Liikunnan merkitys fyysisten taitojen kehittymiselle

Esitys aiheesta: "Liikunnan merkitys fyysisten taitojen kehittymiselle"— Esityksen transkriptio:

1 Liikunnan merkitys fyysisten taitojen kehittymiselle
perusliikuntamuodot Liikunnan merkitys fyysisten taitojen kehittymiselle

2 Motorinen kehitys Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä Motoriikka kehittyy jatkuvasti hedelmöityksestä aikuisuuteen Perimä antaa rajat motorisen kehityksen mahdollisuuksille, kypsyminen oppimisen tahdin, ympäristön virikkeet ja harjoittelu vaikuttavat siihen, millaisia motorisia taitoja yksilö hallitsee

3 Motorinen kehitys Lapsi liikkuu luonnostaan, hän harjoittaa motoriikkaansa pienestä pitäen Lapsen kehitystä ei saa kiirehtiä (lasta ei saa istuttaa tai seisottaa ennen kuin hän on siihen valmis – ”kypsä”)

4 Motorisen kehityksen päälinjat
Kefalokaudaalinen (päästä jalkoihin) Lapsi hallitsee ensin pään kannattajalihakset, sitten keskikehon (istuminen) ja viimeiseksi jalat (käveleminen) Proksimodistaalinen (keskeltä äärialueille) Esim. piitämisessä: ensin liike lähtee olkapäästä , sitten opitaan hallitsemaan liike kyynärpäästä ja kun liikkeen hallinta on ranteessa kyetään tarkkaan työskentelyyn Kokonaisvaltaisesta eriytyneeseen Kun lapsi harjoittelee motoriikkaa koko hänen kehonsa on mukana, kun liike automatisoituu, lapsi pystyy tekemään muutakin liikunnan aikana

5 Motorisen kehityksen vaiheet
Sensomotoriikka ja heijasteet Vaihe 2 Opitut ja tahdonalaiset liikkeet Vaihe 3 Perusliikkuminen Vaihe 4 Motoriikan harjaantuminen

6 1) Sensomotoriikka ja heijasteet
Refleksit eli kehitysheijasteet ovat synnynäisiä automatisoituneita liikkeitä Heijasteet katoavat ensimmäisen elinvuoden aikana Heijasteet: Moron heijaste, etsimis- ja imemis-heijaste, asymmetrinen tooninen niskaheijaste, käsien ja jalkojen tarttumaheijasteet, kävelyheijaste, suojeluheijaste eteen, sivulle ja taakse

7 Sensomotoriikka ja heijasteet
Sensomotoriikka = senso (aisteihin perustuva) + motoriikka (liike, liikkuminen) Lapsi perustaa motoriset toimintansa aistiärsykkeisiin. Lapsi kääntää päänsä (liike) kuulemaansa ääntä (aistiärsyke) kohti. Lapsi näkee kiinnostavan esineen (aistiärsyke) ja ojentaa kätensä (liike) tarttuakseen siihen.

8 2) Opitut ja tahdonalaiset liikeet
Heijasteiden on väistyttävä, jotta oppiminen mahdollistuu Kehon on kypsyttävä tiettyyn pisteeseen jotta uuden taidon oppiminen olisi mahdollista Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa uusien taitojen oppimista

9 3) perusliikkuminen Perusmotoriikan harjoittelu vahvimmillaan 2-7 vuotiaana Lapsi opettelee taitoja ja käyttää lihaksiaan monipuolisesti Kannustaminen tärkeää Vältä liiallisia odotuksia! Jokainen oppii omaan tahtiin. Salli turvallinen tekeminen ja kokeilu!

10 4) Motoriikan harjaantuminen
Onnistumisen kokemukset luovat pohjaa lapsen myöhemmälle käsitykselle aktiivisena toimijana KARKEAMOTORIIKKA Suurten lihatoimintojen kehittyminen Tasapaino, ketteryys HIENOMOTORIIKKA Pienten lihasten toiminnot: käden taidot, tarttumaotteet, kynäotteet

11 Liikunnan merkitys motoristen taitojen kehittymiselle
Vauvalla on refleksejä – kehitysheijasteita – joiden avulla hän selviää elämän alkutaipaleesta. Heijasteiden on kuitenkin hävittävä ennen kuin lapsi oppii motorisia taitoja Motoristen taitojen oppiminen on hyvin yksilöllistä : toinen lapsi kävelee 9 kk:n iässä ilman tukea toinen ottaa varovaisia askeleita vasta 1,5 vuotiaana

12 Liikunnan merkitys motoristen taitojen kehittymiselle
Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa motoristen taitojen kehittymisessä: esim. pitkään kapalossa pidetyt vauvat evät pääse harjoitta-maan motorisia taitojaan Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa kaikenlaista oppimista Leikissä motoriset taidot vahvistuvat huomaamatta Toisaalta lapsi harjoittaa uusia taitojaan muutenkin : kävelemään oppinut lapsi kävelee kaiken aikaa

13 Perusliikuntamuodot Ryömiminen Konttaaminen Käveleminen Juokseminen Hyppääminen Kiipeäminen (heittäminen, kiinniotto)

14 Motoriikan kehittyminen
Sikiö on kohdussa kippurassa ja syntymän jälkeen vie aikansa ennen kuin lapsi oikenee ”sikiöasennosta” Vastasyntynyt kykenee kääntämään päätä puolelta toiselle jos hän nukkuu vatsallaan 1-1,5 kk lapsi nostaa päätään vatsallaan ollessaan Niskalihasten vahvistuminen 2-2,5 kk ikäisenä lapsi kohottautuu kyynärvarsien varaan vatsallaan ollessaan Kehon yläosan hallinta Lapsi näkee ympäristöään laajemmin ja uudesta kulmasta Ja vähitellen kokonaan käsivarsien varaan

15 4-5 kk lapsi istuu tuettuna (ensi alkuun lyhyitä aikoja)
3 kk lapsi kääntyy selältä vatsalleen ja sen jälkeen vatsalta selälleen Koko kehon hallinta Oivallus liikkumisesta Lapsi pystyy itse vaikuttamaan siihen mitä näkee ja jopa esineiden tavoittamiseen 4-5 kk lapsi istuu tuettuna (ensi alkuun lyhyitä aikoja) Pystyasento => näkökulma maailmaan avartuu 4-5 kk hyppii tuettuna kainaloista - Jalkojen työskentely => vahvistuminen

16 5,5-6 kk lapsi kykenee istumaan syöttötuolissa
Aktiivinen osallistuminen ruokailuun mahdollistuu, kun lapselle antaa lusikan käteen (ei toki syö vielä itse!) 6-6,5 lapsi istuu ilman tukea Leikit lattialla monipuolistuvat 7-9 kk lapsi konttaa Helpottaa ja nopeuttaa siirtymistä paikasta toiseen Maailmankuva avartuu entisestään 7,5-8 kk lapsi kävelee tuettuna kainaloista Idea liikkumisesta pystyasennossa

17 10-10,5 kk lapsi kävelee ”puita pitkin”
1 v lapsi seisoo ilman tukea 1 v- 1 v 2 kk konttaa portaita ylös ja alas 1 v 3 kk – 1 v 6 kk lapsi kävelee itsenäisesti 2 v lapsi kävelee portaissa tasa-askelin, potkaisee palloa, ja pukee osan vaatteista 3 v kävelee portaat vuoroaskein, ajaa kolmipyöräisellä, laittaa napit kiinni 4 v hyppii yhdellä jalalla 5 v hiihtää, ajaa kaksipyräisellä