Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä
Leif Åberg syksy 2005

2 Luentojen jaksotus 1 Peruskäsitteet 14. 09.
2 Prosessi-, merkitys- ja rituaalimallit 3 Edellinen teema jatkuu 4 Keskinäis- ja organisaatioviestintä 5 Joukkoviestintä 6 Verkkoviestintä ja kooste tentti rästitentti kevään rästitentti

3 Keskinäisviestintä suoraa vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä jakautuu pari- eli dyaadiseen viestintään monenväliseen keskinäisviestintään eli pienryhmäviestintään

4 Keskinäisviestinnän ominaispiirteitä:
reaaliaikaista: tässä-ja-nyt dynaamisuus korostuu: itse prosessi vaikuttaa lopputulokseen ryhmädynamiikka vaikuttaa eleet ja ilmeet vaikuttavat

5 Keskinäisviestintään vaikuttavat tekijät (Littlejohn 1992)
viestijöiden ominaisuudet konteksti: tilannetekijät A B prosessuaaliset tekijät

6 Transaktioanalyysi (Eric Berne, Dorothy Jongewood)
lähtökohta: osapuolet vaikuttavat toisiinsa viestinnän aikana prosessuaalinen malli: vuorovaikutus koostuu peräkkäisistä transaktioista, joihin kuuluu ensimmäisen lähettämä ärsyke ja toisen antama vastaus

7

8 transaktiot ovat limittäisiä
1. 3. A B { 4. 2. .

9 TA:n toimintatilat: hoivaava vanhempi arvosteleva vanhempi vanhempi
aikuinen aikuinen luonnon- lapsi pikku professori lapsi mukautunut lapsi

10 Transaktio voi olla täydentyvä ärsykkeeseen vasta-taan symmetrisesti
viestintä ei katkea itse transaktiosta johtuen täydentymätön ärsyke ja vastaus eivät ole symmetrisiä johtaa usein viestinnän keskeytymiseen

11 Täydentyviä ja täydentymättömiä transaktioita:
HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV A LL PP ML HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A HV AV LL ML PP A

12 Monenvälisen keskinäis-viestinnän prosessissa korostuvat
eleet, ilmeet ja muu nonverbaalinen viestintä tilannetekijät kuten tilan käyttö ja sijoittuminen ryhmän kehitysvaihe ja tuolloin esiin nousevat ryhmädynaamiset tekijät (kuten roolit, normit ja ryhmädynaamiset pelit)

13 Esimerkki ryhmädynaamisista prosesseista: ryhmän synergia
sellainen voimavarojen käyttötilanne, jossa piilevä tieto ja osaaminen nousevat pintaan, käyttövoimaksi mikä tahansa ryhmä voi vertyä synergiseksi: silloin syntyy mahtavaa jälkeä ja uusia luovia ratkaisuja, ja ryhmän jäsenet selvästi nauttivat työnsä jäljestä synergia: 1+1+1=4

14 Mistä synergia tulee? mielekäs työnjako
resurssien tarkoituksenmukainen käyttö dynaamiset ja ennakoimattomat tekijät kuten ryhmän jäsenten keskinäinen psyykkaus ja tuki ammattillisen haasteen aikaansaama kaiherrus jonkin dominoivan henkilön poissaolo, jolloin muut saavat tilaa omille ideoilleen satunnainen ärsyke, jota lähdetään prosessoimaan

15 Synergiselle ryhmälle ominaista
suuri innostus korkea sitoutumis- ja motivaatioaste kokeilunhalu ryhmäylpeys ryhmä luo oman sisäisen murteensa ryhmä ei piittaa säännöistä toimissa sekoittuu työ ja huvi

16 Synergia laukeaa - ja häviää !
laukeaminen: haaste hanke tai muu uusi kokoonpano uusi, karismaattinen jäsen johtaja, joka antaa tilaa ideoille häviäminen: haaste muuttuu arkiseksi kantava hahmo lähtee ryhmän työ päättyy naapuriosaston esimies huolestuu

