Yhdenvertaisuus koulussa Sari Haapakangas ja Aslak Rantakokko Epeli –hanke
Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka viittaa samanarvoisuuteen kaikilla ihmisillä. Vakiintunut käytäntö on käyttää yhdenvertaisuuden käsitettä eri ihmisryhmien välillä, ja tasa-arvon käsitettä eri sukupuolista tai sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta ja syrjinnän ennaltaehkäisystä puhuttaessa.
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (6 §) ja tasa-arvoa edellyttää Arviota yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta toiminnassa Suunnitelmaa toimenpiteistä oppilaitoksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi (ei määrämuotoa, käyttöön viimeistään 1.1.2017) Oppilaiden ja heidän huoltajien sekä opiskelijoiden kuulemista edistämistoimenpiteiden suunnittelussa
Koulu yhdenvertaisuuden toteuttajana Syrjinnän vastainen lainsäädäntö ei koostu yksistään syrjintäkielloista vaan myös velvoitteista edistää yhdenvertaisuutta aktiivisin keinoin.
Mahdollisuuksien tasa-arvo ja positiivinen erityiskohtelu eivät tarkoita kaikille saman verran, vaan jokaiselle tarpeen mukaan.
Käsitteitä Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat sosiaalista luokittelua, joka ennakoi muiden toimintaa - myönteistä tai kielteistä asennetta yksilöä tai ryhmää kohtaan; eivät huomioi yksilöllisiä eroja (Helkama et al. 1998). ne voivat näkyä syrjivänä käyttäytymisenä, kielteisinä ajatuksina, uskomuksina ja tunteina (Renko 2012, 11). Syrjinnässä negatiiviset uskomukset ja asenteet muuttuvat käytökseksi. Koulussa syrjinnän tietoisena tarkoituksena on suosia tiettyä ryhmää tai oppilasta toisten kustannuksella. Yksi syrjinnän mekanismeista on puolueellisuus. (Jasinskaja-Lahti et al., 2002) Rasismissa ajatellaan tietty ihmisryhmä toiseen ryhmään nähden moraalisesti, älyllisesti ja kulttuuriltaan ylivoimaiseksi. (Jasinskaja-Lahti, et al. 2002). - Rasismi on tietoista vihamielistä toimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa vahinkoa (emt., 29) -Uusrasismi ei aseta väestöryhmiä ja kulttuureja samalla tavoin avoimesti arvojärjestykseen kuin aikaisempi rasismi. -Se määrittää, ketkä ovat yhteiskunnan “oikeita” jäseniä ja ketkä eivät siihen kuulu.
Syrjintä ja rasismi koulussa – kuka ei kuulu joukkoon? Suosiohierarkiat ja kaverisuhteet ohjaavat lasten ja nuorten sosiaalista vuorovaikutusta (Souto 2011; Manninen 2010; Huuki 2010). Samanlaisuuden ja tavallisuuden normi ohjaa erilaisiksi koettujen oppilaiden ulossulkemiseen. Erilaisuus ilmaistaan kyseenalaistamattomana ja pysyvänä ominaisuutena - erilaiseksi nimetyn todellisia kykyjä ja omakohtaista toimijuutta ei nähdä erilaisuuden takaa. Määrittely lokeroi ja estää yksilön yhdenvertaisen mahdollisuuden toimia – marginalisoituminen vahvistuu. Erilaisuudesta tulee entistä vaikeammin kohdattavaa asia. Muut eivät voi määritellä kuka tai mitä oppilas on identiteetiltään.
Lähteet ja linkkejä Lähteet: ks. Itkonen, Tuija & Talib, Mirja-Tytti (2012). Aito yhdenvertaisuus koulussa. http://www.yhdenvertaisuus.fi/ https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-paiva-ja-viikko/2017- yhdenvertaisuus/yhdenvertaisuusmateriaalit/ https://www.lapsenoikeudet.fi/yhdenvertaisuuden-salaisuus/ http://www.vanhempainliitto.fi/vanhempaintoiminta/yhdenvertaisuus/erityiskasvat us/hyvat_kaytannot http://ahtisaaripaiva.fi/osallistu/opetusmateriaalit/osallistuminen-ja- vaikuttaminen/ https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/Compasito_SU_pdf_nettiversio.pd f