Johdatus viestintään, kuudes luento: organisaatioviestintä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SPL Päätoimisten Coaching-ohjelma
Advertisements

Työrukkaset heilumaan ja nuorisotyöttömyys kuriin.
Viestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutus
Ensimmäinen teema: Esimiestyön raamit, sisältö ja muuttuva rooli
Ensimmäinen teema: Esimiestyön raamit, sisältö ja muuttuva rooli
Laatujärjestelmä marjatiloilla/jatkojalostajalla
Laatujärjestelmät organisaatioiden kehittämisen ja johtamisen näkökulmista Kaisa Sariola JTO.
Tiedottaminen, viestintä markkinointiviestintä ja markkinointi – mitä termien takana? Piia Laita, KIASMA.
Asiakkuudet luovalla alalla
Laadukkaan asukasviestinnän mahdollisuudet
RUOKAKOUVOLA VIESTINNÄN PROSESSI VISIO RUOKAKOUVOLA TAVOITTEET PÄÄMÄÄRÄT.
TTL Sosiaalisessa mediassa
Johdatus viestintään, 1. luento: peruskäsitteet
Sihteeri, viestintä ja liiketoiminta
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMINEN. Minä “Happiness is a state of activity.” – Aristotle.
Liikkeenjohdon semiotiikkaa
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Viestintä strategiseksi menestystekijäksi
TYÖHYVINVOINTI SEURAKUNTATYÖSSÄ 2007
2 Työyhteisön kehitysvaiheet, esimiestyö ja viestintä
Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä
Yritysviestintä, hankeviestintä, projektiviestintä
Sisäinen viestintä Eelis Aaltonen.
Johdatus viestintään, viimeinen teema: kooste Leif Åberg syksy 2003.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2006.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Akateeminen kirjoittaminen Tiedotteet
Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
Tuloksellisuutta edistävä palkinta ja neuvottelutoiminta
Wiki …ja muutamia huomioita sosiaalisesta mediasta [työyhteisöjen näkökulma] Kulttuurituotanto YAMK | | Milla Laasonen.
Leif Åberg: Viestinnän näkökulma kolmanteen sektoriin Opinto-ohjelma Viestintä ja yhteisöt 2001.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi 2006
Yrityksen viestintä ja projektiviestintä
Markkinoinnin perusteet
Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 2000.
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 1998.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi kevätlukukausi 2006
Johdatus viestintään, 4. luento: viestintä on yhteisyyttä Leif Åberg syksy 2002.
Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
Johdatus viestintään, kuudes luento
Johdatus viestintään Luento
Paradigmat muuttuvat - mitäs yhteisöviestintä on? Leif Åberg Yhteisöviestinnän tutkimuksen päivät Helsinki,
Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
Liikkeenjohdon semiotiikka
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
Johdatus viestintään, kuudes teema: organisaatioviestintä
Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2005.
Johdatus viestintään, luento
Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento
Esimiesviestintä Leif Åberg kevätlukukausi perjantaisin 25.1.– kello 8–12 Unioninkatu 35 luentosali (huom: muuttunut paikka) Kurssi on –viestinnän.
Viestintä ja johtaminen: esimiesviestintä
Johdatus viestintään Leif Åberg syksy Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat:
MUUTOS JOHTAMISEN HAASTEENA.  JOHTAMINEN ON ENNEN KAIKKEA SOSIAALINEN PROSESSI.
K1292LI MARKKINOINTIVIESTINNÄN SUUNNITTELU 3 OP Oulun ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Sirpa Puolakka Kevät 2014.
VIESTINTÄ Tarja Tapaninen … on sanomien välitystä ja vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan välillä.
Y RITYSESITTELYT JA SUHDETOIMINTA Pertti Strandman ja Samuli Viitala.
Sisäinen voimantunne Päämäärä- uskomukset Kyky- uskomukset Emootiot Konteksti- uskomukset Sisäinen voimantunne Työtyytyväisyys Sitoutuminen työhön.
14 Markkinointi houkuttelee kuluttamaan s
OSUUSTOIMINNALLISEN YRITYSVERKOSTON JOHTAMINEN
Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä
10: Semioottista synergiaa!
Markkinoinnin perusteet
Henkilöstö kilpailutekijänä
Yhteiskehittäminen Innokylässä
Yrityskuva ja viestintä
MAR1LK Anna Hankimaa 5/10/2019.
Markkinointisuunnitelma
Esityksen transkriptio:

