Greimas):
kvalifioiva testi: pätevöityminen ja initiaatio eli valmistautuminen tehtävään ratkaiseva testi: itse suoritus ja siinä onnistumiset ja epäonnistumiset glorifioiva testi: voiton hedelmistä nauttiminen tai marttyyrin kohtalo

18 Kehystarinan paradigmaattinen avaaminen
syntagmaattiset ja paradigmaattiset valinnat (tarkasteltiin jo aiemmin) universaalimyyttejä voi käyttää: maailman synty, maailmanloppu, jälleensyntyminen, ikuinen nuoruus, ikuinen etsiminen, kulta-aika, jumalsankarit

19 Ulkoinen legitimiteetti
Kehys- tarina VISIO: palmusaaret MISSIO Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ

20 B) Luotaus Luotauksen avulla työyhteisö pyrkii havaitsemaan toiminnan kannalta olennaiset muutokset ajoissa, jotta oikaiseviin toimiin voidaan ryhtyä ulkoinen ja sisäinen luotaus

21 1 Olennaisten tekijöiden tunnistus 6 Valvonta
Luotaus 5 Toimenpiteet 2 Seuranta 4 Toimenpide- suositukset 3 Tulkinta

22 Koskevat vain meitä, itse aiheu- tettu
Trendit Satunnais- vaihtelut Koskevat vain meitä, itse aiheu- tettu

23 Case: kiistakysymysten hallinta (issues management)
Grunigin tilanneteoria pyrkii selittämään työyhteisön ympäristössä aktivoituvien ryhmittymien (publics) syntyä ja toimintaa ryhmittymä koostuu ihmisistä, jotka havainnoivat tiettyyn työyhteisöön liittyvän asian tai ongelman (issue), kokevat sen ongelmaksi ja ovat valmiita organisoitu-maan tehdäkseen asialle jotain

24 Ryhmittymälajit: ei-ryhmittymä on ryhmä, jolla ei ole kolmen muun ryhmittymän ominaisuuksia latentti ryhmittymä: tietoinen asiasta, ei koe tai havaitse sitä ongelmaksi tietoinen ryhmittymä: tiedostaa asian ongelmaksi, jolloin tietojen keruu aktivoituu aktiivinen ryhmittymä: päättänyt tehdä jotain ongelman ratkaisemiseksi

25 Latentista aktiiviseksi ryhmittymäksi: ehdot
1 ongelman identifiointi: näkeekö henkilö, että asia on ongelma 2 toiminnan koetut esteet: kokeeko henkilö voivansa tehdä asialle jotain 3 sitoutumisen aste: missä määrin ja kuinka voimakkaasti asia kytkeytyy henkilöön tai hänen läheisiinsä

26 C) Muutosviestintä hyvin rakennettu - ja kerrottu - tavoitekuva luo uskoa oman asian oikeutukseen ja toiminnan jatkuvuuteen tietoisuus turvallisesta tulevaisuudesta on tärkeä

27 Muutosviestintä (Deal ja Kennedy)
aseta sankari vastuuseen muutosprosessista osoita todellinen, perusteltu uhka tai mahdollisuus tee siirtymisrituaaleista muutoksen keskeinen osa kouluta uusiin arvoihin ja tapoihin tuo sisään tietäjiä, shamaaneja, vahvistamaan valittua suuntaa luo näkyviä merkkejä uudelle suunnalle painota turvallista siirtymistä

28 Muutosviestintä (Rogers)
uudet asiat on helpompi saada perille, jos korostat uuden etua vanhaan verrattuna yhteensopivuutta vallitseviin normeihin havaittavuutta konkreettisuutta yksinkertaisuutta

29 Muutostiedottaminen (Pentti Kotoaro)
jatkuvan muutostiedottamisen malli silloinkin on viestittävä, kun ei ole uutista pelkän uutisen lisäksi on aina kerrottava uutisen tausta: mistä on kyse miten tähän on tultu, mitä tähän mennessä on tapahtunut ja mihin seuraavaksi mennään

30

31

32 Uutistiedottamisen malli

33 Jatkuvan muutostiedottamisen malli

34 Yleisöviestintä pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanotto-järjestelmään palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä

35 Yleisöviestintä Lähettäjä- järjestelmä Palaute

36 Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä
Julkinen puhe: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti puheviestinnän avulla usealle vastaanottajalle (ei istu luontevasti viestinnän käsitteiden hierarkiaan, on pikemminkin eräs keskinäisviestinnän muoto)

37 Kohdeviestintä: viestintätapahtumaan osallistuville järjestelmille on asetettu rajoituksia kuten tietyn yhteisön jäsenyys Pienjoukkoviestintä: periaatteessa avoin järjestelmä, mutta voimavarat tai järjestelmän koko asettavat rajoituksia, kuten sähköinen kirjelaatikkotoiminta tai pienkustannustoiminta, desktop publishing

38 “vertaisviestintä” (liikenneministeriön käsite): verkkopohjaista pull-tyyppistä viestintää
joukkoviestintä: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti viestimiä käyttäen vastaanottajaryhmälle, jonka koolle tai koostumukselle ei ole etukäteen asetettu rajoituksia

39 Push- ja pull -mediat (Negroponte)
perinteiset, pääosin yksisuuntaiset mediat “työntävät” tietoa vastaanottajille

40 Push- ja pull -mediat (Negroponte)
perinteiset, pääosin yksisuuntaiset mediat “työntävät” tietoa vastaanottajille Pull uudet, vuorovaikut-teiset verkkomediat vastaanottajat “vetä-vät” haluamaansa tietoa medioista

41 Joukkoviestintä prosessina
Yleisöviestintä Joukkoviestintä prosessina joukko- viestin kenttätoimittajat uutis- toimistot

42 Suomen mediamaisema joukkoviestintää käytetään paljon
painetut viestimet edelleen vahvoilla samalla “Internet country”