Johdatus viestintään Luento 18.11.1998. Luentojen jaksotus peruskäsitteet 16. 9. sisäisviestintä 24.9. keskinäisviestintä 30.9.-7.10. yhteisöviestintä.

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään Luento 18.11.1998. Luentojen jaksotus peruskäsitteet 16. 9. sisäisviestintä 24.9. keskinäisviestintä 30.9.-7.10. yhteisöviestintä."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään Luento 18.11.1998

2 Luentojen jaksotus peruskäsitteet 16. 9. sisäisviestintä 24.9. keskinäisviestintä 30.9.-7.10. yhteisöviestintä 14.10. välitentti 21.10. yhteisöviestintä 28.10. joukkoviestintä 4.-11.11. viestinnän tulevaisuus 18.-25.11. kooste 2.12. lopputentti 9.12. rästitentti 14.1.99

3 Edellisellä kerralla tapahtui: Professori Colin S. Sparks, Westminsterin yliopistosta luennoi aiheesta Internet and the Public Sphere

4 Vierailuluento 18.11. Tutkija Tuomo Mörä, Helsingin yliopiston viestinnän laitokselta luennoi aiheista joukkoviestinnän kulutus Suomessa käyttösyymallit journalistiset käytännöt

5 Suomen mediamaisema joukkoviestintää käytetään paljon painetut viestimet edelleen vahvoilla samalla “Internet country”

6 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia

7 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 1998 minuuttia ja % kokonaisajasta Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 1998

8 Sama toisella tavalla ilmaisten: Median parissa vietetty aika 1998 keskiarvo kaikista, min/pv ( kaikki 12-69v) 8 tuntia 30 min

9 Internetin käyttö Suomessa 1000 käyttäjää joka 5. suomalainen käyttänyt vuotuinen kasvu: +100% yli 100.000 teleshoppaajaa 420.000 viikottaista käyttäjää verkkomediat ja sähkö- posti käytetyimmät seuraava murros: digicash (Lähde: Taloustutkimus Oy)

10 Joukkoviestinnän tehtävät

11 Joukkoviestinnän tehtävät (Laswell ja Wright) 1ympäristön tarkkailu: uutistoiminta 2vaikutteiden yhdistäminen: kommentit 3yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen: kasvatus 4viihdyttäminen: viihde 5toiminta markkinoinnin jatkeena: mainonta ja ilmoittelu

12 Käyttösyymallit

13 Joukkoviestinnän käyttösyymallit 1930-luvulla Lazarsfeld, Herta Herzog miksi viestimiä seurataan? etsitään hyötyä ja palkkioita; aineellista tai aineetonta, välitöntä tai viivästynyttä 1970-luvulta uusi nousu: Katz, Blumler, Palmgreen, Rosengren, Tannenbaum

14 Tannenbaumin käyttösyymalli -89 Puite- tekijät KäyttöTilannetekijät sosiograa- fiset tekijät yhteisöl- liset tekijät

15 Tannenbaumin käyttösyymalli -89 Puite- tekijät KäyttöTilannetekijät sosiograa- fiset tekijät yhteisöl- liset tekijät tietyn tilanteen tekijät tarpeet, mm - tiedolliset - sosiaaliset - eskapismi

16 Tannenbaumin käyttösyymalli -89 Puite- tekijät KäyttöTilannetekijät sosiograa- fiset tekijät yhteisöl- liset tekijät tietyn tilanteen tekijät tarpeet, mm - tiedolliset - sosiaaliset - eskapismi muut tarpeen tyydytyksen muodot, kuten sos. verkot, huumeet joukko- viestimet

17 Päiväjärjestysmalli

18 Päiväjärjestysmalli (Noelle- Neumann; Shaw ja McCombs) 1) sosiaalisena olentona ihminen tarkkailee jatkuvasti ympäristöään 2) tarkkailu tapahtuu oman observoinnin, keskinäisviestinnän ja yhä enemmän joukkoviestinnän kautta

19 3) joukkoviestinnän vaikutukset vähäiset, kun asenteet jäykät viestimet erimielisiä asia vanha, siitä on jo asenne omat tiedot toisen- laisia kuin viestimissä kuvatut suuret, kun asenteet joustavia viestimet samaa mieltä uusi asia, ei entisiä asenteita omat tiedot saman suuntaisia kuin viestimissä kuvatut

20 4) joukkoviestintä “määrää” puheenaiheet keskinäisviestintää varten eli joukkoviestintä määrää kansallisia päiväjärjestyksiä, agendoja 5) joukkoviestinnän pääasialliset vaikutukset ovat siten epäsuoria

21 Journalistiset käytännöt

22 Joukkoviestinnän sisältöön vaikuttavista tekijöistä sisältöön vaikuttavat monet eri tekijät journalismikritiikissä keskitytään liian usein vain yhteen tekijään kuten “journalistin omat asenteet ratkaisevat” “omistaja määrää” “journalistit ovat vallanpitäjien juoksupoikia”

23 Liaanimalli Tuomo Mörä 1996

24 1. Yksilö (journalisti) tausta koulutus arvot, asenteet, mielipiteet

25 2. Organisaatio suora kontrolli: käskytys, hyllytykset, rekrytointi, erottaminen epäsuora kontrolli: kirjoittamattomat säännöt, talon tavat, yleinen ilmapiiri, organisaatiokulttuuri

26 3. Mediarutiinit 1 määrittelyrutiinit: uutiskriteerit ym rutiininomaiset tavat määritellä, mikä on uutinen, journalistien vuorovaikutus 2 keruurutiinit: aineiston keräämiseen käytetyt rutiinit, esim. uutistoimistojen käyttö, tiedotustilaisuudet, muut viestimet 3 esitystaparutiinit: konventiot kuten tärkein ensin, sitaattien käyttö

27 Mediarutiinien ongelmat ulkopuolisilla mahdollisuus käyttää niitä hyväkseen kontrolli siirtyy toimitusten ulkopuolelle

28 4. Ekstramedia viestimien ulkopuolella olevat tekijät, kuten teknologia markkinat lainsäädäntö lähteet

29 5. Ideologia merkityksen tuottamisen prosessi: miten asioita määritellään, kuten onko ulkopoliittinen linja “realistinen” vai “rähmälläänoloa”, ovatko “terroristeja” vai “vapaustaistelijoita” itsestäänselvyydet, joita ei tarvitse perustella

30 Daniel Hallinin malli konsensuksen sfääri legitiimin vastakkainasettelun sfääri poikkeavuuden sfääri

31 Konsensuksen sfääri itsestäänselvyydet ja perusarvot totuudet, joita ei kyseenalaisteta esim: edustuksellinen demokratia, vapaudet, markkinatalous, sosiaalinen vastuu

32 Legitiimin vastakkainasettelun sfääri alue, jolla journalisti pyrkii noudattamaan tasapuolisuutta ja puolueettomuutta

33 rajat eivät tiukat joskus asiat ja ilmiöt ovat lähempänä konsensuksen, joskus poikkeavuuden sfääriä

34 Liaanimallin ydin: journalismin sisältöä ei voi selittää pelkästään yhdellä näistä viidestä tekijästä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa eri tekijöiden “voimakkuus” vaihtelee eri aikoina, eri paikoissa ja eri tilanteissa

35 Poikkeavuuden sfääri vastakohta konsensuksen sfäärille esim. uusnatsit, kommunistit