Johdatus viestintään Luento 2.12.1998.

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään Luento 2.12.1998."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään Luento

2 Luentojen jaksotus peruskäsitteet 16. 9. sisäisviestintä 24.9.
keskinäisviestintä yhteisöviestintä välitentti yhteisöviestintä joukkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste 2.12. lopputentti 9.12. rästitentti

3 Huom: Johdatus viestintään, lopputentti ke 9. 12. kello 12
Huom: Johdatus viestintään, lopputentti ke kello Tenttipaikat: sukunimi A-N: Porthania II sukunimi O-Ö: Porthania III

4 Edellisellä kerralla tapahtui
Uudet tekniset viestimet tietoyhteiskunnan raameissa Winstonin malli

5 Koonnos

6 Viestintä Sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa. Sanomat kantavat informaatiota. Merkityksenanto korostuu sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä.

7 Uusissa, epälineaarisissa viestinnän malleissa korostuvat
vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: vastaanottaja antaa merkityksen sanomalle viestintätapahtuman satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen.

8 Semioosi eli merkityksen antaminen
Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

9 Merkityksenannon osat (Peirce)
"koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

10 Aktiivinen viestien käsittely (4)
ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

11 Passiivinen viestien käsittely
ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

12 Esimerkkejä dynaamisista viestintätapahtumista
havaitseminen: muutos mahdollisesta toteutuvaan ärsykkeeseen merkityksenanto ja luova ajattelu: dynaamiset assosiaatioketjut keskustelu: osapuolet vaikuttavat toisiinsa huhun leviäminen: perhosefekti

13 sanomalehden lukeminen: ajan dynaaminen “täyttö”
yleisen mielipiteen kehitys: bifurkaatio kampanjointi: kampanjoijat vaikuttavat toisiinsa yhteisöviestinnän kaksoifunktio (Aula): integroiva ja dissipatiivinen viestintä

14 Keskinäisviestintään vaikuttavat tekijät (Littlejohn 1992)
viestijöiden ominaisuudet konteksti: tilannetekijät A B prosessuaaliset tekijät

15 TA:n toimintatilat: hoivaava vanhempi arvosteleva vanhempi aikuinen
luonnon- lapsi pikku professori mukautunut lapsi

16 vaiva Ryhmän “vyörytys”! Ryhmähenki! Haaste! Synergia! Lisäksi: ryhmän käyttäytymisen muuttaminen yksilön käyttäytymisen muuttaminen Motivointi! Ryhmänsisäinen painostus! Kokeilu! Lisäksi: Henkilökohtainen vaikutta- minen! Mielipidejohtajat! Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: asenteen muuttaminen Asiallinen tiedote, uutinen! Ymmärrettävyys! Uskottavuus! tietojen muuttaminen aika

17 Yksilö- ja ryhmätekijät Muut tekijät
Puiteanalyysi Ympäristötekijät Rakenne- tekijät Ohjaus- tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Muut tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

18 Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto
Ympäristötekijät Rakenne- tekijät Ohjaus- tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Muut tekijät Viestinnän järjestelyt: 25 ehdotusta - HELI ja Internet - Yliopisto- , Yliopistolainen- ja Yliopistofax-lehdet - tiedekuntien sähköiset viestimet - osastokokoukset ja esimiesten viestintävalmiudet - opiskelijoiden suuntaan: HELI-kioskit, Yliopistolaisen jakelu, laitosten sähköiset postituslistat Viestinnän tehokkuus: ?

19 Tulos- vies- tintä Henkilö- lähi- verkot Puska- radio sis. mark- ki-
noin- ti ulkoi- nen mark- kinointi työ- ohjeet tuote/ palvelu- profiili, ima- gotutkimus työhön pereh- dytys Tulos- vies- tintä yritys/johta- japrofiili, imagotut- kimus työyhtei- söön pereh- dytys ulk. tiedotus, yhteys- toiminta ja luo- taus sis. tiedotus, yhteys- toiminta ja luo- taus Henkilö- lähi- verkot Puska- radio

20 Tunteminen, suopeus ja luotaus
TIEDOTUS- JA YHTEYSTOIMINTA Tiedotustoiminta usein välitettyä - esite - tiedote - tiedotustilaisuus - asiakaslehti - toimintakertomus - henkilöstölehti - ilmoitustaulu Yhteystoiminta suoraa ja henkilö- kohtaista - henkilökohtai- nen soitto, kirje tai tapaaminen - arkipäivän huomaavaisuus - henkilöstö- tapaamiset Tietoisuus Tunteminen, suopeus ja luotaus

21 VISIO Åbergin leija LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT

22 VISIO Åbergin leija LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO V I E S T I N T Ä YRITYS- KULTTUURI STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT

23 VISIO Åbergin leija LEGITIMI- TEETTI LIIKEIDEA, MISSIO YRITYS- KULTTUURI VISION ESILLE- PANO STRATEGIA RYHMÄN JA TIIMIN TAVOITTEET RYHMÄDYNAMIIKKA MUU- TOS- VIES- TIN- TÄ YKSILÖDYNAMIIKKA TEHTÄVÄT LUO- TAUS

24 Ulkoinen legitimiteetti
Kehys- tarina VISIO: palmusaaret MISSIO Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ

25 Yleisöviestintä Lähettäjä- järjestelmä Palaute

26 Joukkoviestintä prosessina
Yleisöviestintä Joukkoviestintä prosessina joukko- viestin kenttätoimittajat uutis- toimistot

27 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia

28 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 1998 minuuttia ja % kokonaisajasta
Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 1998

29 Internetin käyttö Suomessa 1000 käyttäjää
joka 5. suomalainen käyttänyt vuotuinen kasvu: +100% yli teleshoppaajaa viikottaista käyttäjää, liki päivittäistä verkkomediat ja sähkö-posti käytetyimmät seuraava murros: digicash (Lähde: Taloustutkimus Oy)

30 Liaanimalli Tuomo Mörä 1996

31 1. Yksilö (journalisti) tausta koulutus arvot, asenteet, mielipiteet

32 2. Organisaatio suora kontrolli: käskytys, hyllytykset, rekrytointi, erottaminen epäsuora kontrolli: kirjoittamattomat säännöt, talon tavat, yleinen ilmapiiri, organisaatiokulttuuri

33 3. Mediarutiinit 1 määrittelyrutiinit: uutiskriteerit ym rutiininomaiset tavat määritellä, mikä on uutinen, journalistien vuorovaikutus 2 keruurutiinit: aineiston keräämiseen käytetyt rutiinit, esim. uutistoimistojen käyttö, tiedotustilaisuudet, muut viestimet 3 esitystaparutiinit: konventiot kuten tärkein ensin, sitaattien käyttö

34 4. Ekstramedia viestimien ulkopuolella olevat tekijät, kuten
teknologia markkinat lainsäädäntö lähteet

35 5. Ideologia merkityksen tuottamisen prosessi: miten asioita määritellään, kuten onko ulkopoliittinen linja “realistinen” vai “rähmälläänoloa”, ovatko “terroristeja” vai “vapaustaistelijoita” itsestäänselvyydet, joita ei tarvitse perustella

36 Liaanimallin ydin: journalismin sisältöä ei voi selittää pelkästään yhdellä näistä viidestä tekijästä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa eri tekijöiden “voimakkuus” vaihtelee eri aikoina, eri paikoissa ja eri tilanteissa

37 Tannenbaumin käyttösyymalli -89 Puite- tekijät Tilannetekijät Käyttö
tarpeet, mm - tiedolliset - sosiaaliset - eskapismi joukko- viestimet sosiograa- fiset tekijät muut tarpeen tyydytyksen muodot, kuten sos. verkot, huumeet yhteisöl- liset tekijät tietyn tilanteen tekijät

38 Päiväjärjestysmalli (Noelle-Neumann; Shaw ja McCombs)
1 sosiaalisena olentona ihminen tarkkailee jatkuvasti ympäristöään 2 tarkkailu tapahtuu oman observoinnin, keskinäisviestinnän ja yhä enemmän joukkoviestinnän kautta

39 3 joukkoviestinnän vaikutukset
vähäiset, kun asenteet jäykät viestimet erimielisiä asia vanha, siitä on jo asenne omat tiedot toisen-laisia kuin viestimissä kuvatut suuret, kun asenteet joustavia viestimet samaa mieltä uusi asia, ei entisiä asenteita omat tiedot saman suuntaisia kuin viestimissä kuvatut

40 4 joukkoviestintä “määrää” puheenaiheet keskinäisviestintää varten eli joukkoviestintä määrää kansallisia päiväjärjestyksiä, agendoja 5 joukkoviestinnän pääasialliset vaikutukset ovat siten epäsuoria

41 Tietoyhteiskuntakeskustelun kolme aaltoa (Helena Tapper)
1 tietoyhteiskunta tietotaloutena, 1940-luvun lopulla 2 tietoyhteiskunta jälkiteollisena yhteiskuntana, 1960-luvulla 3 tietoyhteiskunta verkostoituneena globaalisena tietoyhteiskuntana, luvun alussa

42 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys
3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen Teknisen toteutuksen taso Vaihe 2: prototyypit Vaihe 3: keksintö Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat 1.muunnos: idean muodos- tuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus