Yhdenvertaisuussuunnittelu kunnan näkökulmasta

Esitys aiheesta: "Yhdenvertaisuussuunnittelu kunnan näkökulmasta"— Esityksen transkriptio:

1 Yhdenvertaisuussuunnittelu kunnan näkökulmasta
Panu Artemjeff, TM, SEIS -projekti SEIS

2 Kuka, missä, milloin ja miksi?
”Minulla olis pikkusen sanottavaa niillee yhdenvertaisuusmiehille… Miltääs naama näyttäs kun ottas pillin käteensä ja vähän pusertas ja sanos että nyt sitten ukkoseni puhutaan silmästä silmään, nyt ei sitten paljon valehdella eikä selitellä. Ei muuta kun selvitetään jokusia elämän totuuksia.” SEIS

3 Yhdenvertaisuuspolitiikan taustaa
Yhdenvertaisuuspolitiikan taustalla EU:n kautta Suomeen tullut ajattelu yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämisestä. (Equal opportunity policy) Sisältää sekä perusoikeus- (syrjinnän kielto perusoikeuskirjassa) että työllisyyden edistämisnäkökulmat (Lissabonin strategia) Keskeisenä ohjaavana lainsäädäntönä EU direktiivit ns. rasismidirektiivin (2000/43/EY) ja ns. työsyrjintädirektiivin (2000/78/EY) sekä yhdenvertaisuuslaki SEIS

4 Mitä uutta? Ajatus siitä ettei samanlainen kohtelu takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää osalle väestöstä suunnattuja räätälöityjä tukitoimia. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia edistämään yhdenvertaisuutta aktiivisesti, ts. ei riitä, ettei syrji ketään. SEIS

5 Mitä uutta? YV- lain yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen johdosta viranomaisten tulee viedä yhdenvertaisuutta eteenpäin suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan. Laki edellyttää etnistä yhdenvertaisuutta edistävän yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista kaikilta viranomaisilta. Työministeriö on laatinut yleiset ohjeet. yhdenvertaisuussuunnitelmasta. (katso yhdenvertaisuus.fi) Ohjeiden painopiste moniperusteisen syrjinnän tunnistamisessa, siihen puutumisessa ja ennaltaehkäisemisessä. SEIS

6 Ongelmia ja kritiikkiä
Suomessa on jo pitkälle kehittynyt erityispalvelurakenne. Ajatus eri ryhmille ja yksilöille räätälöidyistä palveluista ei ole uusi ja ihmeellinen, päin vastoin. Positiivisen erityiskohtelun ja yleisessä palveluprosessissa tarjottavien erityispalveluiden välistä eroa on hankala määritellä. Erityisyyden korostaminen voi toimia syrjivänä käytäntönä. (leimaaminen) SEIS

7 Yhdenvertaisuussuunnittelu – mistä on kysymys?
Onko YV-suunnittelu esimerkiksi Hyvän hallinnon kehittämistä? Palveluiden vaikuttavuuden lisäämistä? Tasa-arvotyön laajentamista uusilla syrjintäperusteilla? Monikulttuurisuustyön laajentamista? Jotain muuta? SEIS

8 Markus Syrjänen 2006 SEIS

9 Poliittinen prosessi Edellyttää avointa keskustelua kunnassa siitä
a) mitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen kunnan eri väestöryhmille merkitsee? b) mihin kunnan vastuu yhdenvertaisuuden edistämisessä ulottuu ja millaisia toimia ollaan valmiita tekemään esimerkiksi romanien koulunkäynnin tukemiseksi? Mitä se maksaa ja mitä hyötyä siitä on? SEIS

10 Osallistava prosessi Vähemmistöryhmien aktiivinen mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Erilaisten yhteistyörakenteiden (neuvottelukunnat, neuvostot jne.) ja palautejärjestelmien luominen (asiakaspalaute, lausuntopyynnöt jne.) Vähemmistöryhmiin kuuluvien työntekijöiden palkkaaminen (sukupuolikiintiöt yms.) SEIS

11 Strategiaprosessi Yhdenvertaisuustyön strateginen ohjaus: kuka vastaa yv-suunnitelman valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta? Määritellään yv- suunnitelman suhde muihin strategioihin ja toimintaohjeisiin (tasa-arvosuunnittelu, moku-strategiat jne.) YV-suunnitelman seurantaan liittyvien indikaattoreiden luominen SEIS

12 Henkilöstöprosessi Työntekijöiden näkemysten (missä työprosesseissa yhdenvertaisuus tärkeää) esiin saaminen ja hyvien työkäytäntöjen levittäminen Henkilöstön osaamisen lisääminen yhdenvertaisuuskysymyksissä Työpaikan sisäisen yhdenvertaisuuden arvioiminen ja työyhteisön työhyvinvoinnin parantaminen (perehdyttämisstrategiat, työjärjestelyt, esteettömyys jne.) SEIS

13 Kuka,missä, milloin ja miksi?
Akseli Koskela Täällä pohjantähden alla trilogia Venäjän suurruhtinaskunta asetti 1912 yhdenvertaisuuslain jolla purettiin mm. vähemmistöjen erityisoikeuksia ruhtinaskunnan eri alueilla. Venäläisille Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla. Koettiin Suomessa venäläistämistoimena ja synnytti ankaraa vastustusta. SEIS