Viestintä, johtajuus ja organisaatio Henrik Gahmberg & Leif Åberg 4. – 6. 4. 2005 Semiotiikan verkostoyliopisto

Kurssin tavoitteet ja sisältö Viestintä, johtajuus ja organisaatio –jaksossa tutustutaan viestinnän semioottiseen analyysiin ja käsitellään johtamisen ja johtajuuden semiotiikkaa sekä yritys- ja tuotekuvan merkitysmaailmaa

Työmuodot luennot ja harjoitukset oppimispäiväkirja kotitehtävä

Aikataulu ja ohjelma Pvm Klo Sali Alustaja Aihe 4.4. 10 - 12 LS5 Åberg Avaus: kurssin tavoitteet ja työmuodot Viestinnän käsitteellinen kehittyminen Semiotiikka organisaatioviestinnässä 13 - 15 Semiotiikan työkaluja Kehyskertomus, profilointi, maineen hallinta Tiedote ja uutinen 15:30 – 17:30 Harjoituksia 5.4. LS6 Gahmberg Organisaatio, johtaminen ja organisaatiotutkimuksen taustaa 13 - 16 Gahmberg & Åberg Muutosjohtaminen,luotaminen Muutos semioottisena prosessina, harjoitus 16 - 18 Karjalainen Strateginen brandi ja muotoilu 6.4. LS1 Organisaatiokulttuuri ja johtajuus, ideologia Gahmberg & Broms Organisaatioiden ja johtamisen mytologia, suuret tarinat yrityksissä *) Luennot ja harjoitukset pidetään rakennuksessa Mariankatu 11.

Oppimispäiväkirja Vapaamuotoinen reflektio luentojen herättämistä ajatuksista ("what did I learn in school today?”). Ei siis pelkästään luennoilla käsiteltyjen asioiden listausta! luennon merkityksestä aihekokonaisuuden kannalta luennon merkitys oman ajattelun kannalta (”mitä oppimani merkitsee minulle, miten se vaikuttaa ajatteluuni?”) Laajuus: max 1.5 liuskaa/luentokerta + kooste 1-2 sivua ”luentokerrat”: Åbergin 1. päivä Gahmbergin 2. päivän aamupäivä Gahmbergin ja Åbergin 2. päivän iltapäivä Karjalaisen 2. päivän ilta Gahmbergin 3. päivän aamupäivä Bromsin ja Gahmbergin 3. päivän iltapäivä Oppimispäiväkirja, samoin kuin kotitehtävä lähetetään sähköpostitse sekä Henrik Gahmbergille (henrik.gahmberg@uwasa.fi) että Leif Åbergille (leif.aberg@helsinki.fi) kolme viikkoa luentosarjan jälkeen eli 27.4. mennessä

Leif Åberg: Soneran liikemerkkivaihtoehdot -tehtävä tee semioottinen erittely Soneran liikemerkkivaihtoehdoista hae Telia-Soneran kotisivuilta ilmaisuja, jotka mielestäsi ovat strategisia perusviestejä; perustele valintasi analysoi Soneran eri tunnusvaihtoehtoja; käytä samaa menettelyä kuin luennoilla esitetyssä Tapiola-casessa; perustele analyysisi lähteitä Åberg, Leif, Viestinnän johtaminen. Keuruu 2000 Åberg, Leif, Viestinnän strategiat. Juva 1997 Hovi, Päivi, TradeMark. Tavaramerkki. Helsinki 1994

Maanantai: viestintä ja semiotiikka (Leif Åberg) Viestinnän käsitteellinen kehittyminen Semiotiikka organisaatioviestinnässä Semiotiikan työkaluja Työkalut kehyskertomuksen, profiloinnin, ja maineen hallinnan käytössä Työkalut tiedotteiden ja uutisten laadinnassa ja analysoinnissa

Viestinnän mallit ovat kehittyneet kuudenkymmenen vuoden kuluessa: ensin olivat prosessimallit, sitten rinnalle tulivat semioottiset mallit, joita nyt täydentävät yhteisöllistävät mallit

Prosessimallit painopiste viestinnän tapahtumassa ja sen osasissa viestintä on prosessi jossa sanoma siirtyy lähettäjältä vastaanottajalle eri kanavia käyttäen

Semioottiset mallit painopiste merkityksenannossa ja tolkunotossa viestintä on prosessi, jossa merkityksen antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen verkoston kautta

Yhteisöllistävät mallit korostavat viestinnän rituaalisuutta ja yhteisöllisyyttä viestintä itsessään on tärkeää, koska se vaikuttaa yhteisön ylläpitoon ja jatkuvuuteen viestintä on vuorovaikutusta, jonka kautta vahvistetaan kulttuurista yhteisyyttä, me-henkeä

Mitä viestintä siis on? Viestintä on tätä kaikkea: sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken merkityksien luomista, jakamista ja tulkintaa kulttuurisen yhteisyyden luomista Mitäpä merkitsee organisaation arjessa? tiedon saamista ja jakamista asioiden yhdessä pohtimista, tolkunottoa me-hengen syntymistä

Viestintä prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta (Åberg L, Viestinnän johtaminen, 2000)

Lineaarinen viestinnän malli X X A B = X

Epälineaarinen viestinnän malli idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947) lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaan- ottaja

Tämän päivän prosessimallit viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista attraktorit, fraktaalit perhosefekti bifurkaatio eli jakson kahdentuminen

bifurkaatio May Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta

Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen diversiteetti kohti järjestystä kohti kaaosta

Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta

Kulttuuriset viestintämallit

James W. Careyn (1975) viestintänäkemys ”Viestintä on symboliprosessi, joka tuottaa, pitää yllä, korjaa ja muuntaa todellisuutta” ei siirtomalli, vaan rituaalimalli kytkeytyy käsitteisiin kuten yhdessä jakaminen, osallistuminen, yhteenliittyminen, kumppanuus keskeistä ei ole sanomien levittäminen tilassa, vaan yhteiskunnan ylläpito ajassa

Merkitys ja representaatio kulttuurissa on kyse jaetuista merkityksistä kieli on väline, jolla asioita, ajatuksia ja tunteita tehdään ymmärrettäviksi itselle ja muille representaatio: jonkin asian tai ajatuksen esittämistä (uudelleen-esittämistä, re-presentaatiota) merkkien ja symbolien avulla tässä valinnassa joudumme nojautumaan joihinkin kulttuurissa jaettuihin käsityksiin siitä, mitä sanoja tai kuvia voidaan pitää tiettyjen ajatusten tai käsitteiden merkkeinä

todellisuus on siten sosiaalisesti - eli kulttuurisesti - määräytynyt representaatio todellisuus konstruoidaan, tuotetaan

Diskurssi, puhetapa Hall: ”kun lausumia jostain aiheesta esitetään jonkun diskurssin sisällä, diskurssi mahdollistaa aiheen näkemisen jollain tietyllä tavalla. Se rajoittaa myös muita tapoja, jolla aihe voitaisiin esittää” Foucault: keskustelu, yhteiskunnallinen käytäntö, johon liittyy oma kieli, argumentaatio, sovellusalue ja sosiaalinen konteksti esimerkki: mainonnan diskurssi rinnakkaiskäsitteitä: merkityssysteemi tai tulkintarepertuaari

Viestinnän areenat Ralph Stacey1991/Pekka Aula 1994,1998 Vuorovaikutuksen paikat ja tilanteet Esimerkiksi johtoryhmä, osastokokous, tiedotustilaisuus, kahvitauko, sähköinen keskusteluryhmä Areenalla vallitsee kulttuurinen diversiteetti

Areenan eri kulttuurimuodot (Pekka Aula) Anarkistinen kulttuuri: dissipatiivinen viestintä runsasta Kaksi kilpailevaa kulttuuria: kumpikin viestintä runsasta Kulttuurityhjiö: kumpikin viestintä vähäistä Monoliittinen kulttuuri: integroiva viestintä runsasta seur. sivulla Pekka Aulan piirtämä kuva areenoista, osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/staff/aula/ytesitys/index.html

Semiotiikka (organisaatio)viestinnässä

Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes) Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli Kaksi kommunikaatiotapaa: klassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli autokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää tietoa itselleen tämä tuottaa myyttistä informaatiota esimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat myös strategiset suunnitelmat ja perusviestit ! (Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)

Autokommunikaatio prosessina Paluu sanomaan 1 uudessa kontekstissa Minä, lähettäjä Sanoman 1 tuottaminen Minä, vastaan- ottaja Sanoma 2 Sanoman 1 koodi muuttuu

Kanoninen kertomus Fisher Greimas Propp narratiivinen semiotiikka kanoninen kielioppi Propp aktanttiteoria tarkemmin katso http://www.valt.helsinki.fi/STAFF/ABERG/LSEM004/

Walter Fisher: narratiivinen paradigma ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja

Tarinan koherenssi, koossapysyminen: Tarinan uskottavuus: argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun Tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot

Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantii- kan taso: merkityk- set kolme rakennetasoa: syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset rakenteet: mistä puhutaan diskursiiviset rakenteet: miten puhutaan Syvärakenteet Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet

Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantiikan taso: merkitykset Syvärakenteet Perussyntaksi Perussemantiikka Kerronnalliset rakenteet Kerronnallinen syntaksi Kerronnallinen semantiikka Diskursiiviset rakenteet Diskursiivinen syntaksi Tematisaatio ja kuvallistaminen

- polarisaatio ja binaarioppositiot Perussyntaksi logiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

Semioottinen neliö (Greimas) käsite vastakäsite vastakkaissuhde S 1 S 2 ristiriitasuhteet täydentyvä suhde täydentyvä suhde - S 2 - S 1 vastakkaissuhde vastakäsitteen puuttuminen ei-käsite

Kerronnallinen syntaksi - kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - kerronnallisen kulun teoria

Greimas’in aktanttimalli lähettäjä objekti vastaan- ottaja auttaja subjekti vastustaja

Proppin aktanttiteoria tehtävän antaja etsitty sankari valesankari roisto auttaja ylempi voima

Kerronnallisen kulun teoria Kanonisen kertomuksen skeemat: sopimusosa asettamisosa toimintaosa tunnustusosa Juoni testien sarjana: kvalifioiva testi ratkaiseva testi glorifioiva testi

Diskurssiinpano - toimijan asettaminen: kuka - tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

Perussemantiikka - yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot” - esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema, luonto ja kulttuuri

Kerronnallinen semantiikka - ideologisointi - yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse Kuvallistaminen - valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

Universaaliteemat myyttiset tarinat, toistuvat eri kulttuureissa maailman synty maailman loppu jälleensyntyminen ikuinen nuoruus ikuinen etsiminen (quest) kulta-aika jumalsankarit

Merkkien väliset suhteet Merkitykset Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminen Kun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Merkkien väliset suhteet Merkitykset Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Taustalla olevat universaalit arvot Mistä puhutaan Aktantit, kerronnan kulku Ideologisointi, tämän tarinan arvot Miten puhutaan Kuka, missä, milloin Näkökulma Teemat, metaforat ja viittaukset Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

Metaforat ja metonyymit metaforinen ilmaisu siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen paradigmaan uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen esimerkkejä: Marlboro-mies Benetton puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”

Metaforat ja metonyymit metonyyminen ilmaisu syntagman osa tuottaa koko syntagman osa edustaa kokonaisuutta esimerkkejä savukemainoksessa tupakoijan käsi viljatähkä muropaketin kyljessä McDonald’sin kaaret

Semiotiikan työkalut organisaatioviestinnän käytössä Työkalut kehyskertomuksen, profiloinnin ja maineen hallinnan käytössä Työkalut tiedotteiden ja uutisten laadinnassa ja analysoinnissa

Vision esillepano: työkaluja kehyskertomus linkittää menneet ja tulevan ja asemoi nykyhetken profiloinnissa käytettävät strategiset avainsanat ja strategiset perusviestit tiekartat tai muut rullaavan suunnittelun keinot linkittävät strategiset teemat arkeen slogan: työyhteisöä kuvaava iskevä perusviesti tunnus, “tunnari”: työyhteisön logo+tunnus tai äänitunnus

Strateginen viestintä muutoksen suuntaajana ihmisten – sekä oman väen että ulkopuolisten - pitää nähdä itsensä visiossa visio on harkitun epämääräinen, (blurred), silti suunnan näyttävä: ”reunoilta terävä, keskeltä sumea” visio on tila, ei kangastus tai sähköjänis kuvaa tulevaa toiminnan ympäristöä ja omaa asemaa siinä

Katseen nostaminen visiotyössä: esimerkkejä Pelastakaa Lapset –liiton visio: Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia parempaan elämään Sisäasiainministeriön visio: Suomi on Euroopan turvallisin maa Nokian visio: Mobile Information Society

