P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille Kurssin käytänteet 1. teema: peruskäsitteet Leif Åberg kevät 2008.

Esitys aiheesta: "P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille Kurssin käytänteet 1. teema: peruskäsitteet Leif Åberg kevät 2008."— Esityksen transkriptio:

1 P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille Kurssin käytänteet 1. teema: peruskäsitteet Leif Åberg kevät 2008

2 Suorittaminen Viestinnän peruskurssin luennot –18.01.2008 - 29.02.2008 U40 sali 6 Kirjallisuus Kuulustelut: –29.2. pe 10-12, PII –Rästitenttipäivä: ma 19.5.2007 klo 16-18, U40 Sali 1

3 Luentojen jaksotus 1 Teema 1: Peruskäsitteet 18. 01. 2 Peruskäsitteet jatkuvat 25.01. 3 Teema 2: Organisaatioviestintä 1.2. 4 Huom aika! torstai 7.2. kello 13- 16: professori Osmo A Wiion juhlaseminaari, päärakennus, pieni juhlasali Pe 8.2. : ei luentoa! 5Teema 3: Joukkoviestintä 15.2. 6 Teema 4: Verkkoviestintä. Kooste 22.2. Tentti 29.2. Rästitentti 19.5.

4 Kirjallisuus: Kunelius R: Viestinnän vallassa (uusin painos) Åberg, L: Viestinnän johtaminen Nieminen H ja Pantti M: Media markkinoilla Pietilä V: Joukko- viestintätutkimuksen valtateillä

5 Peruskäsitteet

6 Viestinnän määritelmiä Viestintä on sanomien siirtäminen A:sta B:hen (prosessikoulukunta) Viestintä on merkitysten tuottamista ja vaihtoa (semioottinen koulukunta) Viestintä on yhteisyyden tuottamista ja ylläpitämistä (rituaalinen näkemys)

7 Viestintä siirtona Informaation/tiedon/sisältöjen siirtämistä lähettäjältä vastaanottajalle Kuka sanoo kenelle, mitä kanavaa käyttäen ja millä vaikutuksella? Miten viestintä vaikuttaa?

8 Viestintä merkitysten tuottamisena Miten merkityksiä tuotetaan valitsemalla merkkejä ja tulkitsemalla niitä Verbaalinen ja non-verbaalinen viestintä ’lähettäjä’ ja ’vastaanottaja’ ovat molemmat merkitysten tuottajia ja tulkitsijoita

9 Viestintä yhteisyyden tuottamisena Viestintä tuottaa ja ylläpitää yhteisyyttä Yhteiseksi tekeminen Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen Identiteetin rakentaminen, vahvistaminen ja muokkaaminen

10 Yksilöllisen merkityksenannon ja tulkinnan taso (semioottiset merkitysmallit) Kulttuurisen sopimuksen ja sosiaalisen yhteisyyden taso (kulttuuriset mallit) Jäävuorimetafora viestintään (Esa Väliverronen, Leif Åberg 2006) Tilannetekijät Sanomien vaihdannan taso (prosessimallit)

11 Viestintä on siis tätä kaikkea: sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa –nämä sanomat kantavat informaatiota merkityksien tuottamista, jakamista ja tulkintaa, siis sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä kulttuurisen yhteisyyden luomista

12 Yhteisiä elementtejä: vaihdanta lähettäjä (=käynnistäjä) vastaanottaja jokin joka siirtyy merkityksenanto kulttuurinen ja fyysinen konteksti

13 Viestintä prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta (Åberg L, Viestinnän johtaminen, 2000)

14 Viestinnän fysiologinen perusta sisäisviestintää (intracommunication) sisäisviestintä tarkastelee ihmisten sisäisiä prosesseja –aistien ja aivojen toimintaa –yksilödynaamisten tekijöiden kuten arvot, asenteet ja tarpeet vaikutuksia

15 Viestinnän fasettiteoria teoria tarkastelee aktiivista ja passiivista viestien käsittelyä linkittää sisäisviestinnän kognitiiviset prosessit ja semioosin, merkityksen antamisen

