Palkkahallinto Palkkahallinnon tehtävänä on taata lakien, asetusten ja sopimusten noudattaminen sekä palkkojen maksaminen työntekijöille oikean suuruisina ja oikea-aikaisesti. Palkkahallinnon työtehtäviin kuuluu mm. sopimusten tulkintaa palkkojen määrittämistä, laskemista ja maksamista palkkojen tilastointia ja tarvittavien tietojen arkistointia palkkahallinnon tehtävien ohjeistamista työnjohdon ja johdon avustamista

Henkilöstöhallinto Taloushallinto palkkakustannusten seuranta tilasto budjetointi palkanmaksu ennakkoperintä palkkakirjanpito palkkatodistukset viranomaistilitykset eläkevakuutukset muut henkilövakuutukset kausi ja vuosi-ilmoitukset palkkauksen suunnittelu työvoiman koulutus työlainsäädännön tuntemus TES työsuojelu työsuhde työterveyshuolto henkilöstösuunnittelu eläke- ja sairausvakuutus

Palkkahallinnon säädökset lainsäädäntö (pakottavia tai tahdonvaltaisia) työehtosopimus (TES), normaalisitova (koskee sopimuksen tehneitä osapuolia), yleissitova (valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt sopijoina, jos alalla työskentelevistä 50 % työnantajien liittoon kuuluvien palveluksessa, myös järjestäytymättömien noudatettava) työsäännöt ja muut vastaavat sopimukset työsopimus työpaikalla syntynyt käytäntö työnantajan käskyt

Palkanlaskennan tietojen käyttö tuotannon suunnittelu työvaiheiden suunnittelu työajan seuranta palkkaustavat Tuotanto Tulos- ja kustannus- laskenta palkkakustannukset/yksikkö tuotehinnoittelu palkkakirjaukset Liikekirjanpito Henkilöstötilinpäätös voi sisältää esim. sukupuolijakauma päätoimiset työntekijät osa-aikatyöntekijät sairasajanpalkat henkilöstön kehittäminen henkilöstön virkistys työterveyshuolto toimipaikkaruokailu henkilöstön vaihtuvuus palkitseminen henkilöstösuunnittelu henkilöstöhankinta työsuhdeasiat koulutus henkilöstötilinpäätös Henkilöstöhallinto/ henkilöstövoima- varojen johtaminen

Ennakkoperintä Ennakkoperintälaki ja -asetus 1996 Ennakkoperintä Ennakkoperintälaki ja -asetus 1996 Verohallituksen ohjeet ennakonpidätys palkkatuloista* ennakonkanto varallisuudesta muusta tulosta liike- ja ammattituloista kiinteistötulosta vuokratulosta

Ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta on maksettava myös työnantajan sairausvakuutusmaksu eli sosiaaliturvamaksu rahapalkat rahanarvoiset edut ja vastikkeet, esim. luotoisedut matkakustannusten korvaukset, kun ne ylittävät verohallituksen päättämät verovapaat korvausmäärät henkilökuntaetuudet, jos ne ylittävät tavanomaisen ja kohtuullisen määrän

Eriä, joista maksetaan ennakonpidätys, muttei sairausvakuutusmaksua (sosiaaliturvamaksua) henkilökuntalainan korkoetu odotusajan palkka kokous-, luento- ja esitelmäpalkkiot (kun eivät perustu työsuhteeseen) jne.

Toimeksiantosuhteen perusteella maksetut palkkiot ei sairausvakuutusmaksua ei ennakonpidätystä, jos työsuorituksen tekijä merkitty ennakkoperintärekisteriin esim. työkorvaus tilintarkastajan palkkiot

Ennakkoperintärekisteri Lain mukaan jokaisen, joka maksaa yrittäjälle, yhtiölle tai yleishyödylliselle yhdistykselle korvausta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, on toimitettava korvauksesta ennakonpidätys, vaikka työ on tehty muutoin kuin työsuhteessa. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tule toimittaa, jos maksun saaja on maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Ennakkoperintärekisteri työnantaja voi tarkistaa kuulumisen ennakkoperintä-rekisteriin Internetistä Yritys- ja yhteisötietojärjes-telmän (YTJ) tietopalvelusta (www.ytj.fi)

