Aito yhdenvertaisuus koulussa Syrjinnän vastainen pedagogiikka

Esitys aiheesta: "Aito yhdenvertaisuus koulussa Syrjinnän vastainen pedagogiikka"— Esityksen transkriptio:

1 Aito yhdenvertaisuus koulussa Syrjinnän vastainen pedagogiikka
Tuija Itkonen & Mirja-Tytti Talib, 2012

2 Opettajan ammatti Velvoittaa
sitoutumaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin kehittämään ja ylläpitämään ammattitaitoa Edellyttää herkkyyttä tunnistaa eettisiä ongelmia ja valmiutta toimia ammattietiikkaa noudattamalla oikeudenmukaisuutta mikä ilmenee konfliktitilanteissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä syrjinnän ja suosimisen välttämistä  Eettisten periaatteiden lähtökohtana on YK:n ihmisoikeuksien julistus: velvoittaa ihmisarvon kunnioittamista riippumatta esimerkiksi ihmisen: sukupuolesta, iästä, ulkonäöstä, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta, uskonnosta, alkuperästä, yhteiskunnallisesta asemasta, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista (OAJ, 2006)

3 Käsitteitä Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat sosiaalista luokittelua, joka ennakoi muiden toimintaa - myönteistä tai kielteistä asennetta yksilöä tai ryhmää kohtaan; eivät huomioi yksilöllisiä eroja (Helkama et al. 1998). kielteisinä ajatuksina, uskomuksina ja tunteina ne voivat näkyä syrjivänä käyttäytymisenä yksilö (Renko 2012, 11). Syrjinnässä negatiiviset uskomukset ja asenteet muuttuvat käytökseksi. Koulussa syrjinnän tietoisena tarkoituksena on suosia tiettyä ryhmää tai oppilasta toisten kustannuksella. Yksi syrjinnän mekanismeista on puolueellisuus. (Jasinskaja-Lahti et al., 2002) Rasismissa ajatellaan tietty ihmisryhmä toiseen ryhmään nähden moraalisesti, älyllisesti ja kulttuuriltaan ylivoimaiseksi. (Jasinskaja-Lahti, et al. 2002). - Rasismi on tietoista vihamielistä toimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa vahinkoa (emt., 29) -Uusrasismi ei aseta väestöryhmiä ja kulttuureja samalla tavoin avoimesti arvojärjestykseen kuin aikaisempi rasismi. -Se määrittää, ketkä ovat yhteiskunnan “oikeita” jäseniä ja ketkä eivät siihen kuulu.

4 Syrjinnän kriteerit Syrjinnän määrittelyn ytimessä on ihmisten erilaisuuden tunnustaminen ja sen hyväksyminen: Suomen perustuslaki (731/1999) kieltää syrjinnän: Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) tarkentaa välittömän ja välillisen syrjinnän: Häirintä/kiusaaminen on syrjintää: henkilön tai ihmisryhmän arvon tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (Yhdenvertaisuuslaki 2004/21, 6 §). Perusopetuslaki (628/1998): Tasa-arvolaki (1986/609): edellyttävät opettajan luovan tasavertaiset olosuhteet kaikille oppilaille osallistua opetukseen, saavuttaa oppimistavoitteensa ja pystyvän kehittämään itseään koko elämän aikana koulun jälkeenkin.

5 21% 79% Syrjintä Tietoon tulleet kiusaamistapaukset
Kiusaamistapaukset, jotka eivät ole tulleet tietoon 79% Kiusaamisen kätketyt vaikutukset: Stressi, pelokkuus, masennus ja heikko itsetunto Uwe Kils

6 Koulukiusaaminen on syrjintää
on systemaattista vallan ja voiman väärinkäyttöä – on toistuvaa ja tahallista käyttäytymistä kohdistuu yhteen ja samaan oppilaaseen Tavoitteena on tuottaa uhrille pahaa mieltä uhkaamalla, halventamalla, nöyryyttämällä tai muulla vihamielisellä käyttäytymisellä. (Salmivalli 2003) Kiusaamisessa on kyse valtasuhteista ja ryhmädynamiikasta: osapuolten roolit, alistuja(t) ja alistettu, nöyryyttäjä(t) ja nöyryytetty ovat selkeitä. (Salmivalli 2003) Kiusattu ei ole tasaveroinen puolustautumaan kiusaajaa vastaan. (Hamarus 2012)