Ulkoinen legitimiteetti Kehys- kertomus VISIO: palmusaaret MISSIO Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ

Muutama case yrityssektorilta: S-ryhmä ja TietoEnator julkiselta sektorilta: Helsingin yliopisto kolmannelta sektorilta: Pelastakaa Lapset -liitto

Kaupparyhmien pt-markkinaosuudet 1995 - 2003 Case: S-ryhmä 21,9 23,3 25,1 26,3 27,8 28,9 30,5 31,1 33,1 33,5 39,9 39,6 38,1 38,3 37,8 37,6 36,4 36 35,8 19,7 19,6 19,3 18,1 17,1 14,7 13,9 12,9 11,9 6,3 5,3 5,1 5,2 5 6,4 6,6 7,1 8,6 9,6 9,9 9,7 9,8 2,6 2,7 2,9 3,1 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 S Group K Group Spar Others Tradeka Elanto

S-ryhmän kehyskertomus ja strategiset perusviestit 1995

Strategiset perusviestit 1995

?

Uusi slogan ja strategiset perusviestit 2001 Arvoperusta: kumppanuus Voiman lähde : asiakasomistajien tarpeet Uusi slogan ja strategiset perusviestit 2001 S-ryhmä ja osuuskauppa asiakasomistajan yhteistyökumppanina Sinun kumppanisi Suomessa S-ryhmä ja osuuskauppa hyvinvoinnin kehittäjänä S-ryhmä ja osuuskauppa palvelujen tuottajana Voiman lähde : alueen ja ihmisten hyvinvointi Voiman lähde : tuloksellinen toiminta Arvoperusta: vastuullisuus Arvoperusta: tuloksellisuus ja uudistuvuus

Uusi visio 2002: kolmas tie -> ihmiskasvoinen markkinatalous Uusi pääjohtaja, uusi kilpailutilanne: uusi slogan ja strategiset perusviestit 2005 Asiakas-omistajien ja oman alueen asialla Tehokkaasti toimiva, tuloksellinen ja kilpailukykyinen Meidän kauppa Osaava, yhteistyö-kykyinen ja motivoitunut henkilökunta Monipuoliset, edulliset ja laadukkaat palvelut

Vision Goals Strategy Mission Values Toinen esimerkki: TietoEnatorin The world leading high value added IT-services provider in selected verticals Vision Toinen esimerkki: TietoEnatorin talo-malli Goals Growth xx % EBIT over yy % Preferred employer Global leverage of xx -solutions -partnerships Strategy Building the Information Society Mission Customer Benefit Personal Growth Values

Helsingin yliopiston tavoitemielikuva Korkea- tasoinen Tulevaisuus- suuntautunut Moni- puolinen Eurooppalainen huippututkimusyliopisto Päätehtävät Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus Tutkimukseen perustuva korkeatasoinen opetus Tutkimukseen perustuva yhteiskunnallinen vuorovaikutus Arvot Pyrkimys tietoon ja totuuteen, kriittisyys, monialaisuus, tieteidenvälisyys, luovuus, autonomia, sivistys, eettisyys, kaksikielisyys, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, liikkuvuus, tasa-arvo, demokratia, kestävä kehitys, henkilöstön arvostaminen Vuosisataiset perinteet

Viestintästrategia luo yhteisen suunnan yliopiston viestintätoimille Verkko- viestintä intranet internet sähköposti Lehdet Yliopistolainen Yliopisto Universitas Helsingiensis Tiedotus- välinetyö Suomessa Pohjoismainen Kansainväli- nen Esittely- materiaali esitteet kalvosarjat videot vuosikertomus Markki- nointi- viestintä -mainonta -kampanjat -yhteistyö- projektit Muut viestintä- toimet -sidosryhmä- suhteet -tapahtumat jne. Helsingin yliopiston toiminta

Pelastakaa Lapset-liitto VISIO: palmusaaret MISSIO HYVÄ PERIMÄ ISCA YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Tiukula-talon palvelut heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet innovatiivisia yhteistyömuotoja kansainväliset sisarjärjestöt perheryhmäkodit valmennus lomakodit Ester Ståhlberg sijaiskodit tukiperheet 1922 HYVÄ PERIMÄ Koteja kodittomille lapsille kansalaissodan orvot ja kodittomat

