Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla

Esitys aiheesta: "Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla"— Esityksen transkriptio:

1 Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
Arja Sääkslahti Normaalikoulu, perusopetus 1-6 Jyväskylän yliopisto

2 Kehonhahmotus Tarkoittaa käsitystä:
(= tunteminen/ tunnistaminen, nimeäminen, tahdonalainen liikuttaminen) - kehon eri osista (pää, olkapää, käsi, kyynärpää, ranne, sormet jne.) - kehon eri puolista (etupuoli eli vatsa, takapuoli eli selkä, oikea ja vasen kylki) - kehon ääriviivoista eli rajoista

3 Kehonhahmotuksen kehittäminen
Koko kehon käyttäminen -> erityisesti tuntoaistin hyödyntäminen erilaisissa tehtävissä Harjoitellaan tunnistamaan, nimeämään ja liikuttamaan kehon eri osia Liikutaan eteen-, taakse ja molemmille sivuille

4 Kehonhahmotuksen kehittäminen
Tehdään motorisia tehtäviä, joissa ylitetään kehon oletettu keskilinja Jännityksen ja rentouden vaihtelun tunnistaminen (lihas-jänneaisti!)

5 Aivopuoliskojen välinen yhteistyö
Lähtökohta: kehon vasemman puolen liikkeet ohjataan aivojen oikealta puolelta ja vastaavasti kehon oikean puolen liikkeet ohjataan aivojen vasemmalta puolelta => aivokurkiainen joutuu koordinoimaan yhteistyötä

6 Aivopuoliskojen yhteistyön kehittäminen
Käytetään kehon oikeaa ja vasenta puolta: a) symmetrisesti (esim. ponnistetaan kahdella jalalla tai otetaan kiinni molemmilla käsillä) b) epäsymmetrisesti (esim. otetaan pallo haltuun oikealla tai vasemmalla jalalla)

7 Aivopuoliskojen yhteistyön kehittäminen
c) rytmisesti vuorotellen kehon molempia puolia liikuttaen (esim. kontaten, kiipeillen, hiihtäen…) d) kehon keskilinjaa ylittäen

8 Kätisyyden vahvistaminen
Lähtökohta: Jotta hienomotoriset taidot voisivat kehittyä huippuunsa, niitä pitää tehdä runsaasti (= paljon toistoja). Liikkeiden hienosäädön kehittyminen vaatii aivopuoliskoilta erikoistumista (mm. voimankäytön säätely). => Jos kätisyys ei ole vahvistunut, kehittymiseen vaadittavien taitojen määrä puoliintuu ja siten siis hidastaa kehittymistä.

9 Kätisyyden vahvistaminen
Jos kätisyys ei ole ”itsestään” vahvistunut ennen koulun alkua, lasta tulee rohkaista valitsemaan, mitä asioita hän tekee milläkin kehon puoliskolla: Lapsi voi esim. syödä oikealla kädellä, mutta leikata saksilla vasemmalla kädellä

10 Kätisyyden vahvistaminen
Ohjaa lasta sisäisen palautteen kuuntelemiseen! ”Pue toistot leikkeihin” Teetä tehtäviä, joissa harjoitellaan voimankäytön säätelyä

11 Tilan hahmottaminen Käsitys itsestä suhteessa ympäröivään tilaan tai esineeseen (lähellä, kaukana, edessä, takana, sivulla, alhaalla, ylhäällä, vieressä, välissä) Käsitys kahden asian välisestä etäisyydestä ja suhteesta Suuntien ymmärtäminen (oikea-vasen, etu-taka, ylös-alas)

12 Tilanhahmotuksen harjaannuttaminen
Liikutaan monipuolisesti eri suunnissa ja tasoissa (eteen ja taakse, oikealle ja vasemmalle; ylhäällä, keskitasossa ja alhaalla) Liikutaan eripituisia etäisyyksiä (-> aistitieto varastoituu kehoon vrt. ”vanhat” mittayksiköt kuten jalka, vaaksa, kyynärä jne.)

13 Tilanhahmotuksen harjaannuttaminen
Samanaikaisesti liikkumisen kanssa nimetään etäisyyksiä ja asioiden välisiä suhteita

14 Silmien motoriikka Hyvä pään (ja sen liikkeiden) hallinta
Lihasvoima! Molempien silmien yhteistyö eli katseen kohdentaminen samaan pisteeseen Silmää liikuttavien pienten lihasten yhteistyö!

15 YHTEENVETO Aistitoimintojen yhteistyö
=> Lapsi pystyy valikoimaan ja sen jälkeen yhdistämään tehtävästä suoriutumisen kannalta oleelliset lihas-jänne-, tasapaino-, tunto-, näkö-, kuulo-, (haju- ja maku-) aistimukset

16 Aistitoimintojen yhdentymistä voidaan kehittää liikunnan avulla

17 Kiitos mielenkiinnostanne
ja voimia työhön!