Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa Leif Åberg syksy 2004

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 15. 09. 2 viestintä on prosessi 22.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 29.09. 4 viestintä on yhteisyyttä 06.10. 5 edelliset teemat jatkuvat 13.10. 6 keskinäisviestintä 20.10. välitentti 27.10. 7 organisaatioviestintä 03.11. 8 joukkoviestintä 10.11. verkkoviestintä 17.11. viestinnän tulevaisuus ja kooste 24.11. ei luentoa 01.12. lopputentti 08.12. rästitentti 13.01.2005 (ja 23.05.)

Semiotiikka tutkii symboleja ja merkityksiä useita koulukuntia, kaksi pääjuurta (eurooppalainen) strukturalismi korostaa merkkijärjestelmän rakennetta deSaussure Tarto, mm Lotman Pariisin strukturalistinen koulukunta (amerikkalainen) pragmatismi korostaa myös merkkien vaikutusta Peirce

Eräitä peruskäsitteitä semioosi eli merkityksenanto polyseemisyys eli monitulkintaisuus kanoninen kertomus syntagma ja paradigma metafora ja metonyymi

Semioosi eli merkityksen antaminen Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce) MERKKI KOHDE TULKITSIN

Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

Ikoni, indeksi ja symboli ikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet indeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari symboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

Reema, lause ja argumentti reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes) Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli Kaksi kommunikaatiotapaa: klassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli autokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää tietoa itselleen tämä tuottaa myyttistä informaatiota esimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat myös strategiset suunnitelmat ja perusviestit ! (Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)

Autokommunikaatio prosessina Paluu sanomaan 1 uudessa kontekstissa Minä, lähettäjä Sanoman 1 tuottaminen Minä, vastaan- ottaja Sanoma 2 Sanoman 1 koodi muuttuu

Esimerkki autokommunikaatiosta: työyhteisön strategia Lineaarisessa mielessä: strategia lähetetään, ”valutetaan” organisaation ala-tasoille tavoitteena suunnitel-man toimeenpano Autokommunika-tiivisessa mielessä: laatijat osoittavat itselleen, että ollaan oikealla asialla, kontrolloidusti tavoitteena päämäärä-tietoisuus, oikean imagon viestiminen, uskon valaminen

Kanoninen kertomus Fisher Greimas Propp narratiivinen semiotiikka kanoninen kielioppi Propp aktanttiteoria tarkemmin katso http://www.valt.helsinki.fi/STAFF/ABERG/LSEM004/

Walter Fisher: narratiivinen paradigma ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja

Tarinan koherenssi, koossapysyminen: Tarinan uskottavuus: argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun Tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot

Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet I Tekstien kolme rakennetasoa: syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset raken-teet: mistä puhutaan diskursiiviset raken-teet: miten puhutaan II Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset

Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantii- kan taso: merkityk- set kolme rakennetasoa: syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset rakenteet: mistä puhutaan diskursiiviset rakenteet: miten puhutaan Syvärakenteet Kerronnalliset rakenteet Diskursiiviset rakenteet

Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantiikan taso: merkitykset Syvärakenteet Perussyntaksi Perussemantiikka Kerronnalliset rakenteet Kerronnallinen syntaksi Kerronnallinen semantiikka Diskursiiviset rakenteet Diskursiivinen syntaksi Tematisaatio ja kuvallistaminen

- polarisaatio ja binaarioppositiot Perussyntaksi logiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

Semioottinen neliö (Greimas) käsite vastakäsite vastakkaissuhde S 1 S 2 ristiriitasuhteet täydentyvä suhde täydentyvä suhde - S 2 - S 1 vastakkaissuhde vastakäsitteen puuttuminen ei-käsite

Kerronnallinen syntaksi - kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - kerronnallisen kulun teoria

Greimas’in aktanttimalli lähettäjä objekti vastaan- ottaja auttaja subjekti vastustaja

Proppin aktanttiteoria tehtävän antaja etsitty sankari valesankari roisto auttaja ylempi voima

Kerronnallisen kulun teoria Kanonisen kertomuksen skeemat: sopimusosa asettamisosa toimintaosa tunnustusosa Juoni testien sarjana: kvalifioiva testi ratkaiseva testi glorifioiva testi

Diskurssiinpano - toimijan asettaminen: kuka - tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

Perussemantiikka - yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot” - esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema, luonto ja kulttuuri

Kerronnallinen semantiikka - ideologisointi - yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse Kuvallistaminen - valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

Merkkien väliset suhteet Merkitykset Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminen Kun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Merkkien väliset suhteet Merkitykset Miten merkityksen- antoa hahmotetaan Binaarioppositiot ja semioottinen neliö Taustalla olevat universaalit arvot Mistä puhutaan Aktantit, kerronnan kulku Ideologisointi, tämän tarinan arvot Miten puhutaan Kuka, missä, milloin Näkökulma Teemat, metaforat ja viittaukset Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat tavanomainen Paradigmaattiset valinnat

Metaforat ja metonyymit metaforinen ilmaisu siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen paradigmaan uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen esimerkkejä: Marlboro-mies Benetton puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”

Metaforat ja metonyymit metonyyminen ilmaisu syntagman osa tuottaa koko syntagman osa edustaa kokonaisuutta esimerkkejä savukemainoksessa tupakoijan käsi viljatähkä muropaketin kyljessä McDonald’sin kaaret