Pelastakaa Lasten visio: ”Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia parempaan elämään” VISIO: palmusaaret MISSIO YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ISCA 1922 Ester Ståhlberg kansalaissodan orvot ja kodittomat Koteja kodittomille lapsille kansainväliset sisarjärjestöt sijaiskodit lomakodit perheryhmäkodit innovatiivisia yhteistyömuotoja valmennus tukiperheet Tiukula-talon palvelut heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet Liiton missio: ”Pelastakaa Lapset taistelee lasten oikeuksien puolesta parantaakseen välittömästi ja pysyvästi lasten elämää kaikkialla maailmassa” HYVÄ PERIMÄ

Perusviestit Laadukas lastensuojelun ammattilainen Adoptiot Avo- ja sijaishuolto Ennalta ehkäisevä työ Herkkä, luotettava ja nopea auttaja, paikallisesti ja maailman laajuisesti Pitkäjänteinen lähialue- ja kehitystyö Humani- taarinen apu Vapaaehtoinen kansalais- toiminta Lapsipoliittinen vaikuttaja Lasten aktivoija Yhteistyön rakentaja Aktiivinen vaikuttaja ja kannanottaja

Tiedote ja uutinen Tiedote käsittelee äskettäin tapahtunutta, juuri tapahtuvaa tai tulossa olevaa, yleisesti kiinnostavaa uutta asiaa (Elisa Ikävalko 1995) Uutinen on neutraaliksi tarkoitettu ajankohtainen, faktapohjainen todellisuuden kuvaus (Pertti Hemánus 1990)

Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) Syntagmaattiset valinnat

Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) Paradig- maattiset valinnat Syntagmaattiset valinnat

Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) yllätyksellinen Paradig- maattiset valinnat tavanomainen Syntagmaattiset valinnat

Tärkein otsikkoon ja ingressiin, detaljit leipä- tekstiin Tiedotteen ja uutisen perussyntagma: 5M + K: mitä, missä, milloin, miten, miksi, kuka perusparadigma: käännetty pyramidi Tärkein otsikkoon ja ingressiin, detaljit leipä- tekstiin

Syntagma, paradigma ja keikautettu uutispyramidi yllätyksellinen Paradig- maattiset valinnat tavanomainen Syntagmaattiset valinnat

Maine, reputation Maine rakentuu eri avainosapuolten havainnoista ja tulkinnoista työyhteisön tähänastisesta toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista, joka kuvaa työyhteisön yleistä vetovoimaisuutta kilpailijoihin verraten sen kaikkien avainosapuolten silmissä (Fombrun 1996) Maine on organisaatiosta kerrottujen tarinoiden joukko (Smythe, Dorward ja Reback 1992)

Liikemerkki Liikemerkki on työyhteisöä edustava kuvallinen symboli, jota voidaan käyttää logon tai logotypin ohessa tai sen sijasta Logo tai logotyyppi on työyhteisön nimen tietty tarkoin määritelty graafinen esitystapa (Riitta Jokiniemi 1992: Liikemerkki yritysviestinnän osatekijänä)

Liikemerkin tehtävät, funktiot E.D. Stiebner ja D. Urban 1984: luonnehtii tietyn yrityksen tuotteita erottaa nämä muiden valmistajien tuotteista on takeena näiden tuotteiden tasaisesta laadusta Yasaburo Kuwayama 1973: erottaa toimii laadun takeena antaa esteettistä lisäarvoa

funktiot jatkuvat ... Veronica Napoles 1988: viestittää yrityksen tavoitteet kohteena oleville markkinoille heijastaa yrityksen identiteettiä auttaa ulkoisen yrityskuvan muokkaamisessa positiiviseen suuntaan Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987: autokommunikatiivinen funktio

Liikemerkki symbolina: semioottinen näkökulma esineiden, ilmiöiden ja käsitteiden aineellistunut korvike viestinnässä korvaamisen funktio tärkeä (Juri Lotman) Charles S. Peirce: ikoniset, indeksiset ja symboliset merkit Sigmund Freud ja Carl G. Jung korostivat symbolin alitajuisia vaikutuksia