Johdatus viestintään, kuudes luento: organisaatioviestintä Leif Åberg syksy 2002

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 18. 09. 2 viestintä on prosessi 25.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 02.10. 4 viestintä on yhteisyyttä 09.10. 5 keskinäisviestintä 16.10. 6 organisaatioviestintä 23.10. välitentti 30.10. 7 joukkoviestintä 06.11. 8 verkkoviestintä 13.11. ei luentoa 20.11. 9 viestinnän tulevaisuus 27.11. 10 kooste 04.12. lopputentti 11.12. rästitentti 09.01.2003

Välitentti 30.10. klo 12.00-14 sukunimen alku: tenttisalit: A - N U40 sali 1 eli tämä luentosali O - Ö Vuorikatu 20, ls 1

Organisaatioviestintä ominaista: organisoidut puitteet tavoitteellisuus teknisten viestinten käyttö

Organisointi tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia tavoitteita, joihin yksinään eivät yltäisi

Työyhteisö eli organisaatio ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä

Työyhteisölle on siten ominaista ihmisryhmittymä yhteinen tavoite voimavarat kuten koneet, laitteet, raaka-aineet, raha, työvoima, tieto ja viestintä työn ja vallan jako viestinnän rakentuneisuus mahdollisuus yksilön tavoitteiden ja tarpeiden tyydyttymiseen yhteisökulttuurin synty ja muuntuminen

Organisaatioviestintä Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta.

Työyhteisön viestintäjärjestelmä kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä

Yhteisöviestintä Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista pitkäjänteisen profiloinnin, tiedotus- ja yhteystoiminnan sekä luotauksen avulla.

Rowleyn ja Roevensin muutosviestinnän malli Tasapaino- tila Vahvistaminen Kyseen- alaistaminen Muutos Hallinnan tila, ”kontrollissa” Kaaos- tila Yllytys Vakuuttu- neisuus Muuntumistila, transformaatio

Rowleyn ja Roevensin ehdotus muutosviestinnäksi kyseenalaista luo vakuuttuneisuutta yllytä vahvista

Kyseenalaista: jotta työyhteisö ei jähmettyisi liikaa, se tulisi horjuttaa nykyi-seltä radaltaan ja saattaa epävarmuuden tilaan, ”kaaoksen reunalle” -> itseorganisoituminen alkaa Viestinnän keinoja: kyseenalaistus: ”why”, ”what if” ”mahdottomat” haasteet muutossignaalit vahvasti esiin vanhojen, turhien symbolien hylkäys

Luo vakuuttuneisuutta: riittävän suuren joukon sitoutuminen muutokseen saattaa synnyttää uuden järjestyksen Viestinnän keinoja: synergisten ryhmien symbolien vahvistus ”kontrolliarvojen” korostus, jottei suistuta pahaan kaaokseen perustelut uudelle esiin luovat ongelman-ratkaisutekniikat

Yllytä: uusi järjestys tulee viedä lävitse työyhteisössä, niin että siitä tulisi uusi tapa toimia Viestinnän keinoja: uuden suunnan vahvistus sankaritarinat huippu-tiimeistä ja synergiasta uhoaminen huippusuoritusten palkinta vanhojen mallien hautaus arvokkaasti

Vahvista: löytynyttä uutta suuntaa vahvistetaan, jotta organisaatio ”sinkoutuu” uudelle, korkeammalle radalleen Viestinnän keinoja: vision esillepano: strategiset perusviestit muutosalueet esiin kokeiluihin kannustus asiakkuudesta, palvelusta ja kilpailusta viestiminen arvokeskustelu vapaan viestinnän ja rakentavan palautteen korostus

Integroitu kokonaisviestintä tässä integroitua markkinointiviestintää laajemmassa mallissa otetaan huomioon yrityksen kaikki viestinnän muodot, ei vain suoranaisesti markkinointiin liittyvät esimerkki: Åbergin pizza

Yhteisöviestinnän funktiot Miksi työpaikalla viestitään? -> funktiot: 1 perustoimintojen tuki 2 profilointi 3 informointi 4 kiinnittäminen 5 sosiaalinen kanssakäyminen

