Johdatus viestintään, kahdeksas teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2004.

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, kahdeksas teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2004."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, kahdeksas teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2004

2 Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 15. 09. 2 viestintä on prosessi 22.09. 3 viestintä on merkityksen- antoa ja tulkintaa 29.09. 4 viestintä on yhteisyyttä 06.10. 5 edelliset teemat jatkuvat 13.10. 6 keskinäisviestintä 20.10. välitentti 27.10. 7organisaatioviestintä 03.11. 8 joukkoviestintä 10.11. 9verkkoviestintä 17.11. 10viestinnän tulevaisuus ja kooste 24.11. ei luentoa 01.12. lopputentti 08.12. rästitentti 13.01.2005 (ja 23.05.)

3 Suomen mediamaisema joukkoviestintää käytetään paljon painetut viestimet edelleen vahvoilla samalla “Internet country”

4 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia

5 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2004 minuuttia ja % kokonaisajasta Lähde: TNS Gallup Oy, Intermediatutkimus 2004

6

7 Internetin käyttö Suomessa 1000 käyttäjää (Lähde: Taloustutkimus Oy)

8 Internetin käyttö Suomessa vuosikasvu hieman taittunut: nyt vain noin 10% (saturaatiopiste lähenee) lähes 2.5 miljoonaa viikkokäyttäjää eniten kasvussa: viikottainen koti- ja opiskelupaikkakäyttö (Lähde: Taloustutkimus Oy)

9 Internet- käyttäjien profiili 2004 (15- 79 v): Internet-penetraatio ikäryhmittäin: % Sukupuoli:kaikki Nainen5015-7915-2425-3435-4950-79 Mies50 %%% Ikä:7099928341 15-2422 25-3421 35-4421 45-5420 55+15 (Lähde: Taloustutkimus Oy)

10 Internetin käyttösyyt –yleisimpiä olivat sähköpostin käyttö ja tietojen etsiminen www-sivuilta –laskujen maksu internetin kautta oli myös erittäin yleistä: neljä viidestä maksoi niitä ainakin joskus, runsas puolet ”hyvin usein”. –Melko yleistä: uutisryhmien seuraaminen, tilaus- ja ostopalvelut sekä ohjelmien hakeminen internetistä tietokoneeseen –Viihdepalveluita käytti puolestaan joka kolmas. Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002, Ympäristöministeriö 2004

11 Kiinteät liittymät ja matkapuhelinliittymät 100 asukasta kohti vuosina 1990 ja 1995–2003 *Tilastointiperusteiden muutos (kiinteät liittymät). ** ISDN-järjestelmäliittymät on muunnettu kanaviksi kertoimella 30 (vuonna 2001 kerroin 25). (Tilastokeskus 2004.) Viite: Johdatus viestintään pbl-kurssi 2004

12 Matkapuhelimen käytöstä 37 % asui taloudessa, jossa vain matkapuhelin Vähintään 2 tekstiviestiä päivässä lähettäviä oli kaikkien matkapuhelimien käyttäjien joukossa 29 % (vuonna 2002: 25 %). Naiset lähettävät miehiä useammin tekstiviestejä; naisista 29 % lähettää vähintään kaksi tekstiviestiä päivittäin, kun taas miesten joukossa tähän ryhmään kuuluvia on joka viides. Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2004, 2002

13 Ikätarkastelussa tekstiviestien lähettäminen painottuu voimakkaasti nuoriin. Alle 30-vuotiaiden vastaajien ryhmässä vähintään kerran päivässä tekstiviestin lähettäviä oli 75% (vuonna 2002: 69 %).

14 Verkkoviestintä viestintää tietoverkon välityksellä –internetin www-tekniikan avulla –internet, intranet, ekstranet –myös mobiili verkkoviestintä Verkkoviestintää voidaan tarkastella –henkilökohtaisella tasolla –työyhteisöjen tasolla –mediatasolla

15 Näkökulmia verkkoviestintään Verkko tilana –sekä monisuuntaisena viestintävälineenä että erilaisten yhteisöjen muodostumisen perustana Verkko mediana: –monelta monelle –viestintää (vertaisviestintää), interaktiivista, avoin julkaiseminen Verkko viestinnän välineenä: –mm verkon ominaispiirteet: roolien vaihdettavuus, interaktiivisuus, tiedon yhteisöllinen tuottaminen, visuaalisuus yms Verkko yhteiskunnallisena ilmiönä: –mm verkkodemokratia, digitaalinen kuilu

