Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa

Esitys aiheesta: "Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa"— Esityksen transkriptio:

1 Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa
verkostotapaaminen Paula Pietilä,vammaisasiamies

2 Kuinka työ alkoi? Toiminnan käynnistäjänä ryhmä vammaisia opiskelijoita Syksyllä 2001 rehtori nimitti ”esteetön utu”-työryhmän

3 Työryhmän tuloksia Esteettömyydessä on kyse asenteista ja tiedosta
Esteettömästä ympäristöstä on hyötyä kaikille, niin opiskelijoille, henkilöstölle kuin vierailijoillekin Yhteistyö yliopiston eri sektoreiden välillä on välttämätöntä. Työ herättää näkemään ympäristön esteet

4 Työryhmästä pysyvämpään toimintaan
Vuonna 2004 perustettiin seurantatyöryhmä: -Todettiin, että fyysisessä esteettömyydessä oli tapahtunut parantumista -Huomio opetuksen ja palvelujen saavutettavuuteen

5 Vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvän neuvonnan tarve opiskelijoilla ja henkilöstöllä
 Vammaisasiamiehen toimi perustetaan helmikuussa Opm:n kolmivuotinen projektirahoitus

6 Keskusteluja ja kartoitusta
Vuonna 2005 kaikkiin tiedekuntiin tehtiin vierailukäynnit: Tarve yhtenäiselle ohjeistukselle erityisjärjestelyjen myöntämisessä ja toteuttamisessa. Hyviä käytäntöjä oli löytynyt kokemuksen kautta, mutta kokemustieto ei ollut välittynyt tiedekunnan ulkopuolelle Henkilöstön yhteinen tarve esteettömyyttä ja opiskelijan kohtaamista koskevaan koulutukseen

7 Erityisjärjestelyjä koskeva suositus
Helmikuussa 2006 voimaan suositus ”vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä” Keskeistä: Suosituksessa huomioitiin fyys, psyyk. ja sosiaalinen esteettömyys -Vamma tai sairaus voi olla myös lyhytaikainen - Opetusta ja ohjausta koskevat järjestelyt ovat mahdollisia koko opintopolun ajan- abeista alumneihin

8 Suosituksen tavoitteet:
Yhdenmukaista erityisjärjestelyjä koskevaa käytäntöä Helpottaa tiedekunnissa tehtävää työtä:toimia päätöksenteon ja käytännön järjestelyjen tukena Ottaa vammaisasiamiehen palvelut paremmin käyttöön

9 Suositus ensi kerran käytössä kevään 2006 valintakokeessa:
Erityisjärjestelyjä koskien tuli 24 hakemusta, joista tehtiin 29 suositusta erityisjärjestelyiksi tiedekunnille. Yli puolella hakijoista lukihäiriö Yleisin järjestelypyyntö lisäaika, mahd. Tietokoneen käyttöön

10 Useimmilla hakijoilla ollut järjestelyjä jo yo-kokeessa
Kaikki hakijat saivat erityisjärjestelyjä Tiivis yhteistyö vammaisasiamiehen, opintopäälliköiden, valintakoevastaavien, opintopsykologin ja vahtimestareiden kanssa käytännön järjestelyjen suorittamisessa ja päätöksenteossa. Lisätietoja toiminnasta:

11 Suosituksen seuraukset
Tähän mennessä tehty kuusi opetusjärjestelyjä koskevaa suositusta Kuinka yhdistää erilaiset toimintakulttuurit/-resurssit ja esteettömyys? Opiskelun tavoitteet ja yhdenvertaisuus? Henkilöstön tiedontarve lisääntynyt erityisesti erilaisesta oppimisesta  Tarjonta lisää kysyntää

12 Yhteistyön merkityksestä
Korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteisen esteettömyysketjun luominen Ideoiden ja kokemustiedon jakaminen Toiminnan kehittäminen kansallisesti ja osana kansainvälistä verkostoa. politiikan tekeminen Oman ammatti-identiteetin ja työn arvostuksen edistäminen

13 Haasteita: Yhteisten käytäntöjen luominen, esim. esteettömyysstandardit Esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevien välineiden ja toimintamallien etsintä ja käyttöönotto arjessa Esteettömyystoiminnan pysyvyyden ja jatkuvuuden varmistaminen

14 Vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden tarvitsemat palvelut ovat pääosin sosiaalipolitiikkaa, kun niiden pitäisi olla korkeakoulupolitiikka Korkeakoulujen ”rakennemuutos” – esteettömyys ja yhdenvertaisuus, uhka vai mahdollisuus?

15 Käsityksissämme opiskelun yhdenvertaisuudesta ja korkeakoulun esteettömyydestä heijastuu se, mitä ajatellemme korkeakoulutuksesta ja millaiseksi haluaisimme sen tulevan