17 Viestintä ja vaikuttaminen
viestintä on vaikuttanut, kun se on saanut aikaan jonkin muutoksen viestinnän osapuolissa lineaarisessa katsannossa (esim kampanjat) viestintä on onnistunut, kun se saa aikaan lähettäjän haluaman muutoksen viestinnän tehoa arvioitaessa tulevat mukaan viestintään käytetty aika ja vaiva

18 Pääsääntö: mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen

19 vaikeampi ryhmän arvojen muutos, yhteisökulttuurin muutos pysyvä ryhmän käyttäytymisen muutos yksilön arvojen muutos pysyvä yksilön käyttäytymisen muutos ryhmähengen muutos ryhmän sitoutumisen muutos yksilön motivoituneisuuden ja sitoutumisen muutos yksilön asenteiden muutos yksilön tietojen muutos yksilön mielipiteiden muutos helpompi

20 vaiva Ryhmän “vyörytys”! Ryhmähenki! Haaste! Synergia! Lisäksi: ryhmän käyttäytymisen muuttuminen Motivointi! Ryhmänsisäi- nen tuki ja painostus! Kokeilu! Lisäksi: yksilön käyttäytymisen muuttuminen Henkilökohtainen vaikutta- minen! Mielipidejohtajat! Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: asenteen muuttuminen Asiallinen tiedote, uutinen! Ymmärrettävyys! Uskottavuus! tietojen muuttuminen aika

21 Organisaatioviestintä
ominaista: organisoidut puitteet tavoitteellisuus teknisten viestinten käyttö

22 Organisointi ja organisaatio
tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia tavoitteita, joihin yksinään eivät yltäisi Organisaatio: ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä

23 Työyhteisölle on siten ominaista
ihmisryhmittymä yhteinen tavoite voimavarat kuten koneet, laitteet, raaka-aineet, raha, työvoima, tieto ja viestintä työn ja vallan jako viestinnän rakentuneisuus mahdollisuus yksilön tavoitteiden ja tarpeiden tyydyttymiseen yhteisökulttuurin synty ja muuntuminen

24 Organisaatioviestintä
Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta

25 Työyhteisön viestintäjärjestelmä
kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä

26 Yhteisöviestintä Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista pitkäjänteisen profiloinnin, tiedotus- ja yhteystoiminnan sekä luotauksen avulla.

27 Rowleyn ja Roevensin muutosviestinnän malli
Tasapaino- tila Vahvistaminen Kyseen- alaistaminen Muutos Hallinnan tila, ”kontrollissa” Kaaos- tila Yllytys Vakuuttu- neisuus Muuntumistila, transformaatio

28 Hallinnan tila, ”kontrollissa”
Revoluutio: UUSI VISIO Tasapaino- tila Vahvistaminen Kyseen- alaistaminen Muutos Hallinnan tila, ”kontrollissa” Kaaos- tila Yllytys Vakuuttu- neisuus Muuntumistila, transformaatio Evoluutio: JAETUT ARVOT

29 Visioinnin ja arvojen rooli
visioviestintä: näyttää suunnan tuo jatkuvuutta yhteiset arvot: suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään

30 Integroitu kokonaisviestintä
tässä integroitua markkinointiviestintää laajemmassa mallissa otetaan huomioon yrityksen kaikki viestinnän muodot, ei vain suoranaisesti markkinointiin liittyvät esimerkki: Åbergin pizza

31 Yhteisöviestinnän funktiot
Miksi työpaikalla viestitään? -> funktiot: 1 perustoimintojen tuki 2 profilointi 3 informointi 4 kiinnittäminen 5 sosiaalinen kanssakäyminen