16 Aktiivinen ja passiivinen viestien käsittely aktiivinen: ärsykkeitä ja viestejä käsitellään tietoisesti ärsykkeet kulkevat työmuistin kautta kognitiiviset prosessit aktivoituvat esim lukeminen, autonajo, keskittynyt kuuntelu passiivinen: ärsykkeitä ja viestejä ei käsitellä tietoisesti muistijäljet muodostuvat tiedostamatta esim taustakuuntelu, aistien rajatoiminnat, alitajuinen vaikuttaminen

17 Premissit eli lähtötekijät: 10 miljardia aivosolua, jotka eivät uusiudu aivosolut versovat: kukin voi kasvattaa 1000 - 2000 soluhaaraketta, jotka kytkeytyvät toisiinsa synapseilla synapsit kytkevät aivosolun toisiin aivosoluihin tai muihin hermosoluihin ja siten aisteihin synaptiset kytkennät ovat joustavia ja nopeita

18 Premissit jatkuvat: viesteistä irtisaatu “informaatio” varastoituu aivosoluihin kemiallisina muistijälkinä aivojen käyttämät ärsykkeet ovat a) ulkoisia eli aistiperäisiä ja/tai b) sisäisiä eli ajattelussa käytettäviä, jo tallennettuja ärsykkeitä ja/tai c) satunnaismelua

19 Premissit jatkuvat... ulkoiset ärsykkeet tulevat aistien kautta eri aisteista tulevat ärsykkeet ovat erilaisia jokainen ärsyketilanne on moniärsykkeinen hahmotamme ärsykkeitä eri voimalla: yksikanavaoletus aivojen eri osat ovat erikoistuneita

20 Fasetti moniulotteinen pinta tajunnassamme, joka koostuu mielikuvista eli assosiaatioista mielikuvat aktivoituvat tietyn ärsykkeen käsittelyn yhteydessä fasetti koostuu ytimestä (primaari-assosiaatio) ja siihen kytkeytyvistä heikommista, ‘haaleammista’ muistijäljistä (sekundaari- jne -assosiaatiot, vrt. Umberto Econ juurakkomalli, edempänä) synonyymejä: solupopulaatio, skeema, kognitiivinen kartta

21 Ajattelu fasettien aktivaatiotapahtuma, jonka tuloksena syntyy ajatuksia, ideoita aktivoitumisen voivat laukaista ulkoiset tekijät tai oma ajattelumme esimerkkinä luova ajattelu: luovuus on vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla käytännössä: korvikeaistimus eli kvasireseptuaalinen kokemus (vrt merkityksenanto, edempänä)

22 Viestien käsittely fasettiteorian mukaan 1kokonaisvaltainen tulkinta 2yksinkertaistaminen eli redusointi 3fasettien aktivoituminen 4kiinnittyminen

23 1 Kokonaisvaltainen tulkinta ärsykkeitä ei pilkota atomistisesti osiin, vaan ne käsitellään holistisesti, ajatuskokonaisuuksina työmuistiin mahtuu kerrallaan 5-9 sanaa ajatuskokonaisuuden tulisi syntyä kahden työmuistillisen raameissa

24 Työ- ja kestomuisti Työmuisti eli pikamuisti pieni: 5-9 “sanaa” lyhytkestoinen: muutamasta sekunnista pariin minuuttiin funktionaalinen eli toiminnollinen Kestomuisti eli säil(i)ömuisti “ääretön”: 10-12 miljardia aivosolua, jotka eivät uusiudu pitkäkestoinen assosiatiivinen episodinen, tieto- ja ohjausmuisti

25 2 Yksinkertaistaminen ärsykevirta yksinkertaistetaan eli redusoidaan ennen kuin se aiheuttaa muuta henkistä toimintaa tätä yksinkertaistettua sanomaa verrataan kestomuistissa jo oleviin fasetteihin muuntuessaan ärsyke menettää osan tarkkuudestaan, mutta sen kiinnittyminen helpottuu

26 1 Kokonaisvaltainen tulkinta ja 2 Yksinkertaistaminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti

27 3 Fasettien aktivoituminen ärsykevirta aktivoi jo olemassaolevia fasetteja uusi asia aktivoi useampia fasetteja kuin vanha, jo tuttu asia on helpompaa verrata ärsykkeitä fasetteihin kuin palauttaa fasetti mieleen ilman ärsykeympäristön tukea (liipasinvaikutus, trigger effect)

28 3 Fasettien aktivoituminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti

29 4 Kiinnittyminen mieleenpainettavat tai mieleenpainuvat asiat kiinnittyvät aivosoluihin ja kytkeytyvät kestomuistissa jo oleviin muistijälkiin solupolkujen avulla tämä assosiatiivinen kytkentä linkkautuu niihin fasetteihin, joiden kautta ärsykkeille haettiin merkitystä

30 4a Aktiivinen kiinnittyminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti ohjausmuisti: arvot, asenteet, normatiivinen tieto

31 4b Passiivinen kiinnittyminen ärsykkeet aistithermo- radat työ- muisti kesto- muisti

32 Tehokas viestintä fasettiteoriaa soveltaen vaikuta kaikkien aistien kautta! synnytä korvike-elämyksiä! toista, sillä peitto kasvaa ja viestiin liittyy uusia, episodisia mielikuvia! ajattele empaattisesti! ole yllätyksellinen (-> semiotiikan paradigmaattiset valinnat)! älä anna liian valmiita ratkaisuja!

33 Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) Paradigmaattiset valinnat tavanomainen yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat

34 Esimerkkejä merkityksenannosta monitulkintaiset mainokset alitajuinen eli sublimaalinen vaikuttaminen: ärsykkeet ylittävät ärsytyskynnyksen mutta eivät tietoisesti erotuskynnystä esimerkkejä: hiljainen, tunnelmaa luova musiikki, kuvien nopea ristiinleikkaus, takistoskooppi

35 Viestintä on prosessi prosessinäkökulma viestintään

36 Lineaarinen viestinnän malli A X X B = X

37 Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947) lähettäjä sanoma enkoodaus kanava dekoodaus sanoma vastaan- ottaja palaute häiriöt

38 Tämän päivän prosessimallit viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista –attraktorit, fraktaalit –perhosefekti –bifurkaatio eli jakson kahdentuminen

39 Uusissa viestinnän malleissa korostuvat siten vastaanottaja: –passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: –osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman dynaaminen satunnaisluonne: –itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: –fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään

40 Epälineaarinen viestinnän malli idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

41 Tärkeät vaiheet ”lamppu” B A ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi vuoro- vaikutus ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi

42 Lähettäjä idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

43 Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

44 Vastaanottaja idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

45 Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite –public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta –audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

46 Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

47 Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

48 Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

49 Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

50 Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke: mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

51 Mahdollinen -> toteutuva ärsyke: havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

52 Kanava ja viestin idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

53 Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

54 Häiriöt idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

55 Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

56 Palaute ja vuorovaikutus idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

57 Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

58 Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa ”vuorollaan” toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa

59 Informaatio idea ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava tulkitaan mielikuva häiriöt

60 Sanomat ja viestit kantavat informaatiota Informaatioteorioita: –semanttinen –syntaktinen eli matemaattinen –pragmaattinen

61 Semanttinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

62 Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

63 Pragmaattinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

64 Eräitä kaaosteoreettisia käsitteitä ja malleja attraktori –järjestelmälle ominainen liikerata –yksinkertainen attraktori, esim heilurin liike –outo attraktori, esim veden pyörteily virrassa tai säätilan muuttuminen fraktaali –Mandelbrot –eri mittakaavassa itseään toistava muoto –esimerkiksi rantaviiva

65 perhosefekti –Lorenz –äärettömän pieni muutos alkuarvoissa voi prosessin myöhemmässä vaiheessa saada aikaan suuria muutoksia –esim perhosen siipien leyhähdys -> tornadon reitti

66 bifurkaatio –May –Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi –Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu –Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta

67 Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen diversiteetti kohti järjestystäkohti kaaosta

68 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 Integroiva viestintä Dissipatiivinen viestintä kohti järjestystäkohti kaaosta diversiteetti

69 Integroiva viestintä: –ohjaa kohti järjestystä –tarkkaa, kirjaimellista –reaktiivista –tarkoituksellista –toimii hyvin kriisin jälkeen Dissipatiivinen viestintä: –ohjaa kohti kaaosta –metaforista –proaktiivista –spontaania –toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä

70 Viestintä on merkityksenantoa, tolkunottoa ja tulkintaa semioottinen näkökulma viestintään

71 Semiotiikka tutkii symboleja ja merkityksiä useita koulukuntia, kaksi pääjuurta –(eurooppalainen) strukturalismi korostaa merkkijärjestelmän rakennetta deSaussure Tarto, mm Lotman Pariisin strukturalistinen koulukunta –(amerikkalainen) pragmatismi korostaa myös merkkien vaikutusta Peirce

