Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 1998.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toiminnan suunnittelu KPKssa.
Advertisements

Hoitotyön koulutuksen keskeyttäminen - opiskelijan näkökulma
Viestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutus
Ympäristön vaikutus persoonallisuuteen
Uuden työntekijän perehdyttäminen
Asiakkuudet luovalla alalla
1. varapresidenttien koulutus
Laadukkaan asukasviestinnän mahdollisuudet
Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen.
Virtukampus C2 –ryhmä, miten muutos tapahtuu. C2 ETENEMINEN • Eteneminen piloteissa monitasoisesti (toimintatavat, osaaminen, teknologia….) • Toimintakulttuurien.
Johdatus viestintään, kuudes luento: organisaatioviestintä
Toimintasuunnitelma 2010 Draft 1.0 AYYE iltakoulu
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Johdatus viestintään Luento Luentojen jaksotus peruskäsitteet sisäisviestintä keskinäisviestintä yhteisöviestintä.
Toimintasuunnitelma = oma kehittymissuunnitelma
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Yhdistyksen 25. toimintavuonna painopisteinä ovat edelleen valtakunnalliset jätehuoltopäivät ja niiden yhteydessä pidettävä.
NOPS – hanke LbD –arjen onnistumisia Leppävaara Projektipäällikkö, lehtori Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS Projektipäällikkö.
Yrittäjämäisen ’Effectuation’-kehittämisen teoria ja käytäntöä Lähteet: Prof. Saras D. Sarasvathy, Effectuation: Elements of Entrepreneurial.
Viestintäsuunnitelma
Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointiprojekti Pekka Kähkipuro,
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio Sitoutuminen
Uudistuva intranet Henkilöstötoimikunta Riitta Lehtonen Juhani Lassander.
Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä
Opetussuunnitelmaviestinnän kohderyhmät ja viestinnän kohdistaminen (ryhmätehtävä)
Johdatus viestintään, viimeinen teema: kooste Leif Åberg syksy 2003.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2006.
Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus, 1ov/PätKor1
Kandidaatinseminaari Rinna Toikka
Tuloksellisuutta edistävä palkinta ja neuvottelutoiminta
Johdatus viestintään Luento Luentojen jaksotus peruskäsitteet sisäisviestintä keskinäisviestintä yhteisöviestintä.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi 2006
Verkko sosiaalisuutena Janne Matikainen VTT, yliopistonlehtori Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän laitos.
Johdatus viestintään, lisäaineistoja Leif Åberg syksy 2000.
Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 2000.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi kevätlukukausi 2006
Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
Johdatus viestintään, kuudes luento
Johdatus viestintään Luento
Johdatus viestintään, kahdeksas teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2004.
Paradigmat muuttuvat - mitäs yhteisöviestintä on? Leif Åberg Yhteisöviestinnän tutkimuksen päivät Helsinki,
Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2006
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
Johdatus viestintään, kuudes teema: organisaatioviestintä
Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2005.
Johdatus viestintään, luento
Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento
Esimiesviestintä Leif Åberg kevätlukukausi perjantaisin 25.1.– kello 8–12 Unioninkatu 35 luentosali (huom: muuttunut paikka) Kurssi on –viestinnän.
Viestintä ja johtaminen: esimiesviestintä
Johdatus viestintään Leif Åberg syksy Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat:
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
ESIINTYMISTAIDOT Kandidaatinseminaari Rinna Toikka.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
PRECEDE-PROCEED –malli
TAI–E1124 Maisterin opinnäyteseminaari
TAI–E1124 Maisterin opinnäyteseminaari
Opiskelija oppimis- ja tietoyhteiskunnassa
Johdatus viestintään, 3. teema: keskinäis- ja organisaatioviestintä
(SUURI) KANDIKYSELY Syksyn kysely on auki
TAI–E1124 Maisterin opinnäyteseminaari
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
Mittarit – mitä ja miten mitata
Yhteiskehittäminen Innokylässä
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Tervetuloa opintojaksolle MENESTYVÄ TYÖYHTEISÖ (LEA1LH002)
TUOTANNONTEKIJÄT s
Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Esityksen transkriptio:

Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 1998

Luentojen jaksotus peruskäsitteet sisäisviestintä keskinäisviestintä yhteisöviestintä välitentti yhteisöviestintä joukkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste lopputentti rästitentti

Huom: Johdatus viestintään, välitentti ke kello Tenttipaikat: sukunimi A-N: Porthania II sukunimi O-Ö: päärakennus, uusi puoli, sali 13