Työntekijän palkan muodostuminen Ennakonpidätyksen alainen palkka työntekijä työnantaja ennakonpidätys* x työttömyysvakuutusmaksu** työeläkemaksu*** sairausvakuutusmaksu* (sosiaaliturvamaksu) 2,04 % tapaturmavakuutusmaksu**** (vaihtelee, 0,3 - 8 %, keskimäärin 1 %) ryhmähenkivakuutusmaksu**** (keskimäärin 0,07 %) Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työeläke-, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä sosiaaliturvamaksu. Ne määräytyvät työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. * kuukausittain verottajalle ** Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa ja perii *** maksetaan eläkeyhtiölle **** Tapaturmavakuutusyhtiö perii

Ennakonpidätys Palkansaajan verokortissa A-vaihtoehto (palkkakauden tulorajaan perustuva ennakonpidätys) A1. palkkakausikohtainen (seurataan palkkakausikohtaisesti) tai A2. kumulatiivinen (seurataan kertyviä palkkoja, tulorajoja ja ennakonpidätyksiä kumulatiivisesti) B-vaihtoehto (yhden tulorajan ennakonpidätys)

Palkkakausikohtainen ennakonpidätys Esim. 1. Työntekijän palkkakausi on kuukausi. Palkkakauden aikana hän saa 2 000 €:n lisäksi ylityökorvauksia 400 € ja henkilöstölle maksettavaa bonusta 800 €. Tuloraja on 2 000 € /kk, perusprosentti 31 ja lisäprosentti 45. Laske ennakonpidätys palkkakausikohtaisesti. Esim 1. 2000 400 800 3200 € 620 € + 540 € = 1160 € ennakonpidätys Kysymys: Työntekijämme ennakonpidätyksessä on ollut virhe. On pidätetty vahingossa 15 %, kun oikea pidätys olisi ollut 35 %. Saman kalenterivuoden aikana virheen voi korjata seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. Pidätystä saa korottaa 10 %:lla maksettavan palkan määrästä. Ilman palkansaajan suostumusta ei saa korottaa kuin 10 %. Jos TA tilittää liikaa, voi korjata samana kalenterivuonna. Jos ei mahdollista, anotaan verovirastolta takaisin. Hakemus 6 vuoden kuluessa vuoden lopusta.

Esimerkki 1 2000 400 800 3200 € ennakonpidätyksen alainen palkka Ennakonpidätys = 620 € + 540 € = 1160 € Perusprosenttia käytetään 2000 € asti ja sen ylittävään osaan lisäprosenttia.

Esim 2. Laske ennakonpidätys palkkakausikohtaisesti Palkkaa maksetaan 8 työpäivältä, joiden väliin mahtuu yksi viikonloppu eli veropäiviä on 10. Verokortin tiedot: perusprosentti 23, lisäprosentti 42, päivän tuloraja 22 000 € : 364 = 60,44 €. Ansiot 8 työpäivältä 768 €. veropäivät 364/vuosi 30,33/kuukausi 15,16/0,5 kk 14 /2 viikkoa 7/vk 10 päivän tuloraja 10 x 60,44 € 604,40 € ennakonpidätys 23 % x 604,40 42 % x 768 - 604,40 Yhteensä 207,72 Veropäivät 364/vuosi 30,33/kk 15,16/0,5 kk 14/2 viikkoa

Esimerkki 2. 10 veropäivän tuloraja 10 x 60,44 = 604,40 €. ennakonpidätys 23 % x 604,40 = 139,01 + 42 % (768 – 604,40) = 68,71 139,01 € + 68,71 € = 207,72 € Veropäivät: 364/vuosi, 30,33/kuukausi, 15,16/0,5 kk, 14 /2 viikkoa, 7/vk Eli kaikki viikonpäivät ovat veropäiviä vaikka kaikilta päiviltä ei maksetakaan palkkaa.

1. Palkkakausikohtainen ennakonpidätys Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa ei yhdistetä muihin palkkakauden palkkoihin. Niistä lasketaan ennakonpidätys perusprosentin mukaan.

2. Kumulatiivinen ennakonpidätys Työnantaja seuraa koko vuoden ajan työntekijän palkkakertymää, tulorajan määrää sekä maksettujen ennakonpidätysten yhteismäärää. Kaikki palkanerät ovat samanarvoisessa asemassa (esim. ylityöt, lomaraha, lomaltapaluuraha) TA voi siirtyä kesken verovuoden kausikohtaisesta laskennasta kumulatiiviseen laskentaan. Eri palkkakausina ei voida käyttää eri laskentatapaa. Suositellaan vaihtoa vuoden vaihtuessa. Satunnaiset Jos maksetaan satunnaisia eriä, yleensä ennakonpidätys joka kerta.

2. Kumulatiivinen ennakonpidätys Esim. 3 Palkka tammikuu 2400 € helmikuu 2000 € maaliskuu 1800 € huhtikuu 3400 € Perusprosentti 30, lisäprosentti 50, tuloraja 2400 €

Kumulatiivinen ennakonpidätys tammi – huhtikuu (esim. 3) Palkka palkka yht. tuloraja yht. vero verot yht. 2400 720 2000 4400 4800 1320 -720 = 600 1320 1800 6200 7200 1860 -1320 = 540 1860 3400 9600 2880 -1860 = 1020 2880 Esim. 3 Kumulatiivinen ennakonpidätys yhteensä 2880 euroa. Palkkakausikohtaisesti laskettuna ennakonpidätys on yhteensä 3080 euroa. Erotus 3080 – 2880 euroa = 200 € työttömyysvakuutusmaksun työnantajan osuus 0,7 % palkkojen määrästä (hoitaa sosiaali- ja terveysministeriö)

Työeläketurvan järjestäminen Työntekijöiden eläketurvan järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Lakisääteinen työeläkevakuutus voidaan ottaa yksityisestä työeläkeyhtiöstä, eläkekassasta tai eläkesäätiöstä. Vakuuttamisvelvollisuuden täyttämisen valvonta kuuluu Eläketurvakeskukselle, joka myös pitää eläkejärjestelmän keskusrekisteriä.

TyEL eli Työeläkevakuutusmaksu TyEL:n mukaan vakuutetaan lähes kaikki yksityisen työnantajan palveluksessa tehty työ. Yksityinen työnantaja on mm. osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, toiminimi, yhdistys, yksityishenkilö ja kotitalous. Työntekijän ansiotyöstä maksetaan TyEL-maksut ja siitä karttuu eläkettä, jos työntekijä on 18–67-vuotias jos ansio on vähintään 55,59 euroa kuukaudessa (2013).

Toimitetun ennakonpidätyksen oikaiseminen Jos ennakonpidätys on jäänyt osaksi tai kokonaan toimittamatta, työnantaja saa oma-aloitteisesti korottaa saman kalenterivuoden myöhemmän palkanmaksun yhteydessä toimittamaansa ennakonpidätystä. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan saa korottaa kun 10 %:lla tällöin maksettavasta määrästä, ellei palkansaaja anna lupaa suurempaan korotukseen.

Esimerkki virheen oikaisemisesta Työntekijän ennakonpidätyksen alainen palkka on 3500 € (rahapalkka 2000 € + asuntoetu 1000 € + autoetu 500 €). Ennakonpidätys = 35 % Syyskuun virheellinen ennakonpidätys on 700 €, kun oikea summa olisi 1225 €. Lokakuussa voi korjata pidätystä enintään 350 € (10% 3500 €:sta), joten 175 € jää korjattavaksi marras- tai joulukuulle.

Työeläketurvan järjestäminen Työeläkelakien tarkoituksena on turvata työelämän aikana saavutetun kulutustason jatkuvuus eläkkeelle pääsyn jälkeen. Vuodesta 2007 alkaen kaikki työntekijät on vakuutettu saman työntekijän eläkelain, TyEL:n, mukaan. Työeläkemaksu sisältää sekä työnantajan osuuden että työntekijän eläkemaksun, jonka työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja maksaa työeläkemaksun kokonaan työeläkelaitokselle.