16 Historiaa DARPA 1960-l. loppu –ARPAnet Internet: CERN 1994 Internetin osia –sähköposti ja -listat –sähköinen ilmoitustaulu –tietopankit, hakukoneet –uutisryhmät –keskusteluryhmät –MUD -pelit –WWW

17 Henkilökohtainen taso sähköposti chattailu tiedonhaku kaupankäynti opiskelu verkkojulkaiseminen (mm weblog)

18 Työyhteisöjen taso ensin sisäisen tiedotuksen väline, nyt yhä enemmän myös operatiivista viestintää –tuotannon ohjaus, työohjeet –verkkojohtaminen, e-management –virtuaaliset työryhmät –sähköinen tiedotuslehti ja ilmoitustaulu intranet: sisäinen verkko, palomuurin takana ekstranet: mukana tietyt kumppanit internet: avoin kanava

19 Virtuaalimaailman uudet haasteet Virtuaalinen organisaatio on organisaatio, joka toimii pääasiassa tietoverkkojen välityksellä (Montola 2003) ”Kenties koko organisaatioajattelun on muututtava virtuaalisten organisaatioiden myötä” (Juuti, 2001) –ameebamainen verkosto-organisaatio

20 Tarkastelukulmia virtuaaliseen maailmaan Erilaisia paradigmoja: –cuelessness-paradigma: keskeisintä verkkoviestinnässä on sosiaalisten vihjeiden ja keskustelun kontekstien puuttuminen –cyberspace-paradigma: verkko on yhteisöllinen vuorovaikutuksen tila

21 Cuelessness-paradigma väittää, että tärkein ero reaalisen ja virtuaalisen viestinnän välillä on vihjeettömyys, cuelessness vihjeettömyydestä on myös etua (Walther 1996): verkossa voi samastua helposti keskustelukumppaniin, koska 1vastaanottajasta muodostuu idealisoituva käsitys 2on mahdollisuus optimoida tapa, jolla esittää itsensä 3asynkronisaatiosta johtuen on mahdollista kontrolloida tulevia ja lähteviä viestejä 4palautteen kehä mahdollistaa intensiivisen keskustelun kasvattamisen, vaikkei sosiaalisia vihjeitä juuri olisikaan

22 Cyberspace-paradigma: väittää, että verkossa voi syntyä aitoa, mutta erilaista yhteisöllisyyttä, joka näkyy mm keskusteluprosesseissa, rakenteissa ja normeissa (McLaughlin, Osborne & Smith, 1995) keskusteluprosessit: –oma kielenkäyttö, lyhenteet, sosioemotionaalinen sisältö, kasvojen säästämisen mekanismit sosiaalisten rakenteiden syntyminen verkkoon: –sukupuoliroolit, rituaalit, yhteiset päämäärät, sosiaaliset ja ammatilliset roolit, normit ja yhteiset käytännöt

23 Yhteisöllisyys verkossa, jatkuu … sosiaalisten normien syntyminen verkkoon; palkkio- ja sanktiomekanismit –normien rikkomisesta rangaistaan mm seuraavissa tilanteissa: virheellinen tai taitamaton tekniikan käyttö kanavan ylirasittaminen verkon tai uutisryhmän käytäntöjen rikkominen eettiset rikkeet asiaton kielenkäyttö faktuaaliset, sisällön tuotantoon liittyvät virheet

24 Identiteetti ja anonymiteetti verkossa mm Baym 1995 identiteetti –muodostus alkaa usein pseudonyymin valinnasta: verkkonimi, sitaatit, allekirjoitus –verkkoroolit muodostuvat vuorovaikutuksen kautta anonymiteetti –kuten katolisen ripin tilanteessa –esimerkiksi potilastukiryhmissä on helppoa puhua empaattiselle tuntemattomalle: ’heikko’ ihmissuhde, joka vapaa ylimääräisistä paineista ja luo anonyymiä luottamusta

25 Mediataso verkkomediat –uutisjulkaisut –erikoisjulkaisut –verkkokirjat haasteita –korvaavuus vai täydentävyys ? –esitystapa kuten aina, ensin lähdetty vanhasta genrestä etsivät muotoaan