7 Miksi kiusataan (Hamarus 2006)
Kiusaajaa tai kiusattua ei voi tunnistaa joidenkin tiettyjen piirteiden perusteella: liian laiha tai lihava, köyhä tai varakas, hyvä tai huono koulussa, perheellä väärän värinen auto, jne. Kiusaaminen tuotetaan kulttuurisiin arvostuksiin: ulkonäköön tai käyttäytymiseen, sairauteen tai vammaan, etnisyyteen, uskontoon tai maailmankatsomukseen, koulumenestykseen, noloihin tapahtumiin tai perheeseen liittyviin ominaisuuksiin, jne. Kiusaamisilmiöön näyttää liittyvän sosiaaliluokka – ei kulttuurinen eriarvoisuus. Kiusaajan tavoitteena on koota itselleen suosiota, jolla vahvistaa omaa asemaansa ja valtaansa. Epävarmuus, kateus, vinoutunut käsitys sosiaalisista suhteista tai rooleista, hyvän käytöksen tai mallin puute.  Kiusatun tilanne on vaikea ja moniselitteinen: saadakseen kiusaamisen loppumaan, hän saattaa pyrkiä muuttamaan itseään. Tämä altistaa kiusatun masennukselle eikä johda kiusaamisen loppumiseen. Aina löytyy uusia syitä kiusata.

8 Syrjintä ja rasismi koulussa – kuka ei kuulu joukkoon?
Suosiohierarkiat ja kaverisuhteet ohjaavat lasten ja nuorten sosiaalista vuorovaikutusta (Souto 2011). Samanlaisuuden ja tavallisuuden normi ohjaa erilaisiksi koettujen oppilaiden ulossulkemiseen. Erilaisuus ilmaistaan kyseenalaistamattomana ja pysyvänä ominaisuutena - erilaiseksi nimetyn todellisia kykyjä ja omakohtaista toimijuutta ei nähdä erilaisuuden takaa. Määrittely lokeroi ja estää yksilön yhdenvertaisen mahdollisuuden toimia – marginalisoituminen vahvistuu. Erilaisuudesta tulee entistä vaikeammin kohdattavaa asia. Opettaja ei voi määritellä kuka tai mitä oppilas on identiteetiltään.

9 Syrjintää kokeneet vähemmistöt Suomessa
romanit, saamelaiset (Rasmus 2011), suomenruotsalaiset ja muut kielivähemmistöt (mm. Ristola 2010), vammaiset ja pitkäaikaissairaat (mm. Kankkunen, Harinen, Nivala & Tapio 2010), maahanmuuttajataustaiset (mm. Talib 1999; Soilamo 2006; Salmivalli 2010; Souto 2011), seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (mm. Lehtonen, 1995; Huotari et al. 2010), sateenkaariperheet ja niiden lapset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt (mm. Lepola et al., 2007).

10 Kiusaaminen prosessina
Erilaisuuden havaitseminen ja nimeäminen Tarinat Maine/ Rituaalit Fyysinen päällekäyminen Eristäminen koko yhteisöstä Kiusaajan ja yhteisön toiminta Haukkuminen Tökkiminen Eristäminen Nimittely Vieroksunta Testaaminen Toimintatapa Kiusatun toiminta Halu kuulua ryhmään Ei välitä/ itkee/ vaikenee/ yrityksiä tulla ryhmään Eristäytyminen Epätoivoinen teko/ ulkopuolinen puuttuminen Itsestä lähtevä vahvuus Ystävän tuki

11 Mitä päättelet tytön ilmeistä, asennoista ja rooleista?
Pohdi kuvaa. Mitä päättelet tytön ilmeistä, asennoista ja rooleista? Elisa Avikainen Nelli Carlson Varpo Yrjönsuuri