TyEL (eläkevakuutusyhtiöt ja Eläketurvakeskus) Sopimus-työnantajalla Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2013 (ennakonpidätyksen alaisesta palkasta) Maksu Työntekijän osuus TyEL (eläkevakuutusyhtiöt ja Eläketurvakeskus) Sopimus-työnantajalla 23,4 % 5,15 % 6,5 % yli 53-vuotiaat Työttömyysvakuutusmaksu (Työttömyysvakuutusrahasto) työnantajan maksu 0,8 % työntekijän maksu 0,6 %

TyEL-maksun suorittaminen Vuoden aikana TyEL-maksut erääntyvät ennakkomaksuina. Tarkka maksu lasketaan seuraavan vuoden keväällä vuosilaskennassa, kun työnantaja on ilmoittanut työntekijöiden ansiot edelliseltä vuodelta. Ennakkomaksut voi suorittaa kahdella tavalla. Maksut voi maksaa joko eläkeyhtiön laskuttamina ennakkomaksuerinä arvioidun palkkasumman perusteella. Toinen vaihtoehto on suorittaa maksut kuukausittain edellisen kuukauden palkkojen perusteella oma-aloitteisesti.

Työttömyysvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusrahasto perii maksut 17 - 64-vuotiaasta työntekijästä. pidätetään työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa olevilta henkilöiltä, joita koskee työnantajan järjestämä tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu pakollinen tapaturmasuoja tai valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain nojalla määräytyvä tapaturmasuoja käytännössä mikäli työnantaja teettää yhteensä 12 miestyöpäivää vuodessa, tapaturmasuoja on pakollinen, jolloin työttömyysvakuutusmaksu tulee maksaa ja se pidätetään ennakonpidätyksen alaisesta palkasta

Työnantajan sairausvakuutusmaksu eli sosiaaliturvamaksu 2013 Työnantajan sairausvakuutusmaksu kaikilla työnantajilla vuonna 2013 maksetuista palkoista on 2,04 % Sosiaaliturvamaksu maksetaan verohallintoon tilitettäessä ennakonpidätyksiä. Kysymys Työntekijämme on palkattomalla hoitovapaalla ja asuu luontoisetuasunnossa, josta emme peri vastiketta. Palkkaetua syntyy 600 €/kk. Perimmekö ennakonpidätystä, tel- tai TVM? Kun palkka muodostuu pelkästä luontoisedusta, ei sen raha-arvosta voida toimittaa ennakonpidätystä eikä periä muitakaan maksuja. Verotus korjaantuu työntekijän lopullisessa verotuksessa, mutta muut maksut jäävät saamatta. TA:n on maksettava sotu-maksua.

Sairausvakuutusmaksujen korjaukset Sotumaksua ei suoriteta äitiyspäivärahasta ja sairauspäivärahasta. Kun työnantaja maksaa tt:lle äitiysloman aikaista palkkaa tai sairausajanpalkkaa, josta Kela maksaa työnantajalle päivärahaa, työnantaja on oikeutettu vähentämään sotumaksun Kelan päivärahojen osalta myöhemmin suoritettavasta sosiaaliturvamaksusta (kausiveroilmoituksessa).

Sairausvakuutusmaksun korjaukset (sotumaksu 2,04 %) Kela Työntekijä palkkaa päivärahat Työnantaja Esim. Yrityksen helmikuun palkat ovat 10 000 €, joista sotumaksua 204,00 €, työnantaja on saanut Kelalta päivärahoja 2000 €, josta maksettu (aikaisemmin) liikaa sotumaksua 40,80 €. Helmikuussa maksetaan sotumaksua 204,00 € - 40,80 € = 199,20 €

Työnantajatilitykset Työnantaja tilittää toimittamansa ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut kuukausittain verovirastolle. Tilitys on tehtävä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Maksamisen lisäksi ennakonpidätyksistä ja palkoista on annettava Verohallinnolle kausiveroilmoitus (seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä, paperiversio jo 7. päivä) ja vuosi-ilmoitus (31. tammikuuta mennessä).

Työnantajatilitykset Vuosi-ilmoitukseen kootaan palkka- ja maksutiedot koko vuodelta. Jos työsuhde loppuu kesken vuoden, vuosi-ilmoitus kannattaa antaa heti. Viimeistään se on annettava palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kausiveroilmoitus ja vuosi-ilmoitus on annettava silloinkin, kun maksetut palkat jäävät niin vähäisiksi (kotitaloudet), ettei niistä tarvitse toimittaa ennakonpidätystä ja maksaa sosiaaliturvamaksua. Vähäisen tulon raja on 1 500 euroa.

