UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI – MIKÄ MUUTTUI? Erityisasiantuntija, OTT Timo Makkonen Lainvalmisteluosasto/OM 5.2.2015

”Laki on vain tahroja paperilla, jos sitä ei toimeenpanna ja jos sitä ei noudateta”

Uudistuksen tausta Edellinen yhdenvertaisuuslaki oli voimassa v. 2004-2014 Lailla pantiin täytäntöön kaksi EU-direktiiviä (2000/43/EY ja 2000/78/EY) Aiempaa yhdenvertaisuuslakia säädettäessä keskityttiin direktiivien toimeenpanoon ja laki jäi sen vuoksi siten epäsuhtaiseksi, että direktiivien tavoin suoja etniseltä syrjinnältä oli laajempi kuin suoja esimerkiksi ikään tai vammaisuuteen perustuvalta syrjinnältä

Uudistuksen valmistelu Laajapohjainen yhdenvertaisuustoimikunta (2007-2009) Mietintö 2009:4 TEM:n asettama työelämän yhdenvertaisuuskysymyksiä selvittänyt työryhmä (2011-2012) OM:n vetämät verkostokeskustelut sidosryhmille (2012- 2013) Lausuntokierros keväällä 2013 HE annettiin 3.4.2014 (HE 19/2014 vp; HE 111/2014 vp) Lait tulivat voimaan 1.1.2015

Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) osalta kokonaisuudistus Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) säilyi erillisenä lakina Tasa-arvolakiin otettiin samassa yhteydessä säännökset ns. sukupuolivähemmistöön kuuluvien syrjintäsuojasta Palvelussuhdelakien syrjintäkiellot korvattiin viittaussäännöksellä yhdenvertaisuuslakiin Rikoslain syrjintäsäännöksiin ei muutoksia

Edistämisvelvollisuudet Edistämisvelvollisuudet ovat yksi suomalaisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön ominaispiirteistä Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla sekä työnantajilla velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Näillä myös velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi, pl. alle 30 henkilöä työllistävät työnantajat Edistäminen voi tarkoittaa esim. toimenpiteitä syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi tai palveluiden muokkaamista eri väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiseksi

Syrjintäkielto Uusi laki antaa kansainvälisestikin vertailtuna laajaa ja yhdenmukaista oikeussuojaa kaikenlaiselta syrjinnältä: Lakia ja sen syrjintäkieltoa sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan, lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämää sekä uskonnonharjoittamista Uutta mm. kielto syrjiä iän tai vammaisuuden perusteella palveluita tarjottaessa Lakia sovelletaan kaikenlaiseen syrjintään, kiellettyjä syrjintäperusteita ovat mm. etninen alkuperä, ikä, vammaisuus, uskonto ja vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen sekä ”muu henkilöön liittyvä syy” Syrjintää on välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, kehottaminen syrjintään ja vammaisia henkilöitä varten tehtävien kohtuullisten mukautusten epääminen

Välitön syrjintä Välitöntä syrjintää on se, kun jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin alkuperän, iän, vammaisuuden tms seikan perusteella vertailukelpoisessa tilanteessa, paitsi jos kohtelu on oikeutettua (esim. jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia). Työelämää koskevat omat erityiset oikeuttamisperusteensa. Syrjintätarkoitusta ei edellytetä

Välillinen syrjintä Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeen Esimerkiksi ajokortin edellyttäminen työnhakijalta saattaa alle 18-vuotiaat ja näkövammaiset muita epäedullisempaan asemaan; toisaalta vaatimus on oikeutettu, jos työtehtävät aidosti edellyttävät lupaa ajoneuvon kuljettamiseen

Positiivinen erityiskohtelu Ns. positiivinen erityiskohtelu on edelleen sallittua, tietyin edellytyksin Edellytykset ovat: Menettelyn tarkoituksena tulee olla tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ja Menettelyn tulee olla oikeasuhtaista

Kohtuulliset mukautukset Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisen henkilön yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet: Mukautukset ovat konkreettisessa tilanteessa henkilöä varten tehtäviä toimenpiteitä (tyypillisesti avustamista) Esteettömyystoimenpiteet ovat yleisiä ja ennakollisia, tyypillisesti pidemmälle meneviä ja niistä säädetään erikseen mm. rakennuslainsäädännössä Mukautukset täydentävät esteettömyystoimenpiteitä Esteettömyys + kohtuulliset mukautukset => saavutettavuus

Häirintä Häirintää on henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jos käyttäytyminen liittyy ikään, alkuperään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tms seikkaan, ja käyttäytymisellä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä tai häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri Käyttäytyminen tulee ymmärtää laajasti, kyse voi olla esim. puheista, sähköpostiviesteistä, eleistä tai epäasiallisten materiaalien esille laittamisesta

Valvontaviranomaiset Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat: yhdenvertaisuusvaltuutettu työsuojeluviranomaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Aiempi, pelkästään etnisen syrjinnän osalta toimivaltainen vähemmistövaltuutetun virka lakkautettiin Tilalle perustettiin yhdenvertaisuusvaltuutetun virka; valtuutetulla on toimivalta puuttua kaikenlaiseen syrjintään sen perusteesta riippumatta pl. sukupuolisyrjintä, jonka osalta toimivalta on edelleen tasa- arvovaltuutetulla

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Valtuutetulla on yleinen toimivalta antaa suosituksia, avustaa edistämistoimien suunnittelussa, toimia sovittelijana, antaa oikeusapua syrjintää kokeneille, antaa kannanottoja siitä, onko lakia yksittäistapauksessa noudatettu (työelämän tilanteita lukuun ottamatta), tehdä selvityksiä ja aloitteita, antaa neuvoja ja lausuntoja, sekä edistää tiedotusta, kasvatusta ja koulutusta.

Työsuojeluviranomaiset Yksittäisten työsyrjintätapausten valvonta kuuluu edelleen työsuojeluviranomaisille Työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia puuttua syrjintään laajennettiin tarkastaja voi antaa toimintaohjeen tai kehotuksen + työsuojeluviranomainen voi tehdä velvoitepäätöksen ja asettaa sen tehosteeksi uhkasakon Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on tärkeitä edistämis- ja seurantatehtäviä myös työelämässä (ml. avustaminen, selvitysten tekeminen, suositusten antaminen)

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Aiemmat tasa-arvolautakunta ja syrjintälautakunta korvattiin uudella lautakunnalla Lautakunnalle siirtyivät aiempien lautakuntien YVL:ssä ja tasa-arvolaissa säädetyt tehtävät ja sen tehtäväkenttä YVL:n puolella laajennettiin koskemaan kaikkia syrjintäperusteita ja -tilanteita (pl. työelämän tilanteet)

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Lautakunta antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä, ja sillä on oikeus tarvittaessa asettaa uhkasakko päätöksensä tehosteeksi voi kieltää lainvastaisen menettelyn jatkamisen tai uusimisen voi velvoittaa tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman (ei kuit. työnantajan suunnitelma YVL:n puolella) Lautakunnan päätöksestä mahdollista valittaa hallinto- oikeuteen

Hyvitys Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys häntä syrjivästi kohdelleelta viranomaiselta, työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta Hyvityksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen teon vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto Aiempi säännös hyvityksen enimmäismäärästä poistettiin

Voimaantulo Lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015

Equality is at once the simplest and the most complex idea that shapes the evolution of law - George Fletcher