7. Kouluiän kehitys (s. 96–109).

Esitys aiheesta: "7. Kouluiän kehitys (s. 96–109)."— Esityksen transkriptio:

1 7. Kouluiän kehitys (s. 96–109)

2 Itsenäistyminen ikävuodet 7–12, joita kutsutaan myös nimellä myöhäislapsuus kouluiässä lapsi alkaa saavuttaa vähitellen enemmän itsenäisyyttä vertaisten kanssa vietetty aika usein kasvaa

3 Fyysinen ja motorinen kehitys
vauhti hidastuu, mutta on silti tasaista aktiivisuus vapaa-ajalla ja koulussa tärkeää suotuisalle kehitykselle silmä-käsikoordinaatio eli hienomotoriikan hahmottamisen kyky kehittyy myös harjoittelun kautta lateralisaation kehitys jatkuu

4 Kognitiivinen kehitys
tarkkaavaisuuden säätely kehittyy: valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa kykyä kohdistaa tarkkaavaisuutta uusien asioiden oppiminen helpottuu, kun ne voi liittää olemassa oleviin skeemoihin Piaget’n ajattelun kehityksen teoria: keskeistä ongelmanratkaisukyvyn oppiminen ja kategorisointi Vygotskyn teoria: ajattelu kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kouluympäristö voi tarjota lapselle otollisen lähikehityksen vyöhykkeen, jossa lapsi voi kehittää ajatteluaan

5 Kognitiivinen kehitys
metakognitiivisten taitojen kehittyminen: ymmärrys omista kognitiivisista kyvyistä ja siitä, miten muistia voi käyttää tehokkaammin, tarkentuvat

6 Testi Kuinka monta sanaa (18 kpl yhteensä) muistat, jos saat katsella niitä hetken ajan? Kirjaa arvio muistiin! Paina kahden minuutin ajan sanoja mieleesi. Sitten kirjoita kaikki muistamasi sanat ylös. Tarkista, kuinka monta muistit ja kuinka lähellä osui arvioosi!

7 Lentokone Auto Tietokone Koira Vasara Kahvikuppi Aurinko Tiikeri Lyijykynä Kissa Sänky Saha Neula Polkupyörä Sanomalehti Koivu Jalkapallo Kirja

8 Pohdintaa Miksi opiskelijoiden arviot ovat todennäköisesti jo melko tarkkoja, kun taas alle kouluikäisellä arvaus olisi täysin epärealistinen? Miksi omien kykyjen yliarvioinnin nähdään olevan adaptiivista ja edullista kouluikäisellä lapsella? Mitä hyötyä on siitä, että tuon lapset yliarvioivat usein omat kykynsä monilla eri kehityksen osa-alueilla?

9 Pohdintaa Kykyjen yliarviointi on adaptiivista, koska se tukee lapsen toimintaa varhaisissa ikävaiheissa. Usko omiin kykyihin saa lapset pysymään tehtävien parissa pidempään ja tarttumaan rohkeasti erilaisiin uusiin tilanteisiin ja toimintaan. Tätä kautta myös oppimista ja kehitystä voi tapahtua. Tätä kautta myös kehittyvässä itsetunnossa ja minäkuvassa painottuvat positiiviset asiat. Osa tutkijoista on jopa ehdottanut, että tämä varhainen optimismi olisi evolutiivisesti merkittävä tekijä. Myöhemmin tapahtuva metakognitiivisten kykyjen kehittyminen ja minäkuvan muokkaantuminen muuttavat käsityksiä realistisimmiksi.

10 Temperamentti temperamentti on jokaisen yksilöllinen ja synnynnäinen toimintatyyli tai tapa reagoida = millä tavoin yksilö toimii sekä reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin; yksilöiden välillä on eroa, millä tavoin he reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin, kuten kosketukseen tai ääniin, ja sisäisiin ärsykkeisiin, kuten tuntemuksiin eri asia kuin motivaatio (miksi tekee) tai kyky (kuinka hyvin tekee) vahvasti perinnöllinen, mutta myös ympäristöllä vaikutusta temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus = kuinka ympäristö reagoi yksilön temperamenttiin -> parhaassa tapauksessa erilaiset temperamentit huomioidaan koulussa erilaisilla opetustavoilla Tehtävä 5, s. 109.

11 Dysleksia mitä on dysleksia ja miten se vaikuttaa yksilön toimintaan? mistä dysleksia johtuu? mitä tarkoittaa videossa esitelty neurodiversiteetti? mitä sen hyväksyminen merkitsee esimerkiksi dysleksian kaltaisten vaikeuksien luokittelulle?

12 Prososiaalinen käytös ja moraalinen kehitys
Antisosiaalinen käytös = Mielen teorian kehittyessä lapsen empatiataidot kehittyvät Toisaalta lapsilla jo pienestä pitäen valmius reagoida empaattisesti toisen ihmisen hätään

13 Laajempi paritehtävä Oppikirja s. 109, tehtävä 2
”Onko koulua hyvä käydä?” -> laadi käsitekartta, jonka avulla vastaat kysymykseen!!