YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 Lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen, OTT Lainvalmisteluosasto/OM 4.12.2015 Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivätHelsinki1.

Esitys aiheesta: "YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 Lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen, OTT Lainvalmisteluosasto/OM 4.12.2015 Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivätHelsinki1."— Esityksen transkriptio:

1 YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 Lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen, OTT Lainvalmisteluosasto/OM 4.12.2015 Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivätHelsinki1

2 Yhdenvertaisuuslaki ● Yhdenvertaisuuslaki, laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta sekä laki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta tulivat voimaan 1.1.2015 ● Kyseessä ko. lainsäädännön kokonaisuudistus, taustalla vaikuttavat EU-direktiivit kuten aiemmankin yhdenvertaisuuslain kohdalla ● Yhdenvertaisuuslailla on kolme kärkeä: ● yhdenvertaisuuden edistäminen ● syrjinnän kielto ● syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvan tehostaminen ● Lain soveltamisala on yleinen: lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen (YVL 2 §) 2

3 Yhdenvertaisuuslain suhde muuhun lainsäädäntöön ● Sukupuolisyrjintää koskeva ns. tasa-arvolaki säilyi uudistuksessa erillisenä lakina ● Palvelussuhdelakien (työsopimuslaki jne) syrjintäkiellot korvattiin viittaussäännöksellä yhdenvertaisuuslakiin -> yhtenäisempi lainsäädäntö ● Syrjintä ja työsyrjintä on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa ● Perustuslain 6 §:ssä on säännökset yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta ● Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, esim. Euroopan ihmisoikeussopimus, ovat osa kansallista oikeusjärjestystä, ja niidenkin määräyksiin voi vedota esimerkiksi tuomioistuimessa 3

4 Edistämisvelvollisuudet Viranomaisella, koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksella sekä työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (YVL 5-7 §): Niiden on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin edistämistoimenpiteisiin Niillä tulee olla suunnitelma tarvittavista edistämistoimenpiteistä (ei kuitenkaan vähemmän kuin 30 henkilöä työllistävät työnantajat) 4

5 Syrjintäkielto (YVL 8 §) YVL:ssä kiellettyjä syrjintäperusteita ovat alkuperä, kansalaisuus, kieli, ikä, vammaisuus, terveydentila, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, seksuaalinen suuntautuminen sekä ”muu henkilöön liittyvä syy” Syrjintää on välitön ja välillinen syrjintä häirintä ohje tai käsky syrjiä, sekä vammaisia henkilöitä varten tehtävien kohtuullisten mukautusten epääminen 5

6 Syrjintä yhdenvertaisuuslain mukaan Välitön syrjintä (10 §): henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa. Elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä vammaista henkilöä liiketiloihinsa tämän vammaisuuden vuoksi. Välillinen syrjintä (13 §): näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työhönotossa edellytetään ajokorttia, vaikka työtehtävien hoitamisessa ei aidosti tarvita ajokorttia -> asettaa mm. näkövammaiset välillisesti muihin nähden eri asemaan.

7 Syrjintä yhdenvertaisuuslain mukaan Häirintä (14 §): Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Esim. vammaisen työkaverin nimittely voi olla häirintää. Myös ihmisarvoa loukkaavat puheet, sähköpostiviestit, epäasiallisen materiaalin esille laittaminen ja muunlainen viestintä voi olla laissa kiellettyä häirintää. Ohje tai käsky syrjiä (8 §): Syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Ravintolan johtaja käskee eteisvahtimestareita varmistamaan, että tiettyihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt eivät pääse ravintolaan.

8 Syrjintä yhdenvertaisuuslain mukaan Kohtuullisten mukautusten epääminen (15 §): Viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoaja, joka jättää tekemättä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, joilla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan, syyllistyy syrjintään. Työnantaja kieltäytyy tarvittavista kohtuullisista järjestelyistä, joita vammainen työnhakija tarvitsisi osallistuakseen työpaikkahaastatteluun. Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto (17 §): Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. Linja-autoyhtiö edellyttää kuljettajanpaikkaa koskevassa hakuilmoituksessaan hakijoilta Suomen kansalaisuutta.

9 MIKÄ ON SALLITTUA ERILAISTA KOHTELUA? Kaikki erilainen kohtelu joka perustuu henkilöön liittyvään syyhyn, kuten terveydentilaan, ikään, kansalaisuuteen jne. ei ole syrjintää Yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia Esimerkiksi liikenne- ja alkoholilainsäädäntöön sisältyvät ikärajat Myös muulla kuin lakiin perustuvalla erilaisella kohtelulla voi olla perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä ja siten syrjimätön tavoite Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet, erilaisten kieliryhmien yhdenvertaisuuden edistäminen tai eläkeläisalennukset eivät lähtökohtaisesti ole syrjintää, sillä ne pyrkivät perusoikeusnäkökulmasta hyväksyttävään päämäärään Erilainen kohtelu työssä ja työhön otettaessa oikeutettua, jos se perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja on oikeasuhtaista (YVL 12 §) Positiivinen erityiskohtelu on sallittua (YVL 9 §)

10 Valvontaviranomaiset (YVL 18 §) Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat: yhdenvertaisuusvaltuutettu työsuojeluviranomaiset, ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta 10

11 Yhdenvertaisuusvaltuutettu Aiempi, pelkästään etnisen syrjinnän osalta toimivaltainen vähemmistövaltuutetun virka lakkautettiin Tilalle perustettiin yhdenvertaisuusvaltuutetun virka; valtuutetulla on toimivalta puuttua kaikenlaiseen syrjintään sen perusteesta riippumatta pl. sukupuolisyrjintä, jonka osalta toimivalta on edelleen tasa- arvovaltuutetulla 11

12 Yhdenvertaisuusvaltuutettu Valtuutetulla on yleinen toimivalta antaa suosituksia avustaa edistämistoimenpiteiden suunnittelussa toimia sovittelijana antaa oikeusapua syrjintää kokeneille antaa kannanottoja siitä, onko lakia yksittäistapauksessa noudatettu (työelämän tilanteita lukuun ottamatta) tehdä selvityksiä ja aloitteita antaa neuvoja ja lausuntoja, sekä edistää tiedotusta, kasvatusta ja koulutusta. 12

13 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Lautakunta antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä, ja sillä on oikeus tarvittaessa asettaa uhkasakko päätöksensä tehosteeksi voi kieltää lainvastaisen menettelyn jatkamisen tai uusimisen voi velvoittaa tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman (ei kuit. työnantajan yhdenvertaisuussuunnitelma) Lautakunnan päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. 13

14 Hyvitys Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys häntä syrjivästi kohdelleelta viranomaiselta, työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta 14

15 Kohti tosiasiallista yhdenvertaisuutta 15

16 LISÄTIETOA: WWW.YHDENVERTAISUUS.FI 16