Työnantajatilitykset Mikäli palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ei ennakonpidätystä voida toimittaa (otetaan kuitenkin huomioon samana kalenterivuonna myöhemmin palkkoja maksettaessa!). Työnantajan sairausvakuutusmaksu on kuitenkin aina suoritettava

Verotili käyttöön vuoden 2010 alussa Miksi verotiliin siirryttiin? Verotilillä tavoitellaan yksinkertaisia ja helppoja ilmoittamis-, maksamis- ja palautusmenettelyjä edestakaisen rahaliikenteen vähentämistä asiakkaan ja Verohallinnon välillä mahdollisimman reaaliaikaisen kokonaiskuvan tarjoamista vero- ja maksutilanteesta asiakkaalle ja Verohallinnolle Verohallinnon prosessien automatisointia.

Verotili Verotili on kooste veronmaksajan oma-aloitteisista veroista. Verotiliä ylläpitää Verohallinto. Tili on veronmaksaja-kohtainen. Verotilille Verohallinto merkitsee verot, jotka veronmaksaja on ilmoittanut kausiveroilmoituksella ja maksut, joita maksaessaan veronmaksaja on käyttänyt verotiliviitettä. Tilille merkitään myös Verohallinnon maksuun panemat ja palauttamat oma-aloitteiset verot sekä korot. Verotilille mm. arvonlisävero, ennakonpidätykset, sairausvakuutusmaksut (sotumaksut), lähdevero Verotilille ei merkitä tuloveroja, kiinteistöveroja, perintöveroja, metsänhoitomaksuja eikä varainsiirtoveroja. 

Verotilin toiminta: Verotilin tilitapahtumat Verohallinto kirjaa verotilin tilitapahtumat (velvoitteet ja hyvitykset) verotilille aikajärjestyksessä päiväkohtaisesti. Velvoitteet kirjataan eräpäivälle ja hyvitykset arvopäivälle. Tilitapahtumat näkyvät tilillä muutaman päivän viiveellä. Velvoitteeksi tilille kirjataan kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot ja niiden muutokset Verohallinnon maksuun panemat verot ja niiden muutokset viivästyskorot Hyvitykseksi tilille kirjataan verotiliviitteellä maksetut maksut verotiliverojen veronpalaukset hyvityskorot Verotilin saldo lasketaan aina, kun verotilille kirjataan tilitapahtuma.

Verotiliviite Mistä verotiliviitteen saa? Viitenumerot postitettiin asiakkaille verotiliohjepaketin mukana loppuvuodesta 2009. Uudet yritykset saavat viitteen, kun rekisteröinti on tehty. Satunnaiset työnantajat esim. kotitaloudet saavat viitteen Verotili-palvelusta, Palkka.fi:stä tai puhelimitse Verohallinnosta.

Palkanmaksukausi, -aika ja -tavat pääsääntöisesti palkanmaksukausi enintään 1 kk jos palkka maksetaan päivältä tai tunnilta, palkka tulee maksaa ainakin 2 kertaa/kk palkanlaskentakauden (= aika, joka varataan palkan laskemista varten) pituudesta voidaan sopia. Sitä voidaan käyttää sekä työsuhteen aikana että lopputilin laskemisessa. rahapalkka maksettava työajan päätyttyä työpaikalla tai sen läheisyydessä ellei toisin sovittu jos suoritetaan pankkitilille, on oltava erääntymispäivänä tt:n käytettävissä Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä, -itsenäisyys tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, pidetään erääntymispäivänä edellistä arkipäivää. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen kestäessä, työntekijä voi vaatia viivästymiskorkoa palkanmaksupäivästä lukien. Korko määräytyy korkolain mukaan.

Työaika

Työaika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Työaikalaki ei koske mm. johtamistehtäviä kotitöitä poronhoitoa ja kalastusta uskonnollisia toimituksia (papit ja kanttorit) työnantajan perheenjäsenen työtä

Työaika Työaikaa ei ole varallaoloaika terveystarkastukset työnantajan järjestämät sosiaaliset tilaisuudet ruokatauot, mikäli tt voi esteettömästi poistua työpaikalta työmatkaan käytetty aika koulutusaika muualla kuin työpaikalla

Työaikalaki (1996) säännöllinen työaika 8 t/vrk , 40 t/vk monissa työehtosopimuksissa 7,5 t/vrk 37,5 t/vk

Työaika viikoittainen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana esim. puoli vuotta 6 pv/vko, puoli vuotta 4 pv/vko poikkeamat viikoittaisessa työajassa