32 Funktiomallin ulottuvuudet:
1. sisältö: tuote, palvelu 2. suunta: ulkoinen sisäinen koko työyhteisö

33 Tulosviestinnän keinot
markki- kinointi, kumppa- nuus- verkot sisäinen operatii- vinen työvies- tintä tuote/ palvelu- profiili, brandi, näiden tutkimus työhön pereh- dytys Tulos- vies- tintä yritys/johta- japrofiili, maine, näi- den tut- kimus työyhtei- söön pereh- dytys ulk. tiedotus, yhteys- toiminta ja luo- taus sis. tiedotus, yhteys- toiminta ja luo- taus Puska- radio Henkilölähiverkot eli läheisverkostot

34 Markkinointiviestintä
Marketing mix: the four P:s: product, price, place and promotion Promotion: Advertising eli mainonta Personal Selling eli myyntityö Sales Promotion eli myynnin edistäntä Public Relations eli julkistaminen ja suhdetoiminta Direct Marketing eli suoramarkkinointi Kotler & Armstrong, Principles of Marketing. Prentice-Hall 2001

35 Integroitu markkinointiviestintä
integroidussa markkinointiviestinnässä yritys huolellisesti integroi ja koordinoi monet viestintäkanavansa, jotta saadaan aikaan selkeä, johdonmukainen ja kiehtova viesti yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista. Kotler & Armstrong 2001

36 Viestintä liikkeenjohtamisen näkökulmasta
Profilointi Strateginen viestintä Maineen hallinta Arkinen johtamis- viestintä Viestintä poikkeama- tilanteissa Kriisi- viestintä Kriisi Visio Strateginen johtaminen Arki- johtaminen Poikkeama- tilanteiden johtaminen Kriisi- johtaminen (Strategic management) (Operations management) (Issues management) (Crisis management)

37 Profilointi ja maine Profilointi Maine
(Åberg, Viestinnän johtaminen, 2000): profiili, tavoitekuva: se strategisista perusviesteistä koostuva mielikuvien kokonaisuus, jota tiettynä ajankohtana viestitään profilointi: työyhteisön kehyskertomuksen ja profiilin rakentamista Maine (Aula & Heinonen, Maine – menestystekijä. 2002): maine: kantaa ottavien ja arvolatauksia sisältävien kertomusten kokonaisuus maine syntyy, kun organisaatio ja sen sidosryhmät kohtaavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Maineen hallinta on samaa kuin profilointi

38 Profiili, yrityskuva ja maine
Profiili = työyhteisön haluamat strategiset mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat

39 Profiili = työyhteisön haluamat strategiset
mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat Ohjatut tekijät Maine koostuu kantaa ottavista ja arvottavista (arvolatauksia sisältävistä) kertomuksista Ulkoiset tekijät: - omat aikaisemmat kokemukset - muiden kertomukset - joukkoviestimien tarinat

40 Profiili = työyhteisön haluamat strategiset
mielikuvat Imago(t) = kohderyhmien todelliset mielikuvat Teot Viestit Ilme Visio

41 Maineen ulottuvuudet Suomessa
Yrityskulttuuri ja johtaminen Tuotteet ja palvelut Menestyminen MAINE Muutos- ja kehityskyky Yhteiskunta- vastuu Julkinen kuva Lähde: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy

42 Sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän muotoja
Sisäinen intranet tietokannat tiedotteet verkossa henkilöstölehti verkossa tai paperilla tiedotustilaisuudet ilmoitustaulut tiedottava esimiesviestintä Ulkoinen internet, ekstranet asiakaslehti, -tiedote mediasuhteet PR, Public Relations, yhteystoiminta stakeholderviestintä, sidosryhmäviestintä IR, Investor Relations, sijoittajasuhteet lobbaus

43 Ulkoinen ja sisäinen viestintä
sidosryhmät, stakeholder-ryhmät suuri yleisö internet, ekstranet mediasuhteet päättäjät, vaikuttajat yhteystoiminta organisaatio sisäisen viestinnän eri muodot