72 Eräitä peruskäsitteitä semioosi eli merkityksenanto polyseemisyys eli monitulkintaisuus kanoninen kertomus syntagma ja paradigma metafora ja metonyymi

73 Semioosi eli merkityksen antaminen Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

74 Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE

75 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

76 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

77 Ikoni, indeksi ja symboli ikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet indeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari symboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

78 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

79 Reema, lause ja argumentti reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

80 Merkityksenannon osat (Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE "koira, dog, hund" ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

81 Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes) Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

82 Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

83 Kanoninen kertomus Fisher –narratiivinen semiotiikka Greimas –kanoninen kielioppi Propp –aktanttiteoria tarkemmin katso http://www.valt.helsinki.fi/STAFF/ABERG/LSEM004/

84 Walter Fisher: narratiivinen paradigma ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja

85 Tarinan koherenssi, koossapysyminen: –argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt –sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten –karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun Tarinan uskottavuus: –tarinaan liittyvät syyt –tarinan arvot

86 Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet ITekstien kolme rakennetasoa: –syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin –kerronnalliset raken- teet: mistä puhutaan –diskursiiviset raken- teet: miten puhutaan IITekstien tutkimuksen fokus: –syntaktinen: merkkien väliset suhteet –semanttinen: merkitykset

87 Syvärakenteet Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet Semantii- kan taso: merkityk- set Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet kolme rakennetasoa: syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset rakenteet: mistä puhutaan diskursiiviset rakenteet: miten puhutaan Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset

88 SyvärakenteetPerussemantiikkaPerussyntaksi Kerronnallinen semantiikka Kerronnallinen syntaksi Tematisaatio ja kuvallistaminen Diskursiivinen syntaksi Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet Semantiikan taso: merkitykset Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet

89 Perussyntaksi logiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

90 Semioottinen neliö (Greimas) käsite vastakäsitteen puuttuminen ei-käsite vastakäsite S 1 - S 1 - S 2 S 2 vastakkaissuhde ristiriitasuhteet täydentyvä suhde

91 Kerronnallinen syntaksi - kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - kerronnallisen kulun teoria

92 Greimas’in aktanttimalli lähettäjä subjekti objekti vastaan- ottaja auttaja vastustaja

93 Proppin aktanttiteoria tehtävän antaja etsitty sankari valesankari roisto auttaja ylempi voima

94 Kerronnallisen kulun teoria Kanonisen kertomuksen skeemat: –sopimusosa –asettamisosa –toimintaosa –tunnustusosa Juoni testien sarjana: –kvalifioiva testi –ratkaiseva testi –glorifioiva testi

95 Diskurssiinpano - toimijan asettaminen: kuka - tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

96 Perussemantiikka - yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot” - esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema, luonto ja kulttuuri

97 Kerronnallinen semantiikka - ideologisointi - yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

98 Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse Kuvallistaminen - valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

99 Syvärakenteet Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet Semantii- kan taso: merkityk- set Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet kolme rakennetasoa: syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset rakenteet: mistä puhutaan diskursiiviset rakenteet: miten puhutaan Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset

100 Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Taustalla olevat universaalit arvot Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Ideologisointi, tämän tarinan arvot Aktantit, kerronnan kulku Teemat, metaforat ja viittaukset Kuka, missä, milloin Näkökulma Mistä puhutaan Miten puhutaan Merkitykset Merkkien väliset suhteet Dynamiikka: juonirakenne ja kertomuksen narraatio, kulku Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

101 Universaaliteemat myyttiset tarinat, toistuvat eri kulttuureissa –maailman synty –maailman loppu –jälleensyntyminen –ikuinen nuoruus –ikuinen etsiminen (quest) –kulta-aika –jumalsankarit

102 Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Taustalla olevat universaalit arvot Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Ideologisointi, tämän tarinan arvot Aktantit, kerronnan kulku Teemat, metaforat ja viittaukset Kuka, missä, milloin Näkökulma Mistä puhutaan Miten puhutaan Merkitykset Merkkien väliset suhteet Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminen Kun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

103 Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) Paradigmaattiset valinnat tavanomainen yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat

104 Metaforat ja metonyymit metaforinen ilmaisu –siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen paradigmaan –uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla –uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen –esimerkkejä: Marlboro-mies Benetton puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”

105 Metaforat ja metonyymit metonyyminen ilmaisu –syntagman osa tuottaa koko syntagman –osa edustaa kokonaisuutta –esimerkkejä savukemainoksessa tupakoijan käsi viljatähkä muropaketin kyljessä McDonald’sin kaaret

106 Viestintä on yhteisyyttä kulttuurinen tai rituaalinen näkemys viestinnästä

107 James W. Careyn (1975) viestintänäkemys ”Viestintä on symboliprosessi, joka tuottaa, pitää yllä, korjaa ja muuntaa todellisuutta” ei siirtomalli, vaan rituaalimalli –kytkeytyy käsitteisiin kuten yhdessä jakaminen, osallistuminen, yhteenliittyminen, kumppanuus –keskeistä ei ole sanomien levittäminen tilassa, vaan yhteiskunnan ylläpito ajassa

108 Viestintä kulttuurintutkimuksen näkökulmasta viestintä on merkityksiä tuottavaa ja tulkitsevaa toimintaa juuret mm Birminghamin koulukunnassa –Stuart Hall peruskäsitteitä –merkitys, representaatio, diskurssi, intertekstuaalisuus, genre

109 Merkitys ja representaatio –kulttuurissa on kyse jaetuista merkityksistä –kieli on väline, jolla asioita, ajatuksia ja tunteita tehdään ymmärrettäviksi itselle ja muille –representaatio: jonkin asian tai ajatuksen esittämistä (uudelleen-esittämistä, re- presentaatiota) merkkien ja symbolien avulla –tässä valinnassa joudumme nojautumaan joihinkin kulttuurissa jaettuihin käsityksiin siitä, mitä sanoja tai kuvia voidaan pitää tiettyjen ajatusten tai käsitteiden merkkeinä

110 todellisuus on siten sosiaalisesti - eli kulttuurisesti - määräytynyt representaatio todellisuus konstruoidaan, tuotetaan

111 Diskurssi, puhetapa –Hall: ”kun lausumia jostain aiheesta esitetään jonkun diskurssin sisällä, diskurssi mahdollistaa aiheen näkemisen jollain tietyllä tavalla. Se rajoittaa myös muita tapoja, jolla aihe voitaisiin esittää” –Foucault: keskustelu, yhteiskunnallinen käytäntö, johon liittyy oma kieli, argumentaatio, sovellusalue ja sosiaalinen konteksti –esimerkki: mainonnan diskurssi –rinnakkaiskäsitteitä: merkityssysteemi tai tulkintarepertuaari

112 Genre –lajityyppi –muodostaa tietyn sääntöjen tai konventioiden kokonaisuuden, joka ohjaa sekä tekstien tuottamista että niiden luentaa –suppeimmillaan genre nähdään jollekin mediainstituutiolle ominaisena lajityyppinä romaani tai novelli kirjallisuudessa urheilujournalismi tai pääkirjoitus journalismissa

113 Diskurssi vs. genre Diskurssi –puhetapa tai kieli, jolla tietty sosiaalinen käytäntö representoidaan tietystä näkökulmasta Genre –kielenkäyttöä, joka rakentaa tätä tiettyä sosiaalista käytäntöä: lajityyppi, jota voidaan kuvailla sen rakenteellisilla ominaisuuksilla

114 Intertekstuaalisuus –tekstit eivät koskaan ole suljettuja itseriittoisia kokonaisuuksia –Fairclough (1992) manifesti intertekstuaalisuus tutkii eksplisiittisiä viittauksia toisiin teksteihin kuten miten journalismi esittää eri toimijoiden puheenvuoroja konstituoiva intertekstuaalisuus: tekstistä etsitään jälkiä toisista puhetavoista tai lajityypeistä kuten metaforia (politiikka pelinä tai teatterina)

115 Kooste kolmesta näkökulmasta prosessinäkökulma –korostuu edelleen vahvana mm uusia teknisiä viestimiä kehitettäessä –miten tahansa viestintää tarkastellaankin, kyseessä on prosessi semioottinen, merkityksenantoa korostava näkökulma –semioosi yksilöllisenä tapahtumana kulttuurinen, yhteisöllisyyttä korostava näkökulma –tulkinta on kulttuurisesti määräytynyttä