LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN Liikunnalliset tavoitteet taitojen kehittymiselle: 1. Antaa lapselle virikkeitä ja opettaa taitoja monipuoliseen liikuntaan 2. Opettaa lapsi ymmärtämään hyvän kunnon ja sensomotoristen taitojen merkitys omalle terveydelleen ja kehitykselleen 3. Pyrkiä saamaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen hyvä fyysisen liikunnan avulla 4. Mahdollistaa lapselle monipuoliset liikuntakokemukset ilman pakottamista ja painostusta 5. Tukea ja kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja, kehotie- toisuutta sekä sosioemotionaalisia valmiuksia. 20.9.2018 Marja Koukkari

Lapsen liikunnalliset kyvyt ja taidot Kehon hallinta * kehon hallinta näkyy lapsen liikkeiden suorittamisessa ja kyvyssä ottaa koko vartalo ja raajat mukaan toimin- taan- koordinoitu kehon hallinta tehostaa suoritusta * kehon hallinnan avulla lapsi oppii vastustamaan maan vetovoimaa ja kykenee suoriutumaan monipuolisista taitoa ja koordinaatiota vaativista toiminnoista, liikkumi- nen on harmoonista ja joustavaa Rytmi * liikkeiden ja liikkumisen rytmittäminen edellyttää lihas- toiminnan oikea-aikaisuutta, kestoa ja nopeutta * rytminen liikkuminen sisältää liikkeen, jossa näkyy säännöllisyys ja ennakointi, taito liikkua rytmisesti on perusta kaikelle taidokkaalle toiminnalle * rytmitaju on kehittyvä ominaisuus ja tärkeä osa liikkumista 20.9.2018 Marja Koukkari

Kehittyvät ensimmäisten ikävuosien aikana 3. Perusliikkeet Kehittyvät ensimmäisten ikävuosien aikana ovat lapsen liikunnallisen kehityksen perusta perusliikkeiden oppimisessa voidaan erottaa kolme päävaihetta a) karkeamotoriikka/ karkean hallinnan vaihe b) hienomotoriikka/ taloudellisen hallinnan vaihe c) vakiintumisen ja mukautumisen vaihe/ automatisoi- tuminen Kouluunmenoiässä perustaitojen hallinnassa vielä suuria variaatioita – tavoitteena perusliikkeiden hallinnan saa- vuttaminen ja niiden automatisoituminen *---runsaasti toistoja, nopeasti, hitaasti,eri olosuhteissa…. 20.9.2018 Marja Koukkari

Perusliikkeet voidaan jakaa ominaisuuksiltaan : liikkumisliikkeet; kävely, juoksu, hypyt, kiipeäminen liikuntaliikkeet; seisominen, istuminen, pyöriminen, kääntyminen, ojennukset, taivutukset (vaativat lihasvoimaa ja hallintaa ylläpitämään haluttu asento ja säilyttämään tasapaino liikkeen aikana) Esineen käsittelyliikkeet; heittäminen, kiinniotto, lyöminen, potkaiseminen, pompottelu, vierittäminen, työntäminen, vetäminen ( kehittävät silmä-käsi-yhteistyötä,ovat useimpien pelitaitojen perusta, reagointikykyä, suuntaamiskykyä, tasa- painoa) 20.9.2018 Marja Koukkari

Perusliikkeet Lajitaidot LIIKUNTATAIDOT Perusliikkeet Lajitaidot LIIKUNNALLISET KYKYTEKIJÄT Kuntotekijät Taitotekijät LIIKUNNALLINEN KEHITYS 20.9.2018 Marja Koukkari

Nopeus Kestävyys Voima Notkeus/liikku- vuus KUNTOTEKIJÖIDEN KEHITTYMINEN Kuntotekijät ovat edellytys erilaisille liikunnallisille suo- rituksille ja niiden kehittymiselle. Harjoittelu vaatii sään- nöllisyyttä, pitkäkestoisuutta ja paljon toistoja. Nopeus Kestävyys Voima Notkeus/liikku- vuus 20.9.2018 Marja Koukkari

hermo-lihasjärjestelmään perustuva kyky suorittaa motorisia Nopeus: hermo-lihasjärjestelmään perustuva kyky suorittaa motorisia toimintoja lyhyessä ajassa Kehitysvaihe alkaa 4-vuotiaana, jatkuu 13-vuotiaaksi nopein kehitysvaihe 7-10-vuoden iässä juosuliike ja nopeus kehittyvät 5-7-vuoden iässä huomattavasti matkat lyhyitä ja harjoitteet vaihtelevia kilpajuoksut ja viestit, hippaleikit, polttopallo yms, reaktio- ja lähtöleikit, takaa-ajoleikit, hyppimiset paikasta toiseen ja ko- rokkeelta toiselle, paikanvaihtoleikit 20.9.2018 Marja Koukkari

Voima on lihasten kykyä tuottaa voimaa, jolla voidaan siirtää, vetää, työntää keho tai väline paikasta toiseen Voimankäytön suuruus on riippuvainen esteen, esineen, vaadittavan korkeuden tai pituuden koosta tai painosta Alle kouluikäinen lapsi ei tarvitse erillistä voimaharjoittelua, lihasten ja tukielimistön vahvistamiseen riittävät monipuoliset pelit ja leikit 7-13- vuoden iässä voimaharjoittelussa vastuksena oman kehon paino (kiipeilyt köysissä, puissa, hypyt yhdellä ja kahdella jalalla, ruutuhyppelyt, aitahypyt, leuanvedot, apinakiipeily…) Vartalon voima ja kiipeilykyky kehittyvät 7-9-vuoden iässä eniten, harjoittelua tässä iässä runsaasti! * 12-13- vuoden jälkeen pienet painot ja oikea tekniikka 20.9.2018 Marja Koukkari

KESTÄVYYS lapsen henkinen ja fyysinen kyky vastustaa väsymystä lapsella nopeuskestävyys- ja nopeusvoimakestävyysharjoituksia ei tehdä alle 10-vuotiaana, koska ne vaativat anaerobista kestävyyttä ja hyvää koordinaatiota lasten ja nuorten anaerobinen kapasiteetti on pienempi kuin aikuisilla johtuen hormonaalisista tekijöistä 8 testosteronipitoisuus vielä alhainen) todettu, että eniten kehitystä juoksukestävyydessä taphtui 3. ja 4. ikävuoden välillä! kestävyyden kehittäminen lapsuus- ja nuoruusiässä tärkeää, koska se vaikuttaa nopeuden, voiman ja liikkuvuuden kehittymiseen nopein aerobisen kestävyyden kehitysvaihe 9-14-vuotiaana 20.9.2018 Marja Koukkari

LIIKKUVUUS/ NOTKEUS aktiivinen liikkuvuus: nivelen suurin mahdollinen liikelaajuus, jonka lapsi kykenee tuottamaan itse passiivinen liikkuvuus: nivelen suurin mahdollinen liikelaajuus, joka voidaan saavuttaa ulkoisen voiman avulla (avustettuna), se on suurempi kuin aktiivinen liikkuvuus nopein kehitysvaihe ajoittuu 3-8-vuoden ikään, alle kouluikäisillä ei yleensä liikerajoituksia reiden takaosan lihkset ja lantion alueen lihasten kireys ilmenee yl. 5-6- ikävuoden aikana, etenkin nopean pituuskasvun seurauksena, näihin lihaksiin kohdistuvia venytyksiä olisi syytä opetella jo varhain, jotta ennen murrosikää nivelten liikkuvuus olisi riittävän hyvä 20.9.2018 Marja Koukkari

TAITOTEKIJÖIDEN KEHITTYMINEN Tasapaino Rytmi Avaruudellinen suuntautumiskyky Erottelukyky Reaktiokyky Muuntelukyky 20.9.2018 Marja Koukkari

TASAPAINO on liikkumisen perustekijä, jossa ilmenee lihasten, aistien (näkö, kuulo, tunto) ja tasapainoaistin yhteistyö tasapaino kehittyy eniten ennen kouluikää ja sen harjoittelua tulee kehittää koko lapsuusikä, koska kasvu edellyttää jatkuvaa tasapainon säätelyn uudelleenorganisointia taspaiano voidaan jakaa staattiseen eli paikallaan pysyvään asennon hallintaan ja dynaamiseen eli liikkeessä tapahtuvaan tasapainon säilyttämiseen taitotekijöiden oppimisessa painottuvat alkuvaiheessa tasapaino ja avaruudellinen suuntautumiskyky, myöhemmässä vaiheessa yhdistely- ja erottelukyky 20.9.2018 Marja Koukkari