Altti Kuusamo 1990: liikemerkki on kiteytetty symboli: ei korvaa merkitsemäänsä asiantilaa kokonaan jättää kuvioon tunnistettavan viitteen tai fragmentin tästä kokonaisuudesta: on siis metonyyminen sisältävät yhtäaikaisesti, päällekkäisesti ja tiivistetysti viitteitä eri merkkijärjestelmiin kokonaisuus muodostuu, kun katsojan tiedot ja odotukset täydentävät ne

Roland Barthes joka sanomassa kohtaavat: ilmaisu: sisältö: toimii välittävänä tekijänä on aina materiaalinen: ääni, objekti, kuva sisältö: käsitteellinen tai näkymätön henkinen sisältö

tulkintaa tapahtuu kolmella tasolla: merkityksenanto on prosessi, jossa ilmaisu ja sisältö yhdistyvät toisiinsa ja muodostavat merkin tulkintaa tapahtuu kolmella tasolla: denotatiivisella: mistä ”objektiivisista” yksiköistä sanoma koostuu konnotatiivisella: millaisia yksilöllisiä merkityksiä vastaanottaja voi yksiköihin kytkeä symbolisella: millaisia yhteisöllisiä merkityksiä vastaanottaja voi yksiköihin kytkeä

Apple korostaa yksilöä, sekä asiakkaana että yrityksen työntekijänä Omena viittaa mielihyvän sävytteiseen haluun (lust), tietoon, toivoon ja anarkiaan Siis: Halun ja tiedon symboli ja käänteiset sateenkaaren värit

IBM = suuri, voimakas, businessmäinen Näytön ”juovat” Versaalit = IBM, the Big Blue

Tunnuksen semioottinen erittelyn vaiheet: 1 mitä tunnuksen halutaan viestivän? strategiset perusviestit 2 eri vaihtoehtojen analyysi denotatiivisella, konnotatiivisella ja symbolisella tasolla 3 tunnusten arviointi poissulkemisen periaatteella: vertailu perusviesteihin

Case: Tapiola-yhtiöt

Tapiolan strategisia viestejä Toiminta-ajatus: Vakuutuksenottajien omistaman Tapiolan tehtävänä on edistää asiakkaidensa taloudellista turvaa. Arvot: asiakkaiden etu, yhdessä menestyminen, yrittäjähenkisyys, eettinen toiminta Päämäärät: korkea asiakasuskollisuus, kannattava kasvu, kilpailukykyä tukeva vakavaraisuus.

TAPIOLA versaalilla, mustat kirjaimet, moderni logotyyppi Ilmitaso tummanvihreä ympyrä, jossa valkoinen tyylitelty puu tai sen osa, haaroittuvin oksin TAPIOLA versaalilla, mustat kirjaimet, moderni logotyyppi

Merkitys- ja symbolitaso - kasvu (kuvion suunta ja taustaväri) - ympyrä raamittaa jossain määrin - perusturvallinen jatkuvuus, maanläheisyys - maaseutu - sympaattinen ympyrä, helppo lähestyä joka suunnalta -perinteinen suomalaiskansallinen nimi = suomalaiset juuret -hyvin moderni logotyyppi = nykyaikainen yritystoiminta

Rowleyn ja Roevensin muutosmalli Revoluutio: UUSI VISIO Tasapaino- tila Vahvistaminen Kyseen- alaistaminen Muutos Hallinnan tila, ”kontrollissa” Kaaos- tila Yllytys Vakuuttu- neisuus Muuntumistila, transformaatio Evoluutio: JAETUT ARVOT Robin M. Rowley & Joseph J. Roevens: Organize with Chaos. Lint 1996

Bifurkaatiokuvion asettaminen R&R:n muutosmalliin kaaoksen reuna Kuvaan 2 on piirretty bifurkaatiodiagrammi Rowleyn ja Roevensin mallin mukaisen attraktorin päälle. Kuvan avulla havainnollistetaan, kuinka attraktori vie työyhteisön kaaoksen reunalle; tämä tapahtuu Pekka Aulan määrittelemän dissipatiivisen viestinnän avulla. Tämän jälkeen integroivan viestinnän avulla järjestelmä lisää ennustettavuuttaan ja hakeutuu uuteen tasapainotilaan.

Voisiko näin tehdä laajemminkin? Tuonne ! ! Entäs jos …. Tasapaino- tila Vahvistaminen Kyseen- alaistaminen Muutos Hallinnan tila, ”kontrollissa” Kaaos- tila Yllytys Vakuuttu- neisuus Muuntumistila, transformaatio Näinhän se on !! Voisiko näin tehdä laajemminkin?

