Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento

Esitys aiheesta: "Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento"— Esityksen transkriptio:

1 Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento
Johdatus viestintään Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento

2 Suorittaminen Viestinnän peruskurssin luennot kirjallisuus
kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus pääaineopiskelijat: pienryhmissä sivuaineopiskelijat: tenteissä loka-, joulu- tai tammikuussa

3 Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 12. 9. 2 sisäisviestintä 19.9.
3 keskinäisviestintä 4 organisaatioviestintä 5 organisaatioviestintä 6 joukkoviestintä 7 joukkoviestintä välitentti ei luentoa 8 verkkoviestintä 9 viestinnän tulevaisuus 10 kooste lopputentti rästitentti

4 Kirjallisuus: 1.osa: Kunelius R: Viestinnän vallassa
Kivikuru, U-M ja Kunelius, R: Viestinnän jäljillä 2. osa: Veivo H ja Huttunen T: Semiotiikka - merkeistä mieleen ja kulttuuriin Åberg L: Viestinnän strategiat

5 Pääaineopiskelijoiden pienryhmät
ongelmasuuntautuneen oppimisen (pbl) mallin mukaisia Pienryhmätyö alkaa tiistaina kello 10 osoitteessa Vuorikatu 20 sh 12

6 Peruskäsitteet

7 Viestinnän käsitteen kehittyminen
prosessimallit huomio viestinnän tapahtumassa lähettäjä - sanoma - kanava - vastaanottaja - palaute - häiriöt semioottis-kulttuuriset mallit huomio merkityksenannossa edellisten synteesi:

8 Yhteisiä elementtejä:
vaihdanta lähettäjä (=käynnistäjä) vastaanottaja jokin joka siirtyy merkityksenanto kulttuurinen ja fyysinen konteksti

9 Viestintä prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta (Åberg L, Viestinnän johtaminen, 2000)

10 Siis: Viestintä on sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa. Sanomat kantavat informaatiota. Merkityksenanto korostuu sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä.

11 Lineaarinen viestinnän malli
X X A B = X

12 Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947)
lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaan- ottaja

13 Uusissa, epälineaarisissa viestinnän malleissa korostuvat
vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään.

14 Epälineaarinen viestinnän malli
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

15 Tärkeät vaiheet vuoro- vaikutus idea puetaan sanomaksi ”lamppu” B A

16 A B Lähettäjä idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava
häiriöt

17 Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa
nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

18 A B Vastaanottaja idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt

19 Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan
yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

20 Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

21 Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

22 Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

23 Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit
tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

24 Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke:
mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

25 Mahdollinen -> toteutuva ärsyke:
havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

26 A B Kanava ja viestin idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
häiriöt

27 Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys
Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

28 A B Häiriöt idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava

29 Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille
Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

30 Palaute ja vuorovaikutus
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

31 Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta
Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

32 Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa vuorollaan toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa

33 A B Informaatio idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt

34 Sanomat ja viestit kantavat informaatiota
Informaatioteorioita: semanttinen syntaktinen eli matemaattinen pragmaattinen järjestelmäteoreettinen

35 Semanttinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

36 Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria
Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

37 Pragmaattinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

38 Informaation järjestelmäteoria
Informaatio on järjestelmän ohjausjärjestelmän työtapahtuma ohjausjärjestelmä syöte tulos työ palaute