Johdatus viestintään, lisäaineistoja Leif Åberg syksy 2000.

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, lisäaineistoja Leif Åberg syksy 2000."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, lisäaineistoja Leif Åberg syksy 2000

2 Tentti 13.12. kello 12.00-14 Huom: paikat samat kuin välitentissä: A - O Porthania II P - Ö Vuorikatu 20, ls 1

3 Joukkoviestintäprosessin neljä mallia lähettäjän ja vastaanottajan suuntautumisen pohjalta (McQuail 2000, 58)

4 Mediateorian ulottuvuudet ja tyypit (McQuail 2000, 7) 1 MEDIA- KULTTUURINEN lähestymistapa 2 MEDIA- MATERIALISTINEN lähestymistapa 3 YHTEISKUNNALLIS- KULTTUURINEN lähestymistapa 4 YHTEISKUNNALLIS- MATERIALISTINEN lähestymistapa Mediakeskeinen Yhteiskuntakeskeinen Kulttuurinen Materialistinen

5 MEDIA- KULTTUURINEN: päähuomio viestimien sanomien sisällössä ja vastaanotossa/reseptiossa, joihin vaikuttaa välitön henkilökohtainen ympäristö MEDIA- MATERIALISTINEN: painotus viestimien omissa poliittis-taloudellisissa ja teknologisissa näkökohdissa YHTEISKUNNALLIS- KULTTUURINEN: korostaa yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutusta tuotan- toon ja vastaanottoon ja viestimien funktioita yhteiskunnallisessa elämässä YHTEISKUNNALLIS- MATERIALISTINEN: pitää viestimiä pääasiassa yhteiskunnan taloudellisten ja materiaalisten olojen heijastumana eikä tarkastelun lähtökohtana Mediakeskeinen Yhteiskuntakeskeinen Kulttuurinen Materialistinen

6 Viestimien merkitys (McQuail 2000, 4) Vallankäytön resurssi Julkisen elämän areena Yhteiskunnallisesta elämästä tarjottavien määritelmien ja mielikuvien päälähde Avain kuuluisuuteen ja tehokkaaseen esiintymiseen julkisuudessa Järjestelyn ja julkisen merkityssysteemin lähde, joka antaa kriteerit normaalille

7 Julkisuus (public sphere) –`By the “public sphere” we mean first of all a realm of of our social life in which something approaching public opinion can be formed. Access is guaranteed to all citizens. A portion of the public sphere comes into being in every conversation in which private individual assemble to form a public body...Citizens behave as a public body when they confer in an unrestricted fashion -- that is, with the guarantee of freedom of assembly and association and the freedom to express and publish their opinion -- about matters of general interest’ (Habermas, 1964)

8 mediajulkisuus mediassa käytävä, julkista mielipidettä synnyttävä ja sitä heijastava keskustelu agenda setting -malli eli päiväjärjestysmalli yksityinen julkisuus julkisyleisön jäsenten keskenään käymä keskustelu keskustelua voivat laukaista sekä mediajulkisuus että omakohtaiset, huolta tai kiinnostusta herättävät kokemukset ja havainnot

9 Yleinen mielipide, ongelmallinen käsite Suhonen: –yleinen mielipide = kansalaisten mielipiteiden enemmistö = ryhmien välisen vuorovaikutuksen tulos (tässä Kunelius on eri mieltä) –julkinen mielipide = julkisuutta hallitsevat käsitykset –valistunut yleinen mielipide: keskusteleva valistunut vähemmistö

10 Pulmallinen yleisökäsite: audience ja public massayleisö eli audience –toisistaan erillisiä yksilöitä, jotka reagoivat joukkoviestintään yksilöllisten valintojensa perusteella eivätkä osallistu julkiseen keskusteluun tai kollektiivisiin tahdonilmaisuihin (Kunelius) yleinen mielipide –kansalaisten, siis massayleisön mielipiteiden enemmistö tai jakautuminen (Kunelius)

11 julkisyleisö eli public –julkisyleisön jäsenet kuuluvat yleisöön jonkin ryhmän, luokan tai alakulttuurin edustajina –heidän välillään on eläviä kontakteja julkinen mielipide –muokkaantuu julkisyleisön synnyttämisen ja keskustelun kautta

12 Sama asia organisaatioviestinnän näkökulmasta: James Grunigin tilanneteoria pyrkii selittämään työyhteisön ympäristössä aktivoituvien ryhmittymien (publics) syntyä ja toimintaa ryhmittymä (ongelmaryhmä) koostuu ihmisistä, jotka havainnoivat tiettyyn työyhteisöön liittyvän asian tai ongelman (issue), kokevat sen ongelmaksi ja ovat valmiita organisoitumaan tehdäkseen asialle jotain

13 Ryhmittymälajit: ei-ryhmittymä on ryhmä, jolla ei ole kolmen muun ryhmittymän ominaisuuksia latentti ryhmittymä: tietoinen asiasta, ei koe tai havaitse sitä ongelmaksi tietoinen ryhmittymä: tiedostaa asian ongelmaksi, jolloin tietojen keruu aktivoituu aktiivinen ryhmittymä: päättänyt tehdä jotain ongelman ratkaisemiseksi

14 Latentista aktiiviseksi ryhmittymäksi: ehdot 1ongelman identifiointi: näkeekö henkilö, että asia on ongelma 2toiminnan koetut esteet: kokeeko henkilö voivansa tehdä asialle jotain 3sitoutumisen aste: missä määrin ja kuinka voimakkaasti asia kytkeytyy henkilöön tai hänen läheisiinsä