Visioinnin ja arvojen rooli visioviestintä: näyttää suunnan tuo jatkuvuutta yhteiset arvot: suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään

Arvojen viestiminen jatkuva arvoprosessi arvokehikko, joka mahdollistaa erilaiset tulkinnat tulkinnat vuoro-vaikutuksen kautta sisäisen (ja ulkoisen) viestinnän arvoteemat työkirja ei kertaluonteinen arvoprojekti ei kirjaimelliset, kallioon hakatut, joita ei muuteta ei saneltuina

Luotaus (scanning tai monitoring) Luotauksen avulla työyhteisö pyrkii havaitsemaan toiminnan kannalta olennaiset ulkoiset ja sisäiset muutokset ajoissa, jotta oikaiseviin toimiin voidaan ryhtyä sisäinen luotaus ja ympäristöluotaus

Muutoslajit 1 trendit 2 satunnaismuutokset kohdistuvat samalla tavalla kaikkiin samalla alalla toimiviin 2 satunnaismuutokset ohimeneviä ilmiöitä, joilla yleensä ei ole suurta merkitystä 3 vain meidän työyhteisöömme vaikuttavat, olennaiset muutokset uhkia tai mahdollisuuksia, jotka usein aiheutuvat omista toimenpiteistämme

Koskevat vain meitä, itse aiheu- tettuja Trendit Satunnais- vaihtelut ? Koskevat vain meitä, itse aiheu- tettuja

Luotaukselle tyypillistä: Heikko signaali ei itsessään kerro, millaisesta muutoksesta on kyse Heikko signaali voi tulla mistä tahansa Heikkoon signaaliin reagointi tai reagoi-mattomuus vaikuttaa prosessin jatkoon (eli kyse on jälleen dynaamisesta järjestelmästä!)

Siksi on tärkeää, että jokainen luotaa työyhteisön sisällä on keskustelu-foorumeita, joissa heikkoja muutoksen merkkejä voi pohtia kun heikko signaali on havaittu, on nopeasti pohdittava, millaisesta muutoksesta on kenties kyse onko muutos uhka vai mahdollisuus

Keinoja: Rinnakkaistarkistus Siivutus ja ulotteistaminen jos on kyse siitä, mitä arvelemme, miten muutoin se voisi ilmetä? Siivutus ja ulotteistaminen Saul Wurman: slicing and dimensionizing)

Luotaus jatkuvana prosessina 1 Olennaisten tekijöiden tunnistus 2 Seuranta 3 Tulkinta 4 Toimenpide- suositukset 5 Toimenpiteet 6 Valvonta

sopeuttava käyttäy- tyminen Yhteiset merkitykset: luotaus tiedonhallinnan osana. Tietämyksen syklit (Choo) koetun virta luotaus viive ymmärrys yhteiset merkitykset tavoitteellinen, sopeuttava käyttäy- tyminen uusi tietämys ja osaaminen tietämyksen luominen päätäntä

Peircen firstnessin, secondnessin ja thirdnessin kategoriat Ensiys (Firstness) ”tunne”, kuin sävel tai epämääräinen maun tai värin tuntemus; intuitio! Toiseus (Secondness) kovat tosiasiat, jotka syntyvät suhteesta kahden asian välillä Kolmannuus (Thirdness) yleisten lakien kategoria

Umberto Eco rajoittamattoman semioosin käsite: juurakkomalli (rhizome) implikaatioita luotaukseen: ”etsintä, jonka rajoittamaton semioosi laukaisee, kohdistuu lopullisen interpretantin tavoittamiseen” ”jos merkki ei paljasta asiaa itseään, semioosi tuottaa asiasta lopulta yhteisöllisesti hyväksytyn käsityksen, jonka yhteisö on sitoutunut ottamaan todesta”

Synteesi: Luotaus Merkin ja kohteen suhde ikoninen, indeksinen tai symbolinen Ensiyden, toiseuden ja kolmannuuden sovellus luotaamiseen intuitio, faktat ja lainalaisuudet Eco: yhteisöllisesti hyväksytty käsitys Luotaus 1 Olennaisten tekijöiden tunnistus 2 Seuranta 3 Tulkinta 4 Toimenpide- suositukset 5 Toimen- piteet 6 Valvonta