Vammaisten henkilöiden oikeudet ja. yhdenvertaisuus – Mikä

Esitys aiheesta: "Vammaisten henkilöiden oikeudet ja. yhdenvertaisuus – Mikä"— Esityksen transkriptio:

1 Vammaisten henkilöiden oikeudet ja. yhdenvertaisuus – Mikä
Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus – Mikä yhdenvertaisuus- ja tasa- arvolautakunta? Pohjois-Suomen vammaisneuvostopäivä Hotelli Scandic Oulu Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry

2 Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 2015 – Osa YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa
Lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää! Lain soveltamisala laajeni syrjintäperusteiden suhteen eli syrjintäperusteesta riippumatta mm. vammaisuuden takia on käytettävissä yhdenmukaiset oikeusturvakeinot Lain soveltamisala ei koske yksityisyydensuojaa, perhe-elämää tai uskonnon harjoittamista Lain soveltamisala laajeni koskemaan koulutuksen järjestäjien, työnantajien ja viranomaisten lisäksi tavaroiden ja palveluntarjoajia; koskee myös yksityisiä yrityksiä ja yhteisöjä sekä elinkeinonharjoittajia

3 Kaikenlainen syrjintä on kielletty
Välitön syrjintä: kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillinen syrjintä: jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Ohje tai käsky syrjiä/ Vastatoimien kiellot Häirintä: Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy esim. vammaisuuteen ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisilta erityinen syrjinnän muoto; epäämisellä tarkoitetaan sitä, että vammainen lähtökohtaisesti esittää pyynnön mukautuksista, mutta niistä kieltäydytään

4 Yhdenvertaisuuslain valvonta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista mm. ratkaisemalla yksilötapauksia sinne osoitetun hakemuksen perusteella Henkilö voi tehdä sähköisen hakemuksen: Tasa-arvolain (sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, raskaus ja synnytys) perusteella vain tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi kannella Lautakunta voi vahvistaa sovinnon tai antaa lausunnon esim. tuomioistuimelle tai järjestölle (mm. Invalidiliitto haki lausunnon liikennekaaren valmistelussa), kieltää asianomaista jatkamasta tai uusimasta syrjintää sekä antaa kiellon tehosteeksi uhkasakon - Käsittely maksutonta! Lautakunta ei voi määrätä hyvitystä – yleinen tuomioistuin

5 Menettelyyn liittyviä huomioita; todistustaakka 28 §
Vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu (syrjintäepäilyn tueksi pitää syntyä syrjintäolettama). Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu (ns. käännetty todistustaakka). Syrjinnän toteaminen ei edellytä tarkoitusta tai tahallisuutta vrt. rikosprosessi Lautakunnan ratkaisusta voi valittaa hallinto-oikeuteen

6 Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä yhdenvertaisuuslautakunta 1
Esteetöntä sisäänpääsyä poliittiseen yleisötilaisuuteen koskeva hakemus, Dno 26/2015 Hakija katsoi, että tuli välillisen syrjinnän perusteella syrjityksi, koska hän ei pyörätuolinkäyttäjänä päässyt tilaisuuteen, joka järjestettiin ravintolan 2. kerroksessa Poliittinen yhdistys vetosi muun muassa, että yleensä se järjesti esteettömässä paikassa tilaisuutensa Lautakunta pohti myös YK:n vammaisoikeuskomitean tulkintakäytäntöä, jonka mukaan esim. fyysisen toimintaympäristön tulee olla esteetön ilman mitään vammaisen etukäteen esittämää pyyntöä päästä johonkin paikkaan tai saada käyttää jotakin palvelua

7 Ratkaisun arviointia Lautakunnan ratkaisusta voi poimia kohtuullisten mukautusten ja yleisen esteettömyyden rajanvetoon liittyviä kohtia: YK:n vammaiskomitean linjaus nimenomaan art. 5 vammaisten syrjintä - esteettömyys liittyy ihmisryhmiin, kun taas kohtuulliset mukautukset yksilöihin. Lautakunta katsoi yksimielisesti, ettei vammaista henkilöä syrjitty edes välillisesti tässä tapauksessa – tilanteen poikkeuksellisuus hyväksyttiin järjestäjän perusteluiksi so. lainmukaiseksi menettelyksi Ratkaisu ei mielestäni lisää vammaisten henkilöiden yhdenvertaista oikeutta esteettömään ympäristöön ja saattavat antaa mahdollisuuden palveluntarjoajille vedota tilanteen äkillisyyteen jatkossa hyväksyttävänä syynä