Funktiomallin ulottuvuudet: 1. sisältö: tuote, palvelu 2. suunta: ulkoinen sisäinen koko työyhteisö

Tulos- vies- tintä

Tulos- vies- tintä ulkoinen markkinointi muu ulkoinen operatiivi- nen vies- tintä sisäinen markki- noin- ti opera- tiiviset työ- oh- jeet

tuote- tai palvelu- profilointi ja tuote- tai palvelu- kuvan tutkimus Tulos- vies- tintä yritys- tai johtaja- profilointi ja yri- tys- tai johtaja- kuvan tut- kimus

Tulos- vies- tintä ul- koinen tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus si- säinen tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus

Tulos- vies- tintä työhön perehdyttäminen työyhteisöön perehdyttä- minen

Tulos- vies- tintä Henkilö- lähi- verkot Puska- radio sis. mark- ki- noin- ti ulkoi- nen mark- kinointi työ- ohjeet tuote/ palvelu- profiili, ima- gotutkimus työhön pereh- dytys Tulos- vies- tintä yritys/johta- japrofiili, imagotut- kimus työyhtei- söön pereh- dytys ulk. tiedotus, yhteys- toiminta ja luo- taus sis. tiedotus, yhteys- toiminta ja luo- taus Henkilö- lähi- verkot Puska- radio

Markkinointiviestintä Marketing mix: the four P:s: product, price, place and promotion Promotion: Advertising eli mainonta Personal Selling eli myyntityö Sales Promotion eli myynnin edistäntä Public Relations eli julkistaminen ja suhdetoiminta Direct Marketing eli suoramarkkinointi Kotler & Armstrong, Principles of Marketing. Prentice-Hall 2001

Integroitu markkinointiviestintä integroidussa markkinointiviestinnässä yritys huolellisesti integroi ja koordinoi monet viestintäkanavansa, jotta saadaan aikaan selkeä, johdonmukainen ja kiehtova viesti yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista. Kotler & Armstrong 2001

Viestintä organisaation johtamisen näkökulmasta Visio- johtaminen Arki- johtaminen Poikkeustilanteiden hallinta Kriisi- johtaminen Kriisi Visio Periaatteessa issue voidaan hoitaa kahdella tavalla. Hyvin hoidettuna se johtaa uuteen (dynaamiseen) tasapainoon. Huonosti hoidettuna se vie kriisiin. Käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen. Syvimmästäkin kriisistä voi nousta feeeniks-linnun lailla. Toisaalta tasapainoon hakeutuminen voi jähmettää. Oheisella jatkumolla haluan kuitenkin viestiä, että kaikkia ylläkuvattuja management-fokuksia tarvitaan samanaikaisesti. Image management on pitkäjänteistä työtä, jolla varmistetaan, että työyhteisön visio on maalattu kirkkain värein ja leveällä pensselillä. Tarvitaan siis jaettu yhteinen käsitys palmusaaristosta ja siitä reitistä, jolla palmusaaristoa kohti suunnataan. Arkinen toiminnan johtaminen (operations management) on kaiken järjestyneen toiminnan edellytys. En nimittäin usko, että voidaan hylätä toiminnan ennustettavuuden premissi, siis se, että työyhteisön täytyy ottaa käyttöön mekanismeja, jotka lisäävät toiminnan ennustettavuutta. profilointi, maineviestintä johtamis- viestintä kriisi- viestintä luotaaminen strateginen viestintä viestintä poikkeus- tilanteissa esimies- viestintä

Sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän muotoja Sisäinen intranet tietokannat tiedotteet verkossa henkilöstölehti verkossa tai paperilla tiedotustilaisuudet ilmoitustaulut tiedottava esimiesviestintä Ulkoinen internet, ekstranet asiakaslehti, -tiedote mediasuhteet PR, Public Relations, yhteystoiminta stakeholderviestintä, sidosryhmäviestintä IR, Investor Relations, sijoittajasuhteet lobbaus

Ulkoinen ja sisäinen viestintä sidosryhmät, stakeholder-ryhmät suuri yleisö internet, ekstranet mediasuhteet päättäjät, vaikuttajat yhteystoiminta organisaatio sisäisen viestinnän eri muodot