RYTMIKYKY rytmikyky liittyy liikkeen ajoittamiseen rytmitaju säätelee lihastoiminnan oikea-aikaisuutta, kestoa ja nopeuden muutoksia rytmikyky kehittyy eniten 7-13-vuoden iässä, tytöillä aikaisemmin kuin pojilla kaikkeen liikkumiseen liittyy rytmi, tämä tulee huomioida kaikessa alle kouluikäisten liikunnassa ja taitojen oppimisessa laulut, lorut, leikit toimivat välineinä rytmitajun kehittämisessä ja motivoivat lapsia taitojen oppimisessa 20.9.2018 Marja Koukkari

AVARUUDELLINEN SUUNTAUTUMISKYKY tarkoitetaan kykyä suuntautua tilassa eri suuntiin; oikealle, vasemmalle, eteen, taakse, sivulle, ylös, alas jne. kykyä toimia tilassa huomioiden sen rajoitukset ja mahdollisuudet kehittyy nopeimmin 7-10-vuoden iässä, kehitys hidastuu murrosiässä, jolloin kasvun myötä liikuntasuoritusten uudelleenrakentuminen on usein tarpeellista ja välttämätöntä avaruudelliseen suuntautumiskykyyn vaikuttaa lateralisaation kehittyminen ( kehon puolten dominanssin kehittyminen), mitä selvempi lateralisaation kypsyminen sitä parempi avaruudellinen suuntautumiskyky 20.9.2018 Marja Koukkari

EROTTELUKYKY kyky erotella ja käsitellä tarkasti aistien välittämää tietoa sekä lihasten työskentely- ja rentousvaihetta erottelukyky perustuu liikkeissä tarvittavan voiman, ajan ja tilan erittelyyn kullekin liikkeelle mahdollisimman sopivaksi kyky tuntea kehon liikkeet ja lihasten voimankäytön vaihtelut asennossa. liikkeessä ja liikkumisessa alle kouluikäinen ei kykene erottamaan tarvittavaa voimaa, tilaa ja aikaa kussakin liikkeessä; erilaiset temppuradat kehittävät tätä ominaisuutta ja opettavat lasta liikkeidensä hallintaan ensin kehittyy tilan erottelukyky 8-9-vuotiaana, sitten voiman erottelukyky ja 9-13-vuotiaana ajan erottelukyky 20.9.2018 Marja Koukkari

REAKTIOKYKY kyky reagoida nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti tiettyyn ärsykkeeseen viisivuotiailla reaktioaika on kaksi kertaa hitaampi kuin aikuisilla reaktiokyky kehittyy eniten 7-12-vuotiaana reaktioharjoituksissa opetellaan näkö-, kuulo- ja tuntoaistin reagointia, kuitenkin niin, että yksi aistialue kerrallaan opetellaan uusia taitoja 20.9.2018 Marja Koukkari

YHDISTELYKYKY tarkoitetaan liikkeenosien joustavaa yhteensovittamista tämä taito ilmenee jo 3-vuotiaana, jolloin liikkumisen laatu kehittyy ja lapsi oppii erilaisia liikeyhdistelmiä; juoksu ja hyppy tai juoksu ja heitto yhdistelykyvyn nopein kehittymisen kausi on 7-12-vuoden iässä 20.9.2018 Marja Koukkari

MUUNTELUKYKY muuntelukyky tarkoittaa kykyä sopeutua epätavallisiin ja nopeasti muuttuviin olosuhteisiin muuntelukykyä vaatii esim. vaihteleva maasto, erilaiset ilmasto-olosuhteet (talvikelit, metsässä liikkuminen…), rytmi, liikkuvat esineet jne. muuntelukyky ilmenee uusien liikemallien tuottamisena, liikkeiden korjaamisena ja muuttamisena muuntelu- ja sopeutumiskyky kehittyvät eniten 7-10- vuoden iässä muuntelukykyä voidaan kuvata sanalla ketteryys 20.9.2018 Marja Koukkari