8 Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä yhdenvertaisuuslautakunta 2
Yhdenvertaisuuslautakunnan (YVLTK) ratkaisu: Opiskelua työttömyysetuudella koskeva hakemus (Dnro. 21/2015) Hakija oli aloittanut uudet yliopisto-opinnot ja hakenut niihin taloudellista tukea Työttömyysetuus haetulta ajalta oli hylätty, koska julkisia työvoimapalveluita koskevassa laissa oli tietyt edellytykset etuuden saamiselle eikä hakijan katsottu täyttävän niitä TE –toimisto antoi kielteisen lausunnon työttömyyskassalle Hakija koki, että häntä oli syrjitty aikuisopiskelijana ja vammaisena henkilönä YVLTK totesi, ettei henkilöä syrjitty lainkaan aikuisopiskelija, mutta enemmistö katsoi, että kohtuulliset mukautukset (YVL 15 §) oli evätty lain vastaisesti vammaiselta, mikä on YVL:ssä kiellettyä syrjintää

9 YVLTK:n enemmistö (7): perustuslainmukaisuus ja perusoikeusmyönteinen laintulkinta
Kysymys TE –toimiston velvollisuudesta hyväksyä hakijan invaliditeetti julkisista työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisena erityisenä syynä, jonka perusteella hakijalle olisi tullut myöntää mahdollisuus opiskella yliopistossa työttömyysetuutta saaden ja kohtuullisista mukautuksista YVL:n 15 §:ssä säädetyllä tavalla Julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa ei ilmene, mitä erityisillä syillä tarkoitetaan Mahdollisissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa mm. viranomaisten tulee valita perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka edistää parhaiten perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista (PeVM 25/1994) YVL ei edellytä, että vammainen vaatisi viranomaiselta kohtuullisia mukautuksia nimenomaisesti Perustuslain 22 §:n julkisen vallan velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksia – TE –toimisto epäsi YVL:n 8 §:n vastaisesti YVL:n 15 §:ssä säädetyt kohtuulliset mukautukset

10 YVLTK:n vähemmistö (6): lain tulkintakysymys
Lain tulkintakysymys, jota on vaikea mieltää lain perusteluissa annettujen esimerkkien kaltaisiksi konkreettiseksi toimenpiteeksi Vammaisuus otettava huomioon erityisiä syitä arvioitaessa Asiakirjoista ei ilmennyt, että hakija olisi esittänyt pyyntöä kohtuullisista mukautuksista YVLTK:lla ei toimivaltaa arvioida tapauksessa kohtuullisia mukautuksia, vaan TE –toimiston tehtävä arviointi Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta; tämä oli laiminlyöty, kohtuullisia mukautuksia ei evätty lain vastaisesti Vielä 2 henkilöä vähemmistössä, katsoi, että mitään lakia ei rikottu

11 Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä Yhdenvertaisuuslautakunta 3
Yhdenvertaisuuslautakunnan ratkaisu (YVLTK) 31/2015: Kohtuullisia mukautuksia pankkipalveluissa Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska pankki ei ollut myöntänyt verkkopankkitunnuksia näkövammasta johtuen eikä pankki ollut ryhtynyt kohtuullisiin mukautuksiin. Hakija pyysi tunnukset pisteillä tai sähköisenä Pankki oli kieltäytynyt luovuttamasta verkkopankkitunnuksia turvallisuusnäkökohtiin vedoten ja piti kohtuuttomana hakijan vaatimuksia kohtuullisista mukautuksista YVLTK piti hakijan pyytämiä mukautuksia kohtuullisina (mm. selvitykset pankin vakavaraisuudesta ja pistekirjoitustulostimen hinnasta euroa tai ostopalveluna pistekirjoitussivu 0,35 snt.) ja määräsi pankin tekemään asianmukaiset ja tarvittavat kohtuulliset mukautukset. YVLTK kielsi uhkasakon ( euroa) nojalla pankkia jatkamasta tai uusimasta hakijan tai muiden näkövammaisten ihmisten syrjintää pankkipalveluita tarjotessaan.

12 Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä Yhdenvertaisuuslautakunta 4
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu Dnro 1/2016, liikuntavammaisen syrjinnästä ravintolapalveluissa Tapauksessa oli ilmennyt, että esteetön WC (nk. Inva-WC) oli ollut tavaravarastona ja että WC:n ovesta oli puuttunut opaste. Myöskään ravintolan henkilökuntaan kuulunut tarjoilija ei ollut tiennyt esteettömän WC:n sijaintia. Pyörätuolinkäyttäjä ei ollut voinut käyttää ravintolan esteetöntä WC:tä asioidessaan ravintolassa. Lautakunta antoi ravintolalle kieltopäätöksen yhdenvertaisuuslain 8 §:n nojalla vammaisuuden perusteella tapahtuneesta syrjinnästä.

13 Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä Yhdenvertaisuuslautakunta 5
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu Dnro 47/2015, , vammaisen henkilön palvelusta valuutanvaihtopisteessä Pyörätuolinkäyttäjä pyysi irtoluiskaa kohtuullisena mukautuksena päästäkseen valuutanvaihtoyhtiön sisätiloihin Liikkumisrajoitteiselle ilmoitettiin yhtiöstä, ettei irtoluiska sovi käytettäväksi johtuen tasoerosta kadun ja liikkeen välillä. Irtoluiska muodostaisi yhtiön näkemyksen mukaan turvallisuusriskin ja liiketilan ominaisuuksien takia sen käyttäminen ei onnistu (ikä, kapea portaikko, oviaukon leveys). Pysyvämpi ratkaisu olisi vaatinut rakennusluvan ja yhtiö muutenkin ilmoitti olevansa vain vuokralaisena kiinteistön tiloissa ja vastuu luvan hakemisesta olisi kuulunut omistajalle; valuutanvaihtoyhtiö ilmoitti, että kadulla voisi tehdä valuuttakauppaa!

14 Arvioita valuutanvaihtoratkaisusta
Lautakunnan arviointia: (lain esityö) mukautus voisi olla irtoluiskan asentaminen tilapäisesti; olosuhteiden ei tarvitse olla kohtuullisten mukautusten jälkeen samanlaisia; mukautusten asianmukaisuuden vaatimus edellyttää, ettei niistä saa aiheutua vahingon vaaraa. Vammaisen henkilön ei tarvinnut asioida sentään kadulla, mutta lautakunta katsoi, että ”yrityksen henkilökunta olisi voinut tarvittaessa opastaa vammaisen toiseen esteettömään valuutanvaihtopisteeseen”. Lautakunta katsoi, että valuutanvaihtoyhtiö ei syrjinyt vammaista henkilöä Kritiikille altis: kohtuullinen mukautus ei nähdäkseni voi olla se, että yhtiö ohjeistaa vammaisen menemään muualle hoitamaan valuutanvaihtoasiaa; mitä, jos ei ole muita liikkeitä lähimailla?

15 Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä Yhdenvertaisuuslautakunta 6
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu Dnro 27/2015, , syrjintää matkalippujen ostamisessa VR Oy on mahdollistanut näkövammaisen tai pyörätuolinkäyttäjän saattajan maksuttoman junalipun (vapaaehtoisesti vammaisille tarjottu palvelu) VR:n käytäntönä kuitenkin oli, että verkkokaupassa asioidessaan vammaisen tuli osoittaa erillinen vakuutus, että he ovat joko näkövammaisia tai pyörätuolinkäyttäjiä YVLTK totesi, että tällaista vakuutusta ei edellytetä muiltakaan ryhmiltä (alennusryhmä tai maksuttomaan lippuun oikeutettu ryhmä) kuin tapauksessa olevalta näkövammaiselta hakijalta. Siten se ei ole hyväksyttävää myöskään vammaisilta matkustajilta, koska se merkitsee perusteetonta vammaisten matkustajien erilliskohtelua YVLTK totesi syrjinnän tapahtuneen; ei asettanut uhkasakkoa, koska VR selitti, että poistaa vaatimuksen verkkokaupasta

16 Yhdenvertaisuuslain soveltamiskäytäntöä Yhdenvertaisuuslautakunta 7
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu Dnro 146/2016, , syrjintä ja esteettömyys palvelujen tarjoamisessa Veikkaus Oy:n markkinointitempauksena tilapäinen Lotto-Sauna, joka osoittautui esteelliseksi pyörätuolinkäyttäjälle Veikkaus katsoi, ettei kysymys ollut varsinaisesta pelitapahtuman järjestämisestä eikä tempaus (lyhytkestoisuus, alueellisuus, maksuttomuus) ole mahdollistanut tavanomaista esteettömyyden toteuttamista toisin kuin rahapelien järjestämisessä asiamiespisteissä tai internetpalveluissa YVLTK katsoi, että asiassa rakennelman tilapäisyyden ja kevytrakenteisuuden takia ei arvioida maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä oikeussäännöksiä, vaan yhdenvertaisuuslain säännöksiä YVLTK katsoi, että tapauksessa oli kyse välillisestä vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä mm. yhtiö markkinointitarkoituksessa tarjonnut kaikille avointa palvelua, YVL soveltuu

17 KIITOS! Henrik Gustafsson Lakimies, Invalidiliitto ry Mannerheimintie Helsinki Puh