Edellisellä kerralla tapahtui: Keskinäisviestintä: NLP ryhmäkäsitteet kollektiivisen käyttäytymisen teoria nonverbaalinen viestintä Ryhmädynaamisia käsitteitä: roolit normit ryhmän synergia

Yhteisö- eli organisaatioviestintä ominaista: organisoidut puitteet tavoitteellisuus teknisten viestinten käyttö

Organisointi tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia tavoitteita, joihin yksinään eivät yltäisi

Työyhteisö eli organisaatio ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä

Työyhteisölle on siten ominaista ihmisryhmittymä yhteinen tavoite voimavarat kuten koneet, laitteet, raaka- aineet, raha, työvoima, tieto ja viestintä työn ja vallan jako viestinnän rakentuneisuus mahdollisuus yksilön tavoitteiden ja tarpeiden tyydyttymiseen

Yhteisö- eli organisaatioviestintä Sellaista sanomien vaihdantaa työyhteisön osien välillä, joka mahdollistaa eri tilanteissa työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteiden toteuttamisen. Viestintä on siten liitäntämuuttuja, joka liittää työyhteisön osat toisiinsa ja koko työyhteisön ympäristöönsä. (Wiio 1989)

Työyhteisön viestintäjärjestelmä kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä

Puiteanalyysi Ympäristötekijät Rakenne- tekijät Muut tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

Ympäristötekijät: - työ- ja arvoympäristö (Rhenman) - vaikutettavissa olevat ympäristötekijät ja rajoitteet - keinoja: segmentointi

Työyhteisö Työympäristö: konkreettista vaihdantaa Arvoympäristö: arvostuksia ja odotuksia

Työyhteisö Työympäristö Arvoympäristö Asiak- kaat Ali- hankkijat, raaka-aine- toimittajat Rahoitus- segmentti Kunta Teknis- tieteellinen segmentti

Rakennetekijät: - organisaatiotasot - rinnakkaisten yksiköiden määrä - maantieteellinen hajautuneisuus

Ohjaustekijät: - käytettävissä olevat liikkeenjohdon menetelmät - esimiesten henkilökohtaiset johtamisominaisuudet

Yksilö- ja ryhmätekijät: - psykofyysiset ja pätevyystekijät - suhdetekijät

Muut voimavarat: - tekniset - taloudelliset - infrastruktuuri

Viestinnän järjestelyt, kanavat ja säännöt: - “mitä vaatimuksia ympäristö- ja puitetekijät asettavat viestinnälle?” - face-to-face -kanavat, sähköiset kanavat ja kirjalliset kanavat

Viestinnän tehokkuuden arviointi: 1 aseta mitattavissa olevat tavoitteet 2 määrittele ne tulemat, joita halutaan mitata 3 määrittele halutut vaikutukset 4 linkitä viestinnän tavoitteet yleisiin liikkeenjohdollisiin tavoitteisiin

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät Rakenne- tekijät Muut tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät: - valtio, Helsingin kaupunki, muut tiedeyhteisöt, opiskelijat ja -järjestöt, joukkoviestimet, suuri yleisö - vahva sidonnaisuus valtion tulo- ja menoarvioon - lama Rakenne- tekijät Muut tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät Rakenne monimutkai- nen ja moniportai- nen Muut tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät Ohjaus: hankala tulosohjaus; esimies- valmiudet eroavat Muut tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Rakenne- tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät Yksilöt ja ryhmät: individualis- teja; vahvat ryhmät; opiskelijoi- den rooli Muut tekijät Rakenne- tekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät Muut voima- varat: hyvät atk- verkot; vähän tiedottajia Rakenne- tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt Viestinnän tehokkuus

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät Rakenne- tekijät Muut tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt: - tarvitaan nopeita, taustoittavia ja keskustelun mahdollistavia viestimiä - asenteita muutettava Viestinnän tehokkuus

Puiteanalyysicase: Helsingin yliopisto Ympäristötekijät Rakenne- tekijät Muut tekijät Yksilö- ja ryhmätekijät Ohjaus- tekijät Viestinnän järjestelyt: 25 ehdotusta - HELI ja Internet - Yliopisto-, Yliopistolainen- ja Yliopistofax-lehdet - tiedekuntien sähköiset viestimet - osastokokoukset ja esimiesten viestintävalmiudet - opiskelijoiden suuntaan: HELI-kioskit, Yliopistolaisen jakelu, laitosten sähköiset postituslistat Viestinnän tehokkuus: ?