12 Suora kiusaaminen Fyysinen:
lyöminen, potkiminen, nipistely, raapiminen tökkiminen, hiuksista tai vaatteista repiminen uhrin jättäminen lukittujen ovien taakse uhrin omaisuuden rikkominen, kätkeminen tai varastaminen Henkinen: uhrin haukkuminen, kiristäminen, nimittely ja uhkailu Sosiaalinen: uhrin ystävyys- ja kaverisuhteiden manipulointi uhrin poissulkeminen ryhmästä (eristäminen) uhrin kohtelu kuin häntä ei olisi olemassakaan (sivuuttaminen) loukkaavien huhujen ja juorujen levittäminen vihjailu ja pahan puhuminen takanapäin uhkaava tai pilkallinen äänenkäyttö uhkaavat ilmeet, eleet ja katseet 

13 Epäsuora kiusaaminen Loukkaavien huhujen ja juorujen levittäminen
Vihjailu ja pahan puhuminen takanapäin Uhkaava tai pilkallinen äänenkäyttö Uhkaavat ilmeet, eleet ja katseet Harkittu nimen väärinääntäminen Korostusten ja puheen imitointi Kieltäytyminen yhteistyöstä Kieltäytyminen istumasta toisen vieressä Ilkeiden etnisten vitsien kertominen Rasististen vitsien kertominen (esim. manne- ja banaanivitsit) Tiia Saari

14 Mitä kiusaaminen tuottaa?
Stereotypiauhka (Steele 1997) Kohdatessaan negatiivista tai vihamielistä sosiaalista peilautumista (rasismi ja kiusaaminen) aiheuttaa oppilaassa stressiä, joka edelleen vaikuttaa oppimiseen – alisuoriutumiseen. Stereotypiauhka vaikuttaa suoraan identiteettiin tapahtumahetkellä ja kasautuvasti. Monet vähemmistöjä edustavat lapset ja nuoret kehittävät kaksoistietoisuuden: He katsovat itseään muiden silmin ja muokkaavat omakuvaansa katseiden kertoman säälin ja halveksunnan kautta (Du Bois 1986). Positiivinen palaute ei yksin riitä kompensoimaan päivittäistä negatiivista kohtelua. Lapseen tai nuoreen kohdistuvat määritteet (opettaja ja muut oppilaat) toimivat itseään toteuttavina, jolloin lapsi tai nuori muuttuu odotusten kaltaiseksi (vrt. Rosenthal & Jacobson 1968).

15 Pohdi kuvaa Iina Ruuskanen

16 Koulu yhdenvertaisuuden toteuttajana

17 Monikulttuurisuuskasvatuksen ulottuvuudet

18 Ennakkoluulojen vähentäminen:
Minna Vainiola Ennakkoluulojen vähentäminen: Opettaja voi vaikuttaa oppilaiden ennakkoluuloihin ja asenteisiin esimerkiksi oppimateriaalien valinnalla, ryhmätoiminnalla ja avoimilla keskusteluilla. Tavoitteena on tietoisuuden lisääminen eri kulttuureista ja elämänmuodoista (Banks 2005). Tasavertaisuuden/yhdenvertaisuuden pedagogiikka korostaa oppilaiden lähtötason ja taustan ymmärtämistä ja huomioimista siten, että jokaisella oppilaalla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissa ja elämässä. Opettaja voi ohjata oppilaita tiedostamaan, kenen näkökulmasta asioista päätetään, ketä tai keitä kuunnellaan ja mitä luetaan ja kuka saa tehdä mitäkin (Nieto 2006). Koulukulttuurin ja sosiaalisten rakenteiden vahvistaminen edellyttää sekä oppilaiden että koko henkilökunnan (siistijöistä ja keittiöhenkilökunnasta lähtien aina opettajiin ja rehtoriin asti) sitoutumista ja yhteisen hengen luomista yhdenvertaisen koulun toteutumiseksi. Henkilökunnalla on tärkeä rooli myönteisten ryhmienvälisten suhteiden luomisessa ja ylläpidossa

19 Opettajan ammatillinen eetos
Opettajan yhdenvertaisuutta edistävä toiminta edellyttää laajentunutta itseymmärrystä, kriittistä suhtautumista työhön, empatiaa ja erilaisten todellisuuksien ja elämänmuotojen ymmärrystä. Opettajan eettisyys ilmenee vuorovaikutustilanteissa. Ammatillinen eetos Etiikan säännöt Ammattitaito Vastuu Oikeuden-mukaisuus Huolenpito Totuudellisuus Sitoutuminen (Oser 1991, 220)

