Paradigmat muuttuvat - mitäs yhteisöviestintä on? Leif Åberg Yhteisöviestinnän tutkimuksen päivät Helsinki, 8.-9.1.1999.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
YLIOPISTOJEN AASIA-VERKOSTO
Advertisements

Tohtoriopinnot CMT:ssä Pekka Isotalus Kaikki kuuluvat •Tampereen yliopiston tutkijakoulu •Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelma •Oppiaineet:
Hypermedian perusteet, Sami Hautakangas, TTKK, Hypermedialaboratorio Oppimisympäristöjen suunnittelusta © Sami Hautakangas, Hypermedialaboratorio.
Viestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutus
Laadukkaan asukasviestinnän mahdollisuudet
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Tekniset ongelmat, aikataulu ja ohjeistus OKM:stä johtuvat ongelmat Tiukka aikataulu Ohjeistus myöhässä tiedonkeruuseen nähden Muutokset ohjeistuksessa.
Viestintätieteiden verkko-opetus Miten valtakunnallinen verkosto tuottaa verkko-opetusta? Virtuaaliyliopistoseminaari Tampereen yliopistossa /Anneli.
Pirjo Rauhala, Virtuaaliyliopistoseminaari TaY 1 Tampereen yliopiston virtuaaliyliopisto, mitä se on? Virtuaaliyliopistoseminaari TaY.
Dialogi ja sen soveltaminen ympäristöongelmien ratkaisemisessa VIEVE Työseminaari Levi Marika Palosaari.
Johdatus viestintään, kuudes luento: organisaatioviestintä
Toimintasuunnitelma 2010 Draft 1.0 AYYE iltakoulu
Liikkeenjohdon semiotiikkaa
Johdatus viestintään viimeinen luento Leif Åberg syksy 2001.
Kestävän energiahuollon alueellinen vaikuttavuus Verkosto- ja hanketapaaminen TAMPERE Ruralia-instituutti.
Viestintä strategiseksi menestystekijäksi
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Päivi Jokitalo Kirjastoverkkopäivät 2010.
Tutkimus VKK-Metron kehittämistyössä Tuulikki Venninen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Ylermi Perusteluja Uusien toimintatapojen ja uusien tuotteiden luomiseen.
Matti Isokallio, ECTS/DS neuvonantaja, Euroopan komissio ECTS ja ammattikorkeakoulut.
Opetussuunnitelmaviestintä Merkki ja merkitys - Viestinnän yleinen teoria Jukka Savilampi 2005.
Viestintäsuunnitelma
Professori Pekka Kauppi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, HY: Miksi yliopistotutkija tallentaa julkaisuarkistoon? JULKAISIJAN ILTAPÄIVÄ 2007 Julkaisuarkistojen.
Uudistuva intranet Henkilöstötoimikunta Riitta Lehtonen Juhani Lassander.
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
Tietotekniikan opiskelijan työnhaku
Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä
TUTKI Tietomallityöryhmä RAKETTI-TUTKI Tietomallityöryhmä.
Johdatus viestintään, viimeinen teema: kooste Leif Åberg syksy 2003.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2006.
Creative Campus - yliopisto innovaatioympäristönä Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen (Creative Processes and Content Busines.
Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
Pekka Aula Topiantti Äikäs
Wiki …ja muutamia huomioita sosiaalisesta mediasta [työyhteisöjen näkökulma] Kulttuurituotanto YAMK | | Milla Laasonen.
Saksalainen sanomalehtitiede Zeitungswissenschaft, Publizistikwissenschaft.
W w w. h a m k. f i HYVÄ JA TUOTTAVA TYÖELÄMÄ TYÖYHTEISÖN DYNAAMINEN VALMENNUS mi.
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 2000.
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 1998.
Liikkeenjohdon semiotiikkaa Leif Åberg syksy 2000 Toinen istunto 4.10.
Johdatus viestintään, 4. luento: viestintä on yhteisyyttä Leif Åberg syksy 2002.
Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
Helsinki AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden.
6. Luento kieli ja postmoderni filosofia
Kulttuurisemiotiikkaa Oulun yliopisto Lokakuu 2007 Harri Veivo.
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
Johdatus viestintään, kuudes teema: organisaatioviestintä
Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2005.
Laaja-alainen osaaminen OPS 2016
Johdatus viestintään, luento
Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento
Esimiesviestintä Leif Åberg kevätlukukausi perjantaisin 25.1.– kello 8–12 Unioninkatu 35 luentosali (huom: muuttunut paikka) Kurssi on –viestinnän.
Viestintä ja johtaminen: esimiesviestintä
Johdatus viestintään Leif Åberg syksy Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat:
1. Tietoinen tiedonkäsittely
Ainetyöryhmien työn aloitus
Vesihuollon kehittämissuunnitelma
OSUUSTOIMINNALLISEN YRITYSVERKOSTON JOHTAMINEN
VIRTA-julkaisutietopalvelu
Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä
10: Semioottista synergiaa!
6: Liikkeenjohdon semiotiikkaa
Sisäinen viestintä organisaatioissa ja yhteisöissä Suomessa
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Organisaatioviestinnän Professor of Practice Helsingin yliopisto
Työssä olevan työ- ja toimintakyvyn arviointi työterveyshuollossa
HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN PERUSTEET
Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry
Esityksen transkriptio:

Paradigmat muuttuvat - mitäs yhteisöviestintä on? Leif Åberg Yhteisöviestinnän tutkimuksen päivät Helsinki,

Kuvauksia yhteisöviestinnästä zWiio 1978: 4 rinnakkaista aluetta zÅberg 1979: 4 määrittelysuuntausta zÅberg 1998: suomalaiset painopistealueet zAula 1998: prosessi- ja semioottinen koulukunta zLehtonen 1998: eri traditiot löytävät toisensa zJuholin 1999: kolme paradigmaa

Osmo A. Wiio 1978: 4 rinnakkaista aluetta 1viestintä- ja informaatiojärjestelmien tutkimus, 1950-luvulla 2viestintäilmaston ja -asenteiden tutkimus, 1970-luvulla 3sanomien sisällön (ja informatiivisuuden) erittely, 1970-luvun lopulla 4viestintäjärjestelmän tuloksen tutkimus, 1970-luvun lopulla

Leif Åberg 1979: neljä määrittelyotetta 1ei määritellä lainkaan 2määritellään työyhteisön sisäiseksi viestinnäksi (within …) 3määritellään käsittämään työyhteisön virallinen viestintä 4määritellään laajasti kattamaan sekä sisäinen että ulkoinen, sekä virallinen että epävirallinen viestintä

Esimerkki laajasta yhteisö- viestinnän määrittelystä zSellaista sanomien vaihdantaa työyhteisön osien välillä, joka mahdollistaa eri tilanteissa työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteiden toteuttamisen. zViestintä on siten liitäntämuuttuja, joka liittää työyhteisön osat toisiinsa ja koko työyhteisön ympäristöönsä. (Wiio 1989)

Linkkejä ja painotuksia: omaa ja sovellettua Yhteisöviestintä: ”omaa aluetta” järjestelyt, sanomat, verkot ja viestimet, johtaminen, kulttuuri ja ilmasto, funktiot, profilointi, teho Yleisöviestintä: pienjoukkoviestintä, mediasuhteet, yleinen mielipide Keskinäisviestintä: esimies-alainen -viestintä, tiimit, vuorovaikutustaidot, vaikuttaminen Sisäisviestintä: yleinen perusta

Åberg 1998: Suomalaiset painopistealueet (viestinnän laitoksen perustamisen asemointi) Joukkoviestinnän tutkimus Saksalaisvaikutteinen sanomalehtioppi Amerikkalaisvaikutteinen tiedotusoppi Angloamerikkalaisvaikut- teinen viestinnän tutkimus Itäeurooppalaisvaikutteinen marxismi-leninismin aalto Yhteisöviestinnän tutkimus Amerikkalaisvaikutteinen organisaatiotutkimus (Amerikkalaisvaikutteinen) viestintäilmastotutkimus Kotoperäinen funktio- ja välinetutkimus Kotoperäinen konteksti- ja kulttuuritutkimus Viestinnän laitos

Pekka Aula 1998: prosessi- vs. semioottinen koulukunta zProsessikoulukunnan lähtökohtana Shannonin lineaarinen malli zsittemmin korostui järjestelmä- ja soviteteoreettinen näkemys. zSemioottisen koulukunnan tarkastelussa korostuu konteksti ja merkityksenanto zsittemmin myös dynaamiset, epälineaariset mallit

Viimemainitun mukainen organisaatioviestinnän määritelmä zorganisaation viestinnällä tarkoitetaan prosesseja, joissa organisaation jäsenet yhdessä luovat, ylläpitävät ja muuttavat merkityksiä sanomien avulla (Aula 1998)

Jaakko Lehtonen 1998: eri traditiot lähentyvät zKun yleensä tieteenalat pirstaloituvat, näyttää yhteisöviestinnässä tilanne päinvastaiselta, etenkin Euroopassa zeri traditiot löytämässä toisensa ytaloustieteet (johtaminen, markkinointi yms) ypuheviestinnän usalainen traditio yPR

Elisa Juholin 1999: kolme paradigmaa a) traditionaalis-funktionaalinen eli johtajakeskeinen (vallitsevin) b) dissipatiivinen eli hallitsematon c) vastuullisen ”kansalaisviestinnän” paradigma, jossa viestintävastuu on jokaisella ja jokainen on viestintä- prosesseissa sekä subjektina että objektina ja jossa viestinnällä on myös oma itseisarvonsa

Lähteet zAula, P. (1998), Organisaation kaaos vai kaaoksen organisaatio? Dynaamisen organisaatioviestinnän teoria. Väitöskirjan julkaisematon käsikirjoitus zJuholin, E (1999), Paradise Lost or Regained? Meanings and Perceptions of Organisational Communication of 1990’s in Finnish Work Organisations. Esitelmä Yhteisöviestinnän tutkimuksen päivillä zLehtonen, J. (1998), Viestintä ja organisaatiot - historiaa ja tutkimussuuntia. Julkaisematon käsikirjoitus zWiio, O.A. (1978), Contingencies of Organizational Communication. Helsinki School of Economics Publications B-30. Helsinki zÅberg, L. (1979), Organisaatioviestinnän kanavat, tietojen riittävyys ja työtyytyväisyys. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-40. Helsinki zÅberg, L. (1998), Viestinnän laitos 20 vuotta. Esitelmä Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen 20-vuotisjuhlissa