20 Oppilaasta huolehtiminen
Huolehtiva vuorovaikutus on enemmän kuin ystävällisyys ja hyväntahtoisuus. Se on ammatillisuutta, kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja oppilaiden vahventamista. Opettajan toiminnan tulee suuntautua oppilaan oppimiseen – muuten se voidaan tulkita välinpitämättömyydeksi. Opettaja uskoo jokaisen oppilaan kykyihin ja oppimismahdollisuuksiin. (Gay 2000)

21 Kiusaamista selvittäessä opettajan tulisi
muistuttaa oppilaita, ettei vika ole kiusatussa itsessään, vaan kiusaamisessa on kyse suosion keräämisestä, vallan ja aseman hankkimisesta kaveriporukoissa. Rehtori tai kollega keskusteluissa aina mukana. ohjata oppilaita ajattelemaan, onko asiallista tukea arveluttavin keinoin rakentuvaa valta-asemaa (Salmivalli 2003; Hamarus 2012). puhua oppilaille kiusaamisen motiiveista ja mekanismeista, miten ne liittyvät lasten ja nuorten normaaliin, arkipäiväiseen elämään. ohjata oppilas oppimaan, mitä itselle saa ja ei saa tehdä (voimaantuminen ja ymmärrys omasta arvokkuudesta KiVa-koulu: Elävä kirjasto:

22 Keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
materiaalien ja menetelmien valinnalla suuri merkitys oppimiseen sisällöt linkitettävä lasten ja nuorten todellisuuteen hyvä oppilaan- ja ryhmädynamiikan tuntemus oppilaiden erilaiset taustat tulisi huomioida – myös oppimistyylit (Banks 2005) Eriyttäminen huomioitava oppilaiden yhdenvertainen kohtelu – ei kuitenkaan kaikkien kohtelemista samalla tavalla (Mahon 2007) monipuoliset työskentelymenetelmät: mm. yhteistoiminnallinen oppiminen, draamatyöskentely (Banks 2005)

23 Yhteistoiminnallisuus (Sahlberg & Leppilampi 1994) vaikuttaa kouluviihtyvyyteen ja lisää yhteisöllisyyttä Ryhmän jäsenet riippuvaisia toisistaan; ”kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta” Ryhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu Heterogeeniset ryhmät; erilaisuuden hyväksikäyttö Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus Ryhmän jäsenillä vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta Tehtävätietoisuus ja sitoutuminen kotiryhmään Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen (mm. eri roolien avulla) Oppiminen toiminta, opettaja tarkkailee ohjaten ja kannustaen Ryhmä arvioi omaa työskentelyään: palaute ja arvostelu Ryhmän jäsenet tukevat toistensa persoonallista kasvua ja itsearvostusta; kuuntelu, arvostus, oman panoksen antaminen ryhmän toimintaan

24 Oppilaiden osallistaminen
Oppilaiden ajatusten hyödyntäminen oppisisältöihin, opetusmateriaaleihin, projekteihin, juhliin Oppilaiden sitouttaminen Hiljaisten oppilaiden huomioiminen Yhteiset koulun juhlat / tapahtumat Oppilaslähtöisyys

25 Kirjallisuus avartaa maailmankuvaa ja tutustuttaa eri elämänmuotoihin
Valintakriteereitä lasten ja nuorten kirjallisuudelle Vähemmistöhahmot kuvattava vahvoina ja itsenäisinä, ei avuttomina. Erilaiset elämäntavat kuvattava aidosti ja monimuotoisesti, ei yleistyksinä (tarina ja kuvitus). Dialogin edustava asianmukaista ryhmän suullista perinnettä. Vähemmistöhahmojen oltava ryhmiensä johtajia ja ratkaistava omat ongelmansa. Valtaväestöllä ja vähemmistöillä välillä jaettua valtaa Vähemmistöhahmot eivät ole vain sivurooleissa. Juoni, dialogi ja kuvitus eivät sisällä negatiivisia tai vääriä stereotypioita Sanaston oltava neutraalia: ei sanoja, jotka kuvaavat hahmoja, kulttuuria tai elämänmuotoa ennakkoluuloiseen sävyyn. Teokset eivät sisällä väärintulkintoja historiasta ja asiat esitetty useammasta näkökulmasta. Tarinassa ei asioita, jotka hävettäisi tai loukkaisi lapsilukijaa, jonka kulttuuria teos kuvaa (vaikutus lapsen minäkuvaan). Johnson Higginsiä (2000) mukaillen

26 Draama ja teatteritoiminta
Kyky hahmottaa itseään, maailmaa ja erilaisia elämänmuotoja kehittyy. Roolityöskentelyn avulla uusia merkityssuhteita ihmisten väliseen kanssakäymiseen, tunteisiin, tilanteisiin ja tiloihin. Tukee erilaisten sosiaalisten vuorovaikutusmallien harjoittelua ja mahdollistaa koulutyöstä poikkeavat työskentelytavat. Fiktiiviset roolit rikkovat luokissa tai ryhmissä omaksuttuja oppilasrooleja. Lisäävät ilmaisuvalmiuksia ja -taitoja ja tukevat itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kehittymistä. Kehon kielen ilmaisutaidot ja tulkinta vahvistuvat. (Toivanen 2007)

27 Taito- ja taideaineet Kuvataiteet, käsityö, musiikki, liikunta
tärkeä väylä kaikille oppilaille yhdenvertaisuuteen auttavat hahmottamaan ympäröivää maailmaa, tukevat itsetuntemuksen kehittymistä ja minäpysyvyyttä kehittävät identiteettiä (kehollisuus ja visuaalisuus) kehittävät itseilmaisua ja toimivat välineinä onnistumisen ja osaamisen kokemuksille. liikunta ja urheilu kehittävät kehon hallintaa, voimaantumisen ja elämänhallinnan tunnetta - toimivat väylänä uudenlaisille sosiaalisille suhteille.

28 Myönteisen itsetunnon rakentumiseen tarvitaan tunne turvallisuudesta, kuulumisesta ja osallisuudesta, tukea minäkuvan rakentumiselle, tavoitteellisuutta ja tunne osaamisesta. (Reasoner 1994) Minna Vainiola

29 Turvallisuus henkinen & fyysinen
Määrittele säännöt yhdessä oppilaiden kanssa Johdonmukainen myönteinen palaute sääntöjen noudattamisesta. Selkeitä seurauksia sääntöjen rikkomisesta. Varmista: jokainen ymmärtää oikeutensa ja vastuunsa sääntöjen puitteissa. Pidä yllä oppilaiden arvokkuutta ja itsekunnioitusta Kannusta myönteisesti oppilaita, jotka noudattavat sääntöjä. Mieti keinoja, joilla oppilas voi itse kontrolloida käytöstään. Työskentele korjaavaa ohjausta tarvitsevien oppilaiden kanssa. Neljä tärkeintä! Muista, että kaikki ei ole neuvoteltavissa. Pyri edistämään oppilaiden henkilökohtaista vastuuta. Näytä, että uskot ja luotat oppilaan kykyihin. Käyttäydy itse odotusten mukaisesti.

30 Identiteetti/minäkuva perusta lapsen itsetunnolle
Huomioi ja kunnioita yksilöllisyyttä Jokaisella oppilaalla on oma nimi ja vain sitä käytetään. Kohdista huomiosi oppilaaseen yksilönä. Tiedosta, että oppilas voi liikkua eri identiteettien välillä. Tue myönteisen minäkuvan rakentumista Auta oppilasta tiedostamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kohdista huomiosi oppilaan vahvuuksiin. Vältä negatiivisen omakuvan vahvistamista. Tunnista ne, jotka erityisesti tarvitsevat tukeasi. Ilmaise oppilaalle välittämisen ja hyväksymisen tunteesi. Kolme tärkeintä! Myönteinen palaute ensin, sitten rakentavasti korjattavat asiat. Älä kohdista arviotasi oppilaan persoonaan, vain toimintaan. Pyri neutraaliin tai positiiviseen palautteeseen.

31 Tunne osallisuudesta: Joukkoon kuuluminen on tärkeää jokaiselle oppilaalle
Pyri luomaan hyväksyvä ilmapiiri Arvosta oppilaan ajatuksia ja tunteita. Huomioi jokaisen osallisuus. Mieti toimintaa ja tilanteita, joissa oppilaat saavat muilta tunnustusta osaamisestaan. Opeta oppilaita tunnistamaan milloin voi esiintyä yksilönä ja milloin osana ryhmää. Opeta sosiaalisia taitoja, hyviä tapoja ja tahdikkuutta. Rohkaise toimivia kaverisuhteita ja luo yhteishenkeä Käytä yhteistoiminnallista oppimista. Sitouta oppilaat osallistamalla heidät päätösten tekemiseen. Mahdollista tutustumista käyttämällä monipuolisia ja vaihtuvia pari- ja ryhmätyötilanteita. Pohdi oppilaiden kanssa luokan omat yhteishenkeä kannustavat puitteet. Tärkeää! Ylitä omat mieltymyksesi ja mielikuvasi, jotta voit toimia ammatillisesti arvostaen ja kunnioittaen jokaista oppilasta yksilönä.

32 Tavoitteellisuus ja tunne osaamisesta:
Tunne osaamattomuudesta voi johtaa puolustustautumiseen Ole selkeä tavoitteissa. Tarkenna oppilaille aina tunnin, oppijakson, jne. tavoitteet. Tarkenna, mitä oppilailta odotat. Anna oppilaille mahdollisuus määritellä omat tavoitteensa. Ohjaa oppilaita tekemään itsenäisiä valintoja ja päätöksiä. Tarjoa valintoja ja vaihtoehtoja luokassa ja sitouta oppilas. Tuota oppilaalle onnistumisen mahdollisuuksia. Auta oppilasta oikean vastauksen löytämiseen - älä kiirehdi, anna aikaa vastata. Tue oppilaiden itsearviointia. Tuota osaamista eriyttämisen avulla. Juhli onnistumisia! Yksilöllinen palkitseminen koko luokkaa koskevan sijaan. Siirry ulkoisesta palkitsemisesta sisäiseen palkitsemiseen osaamisen avulla.

33 Opettaja – huoltajat Selkeä tiedotus koulun linjasta, tavoitteista ja toimenpiteistä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ristiriitaiset tunteet: kiusatun ja kiusaajankin huoltajat saattavat kieltää kiusaamisen kokonaan (Salmivalli 2003; Hamarus 2006, 2012). Keskustelutilanteissa paikalla aina myös rehtori ja/tai kollega. Huoltajien hämmennys: suuttumusta, häpeää tai nöyryytystä. Epävarmuutta ja voimattomuutta, jos vanhemmuus tai kasvatustapa kyseenalaistaan. Kaikkien arvokkuus koetuksella. Opettajan ammatillisuus tärkeää haastavien tilanteiden ratkaisemissa.

34 Opettaja – työyhteisö Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttää opettajakunnalta sitoutumista ja eettisyyttä. Yhteisöllisyyden juuret opettajanhuoneessa ja kollegiaalisuudessa – edellytyksiä työssä jaksamiselle. Kiusaamista, syrjintää, rasismia myös koulun työyhteisössä – suora vaikutus koko koulun ilmapiiriin. Asiattomat opettajanhuonepuheet vaarallisia! Rehtori vastuussa koulun toiminnasta ja yhdenvertaisuuden toteutumista: Se, miten monimuotoisuutta ja erilaisuutta arvostetaan ja tehdään näkyväksi koulussa, on ensisijaisesti koulun johtajan tehtävä.

35 Kiitokset & lähteet Kuvat on tehty Ympäristötietoisuuden kurssilla osana kuvataiteen didaktiikan sivuainetta (25 op), opettajana yliopistonlehtori Martina Paatela-Nieminen, OKL, Helsingin yliopisto Tarinoiden koonti ja kysymykset, yliopistonlehtori Heini Paavola Lähteet: ks. Itkonen, Tuija & Talib, Mirja-Tytti (2012). Aito yhdenvertaisuus koulussa.