Ylityö Työaikalainsäädännön tarkoittamaa ylityötä on työ, joka tehdään vuorokautisen 8 tunnin ja viikoittaisen 40 tunnin säännöllisen työajan lisäksi.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö

Ylityökorvaus Vuorokautinen ylityö kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja muilta 100 %:lla korotettu palkka Viikoittainen ylityö 50 %:lla korotettu palkka Työehtosopimuksissa korotus voi olla esim. 50 % kahdelta ensimmäiseltä ja 100 % muilta tunneilta tai 100 % kaikilta tunneilta

Lisätyö Sovitun työajan ja lain mukaisen työajan väliin jäävä aika on LISÄTYÖTÄ, josta maksetaan korottamaton peruspalkka.

Lisätyö Sovitun työajan ja lain mukaisen työajan väliin jäävä aika on LISÄTYÖTÄ, josta maksetaan korottamaton peruspalkka.

Esimerkki ylitöiden laskemisesta* Ma Ti Ke To Pe La Su Säännöllinen ta 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 - - Tehty työaika 9 10 7,5 8 12 4 - Lisätyö 0,5 Vrk-ylityö 50 % 1 2 Vrk-ylityö 100 % Viikoittainen ylityö 3,5 ma ti ke to pe la su lisätyö 0,5 0,5 - 0,5 0,5 0,5 50 % 1 2 - - 2 100 % 2 50 % viikoittainen 3,5

Ratkaisu ylitöiden laskemisesta ma ti ke to pe la su lisätyö 0,5 0,5 - 0,5 0,5 0,5 50 % 1 2 - - 2 100 % 2 50 % viikoittainen 3,5 (lauantaina tehdystä työstä vähennetään lisätyö 4 – 0,5 = 3,5 tuntia viikoittaista ylityötä) Tässä tapauksessa vasta sen jälkeen, kun lisätyötä on tehty 2,5 tuntia, voi olla viikoittaista ylityötä.

Jaksotyöaika poliisi, tulli sairaalat kuljetukset, alukset kolmen viikon jaksoina enintään 120 tuntia tai kahden viikon jaksoina enintään 80 t Jaksotyö on mahdollista esim. seuraavilla aloilla: poliisi, tulli sairaalat kuljetukset, alukset kotitaloustyö vartiointi majoitus- ja ravitsemisala taide- ja huvittelulaitokset

Esimerkki jaksotyöstä vko 1 ma ti ke to pe la su 10 10 10 10 10 10 - vko 2 ma ti ke to pe la su 10 10 - - - - -

Liukuva työaika Työaika voidaan sopia liukuvaksi, jolloin sovitaan kiinteästä työajasta, liukumarajoista sekä työajan pidennysten ja alitusten enimmäiskertymistä vuorokautinen ylityö on työ, mikä ylittää 8 tunnin vuorokautisen työajan (ei merkitystä kuinka pitkän työpäivän työntekijä oli aikonut tehdä ilman työnantajan ylityöpyyntöä)

Viikkolepo Viikkolevon on oltava yhtäjaksoisesti sunnuntain (tai muuna) aikana vähintään 35 t (laki voimaan 23.11.1996) Korvaaminen Ensisijaisesti vastaavana vapaa-aikana viimeistään seuraavan 3 kuukauden aikana TAI työntekijän suostumuksella korvaus rahana (jo maksetun peruspalkan lisäksi 100 %:n korotus)

Esimerkki ylitöiden laskemisesta   Esimerkki ylitöiden laskemisesta Työntekijän säännöllinen työaika on ma - pe 7,5 t/pv. Mitä tunteja (lisätyö-, viikkolepo-, ylityötunnit jne.), miten ne korvataan ja paljonko hänellä niitä on työaikalain mukaan seuraavanlaisen viikon aikana? (Ei tarvitse laskea rahassa.)*     ma ti ke to pe la su tehty 8 7,5 11 7,5 7,5 6 5 lisätyötä 0,5 - 0,5 - - 1,5 - 50 % vrk - - 2 - - - - 100 % vrk - - 1 - - - - 50 % vko - - - - - 4,5 5 su-korotus 100 % 5 Koska työntekijälle ei tule lain määräämää viikkolepoaikaa,(sunnuntaina hän tekee 5 tuntia), hän saa vastaavan määrän vapaana tai sitten molempien osapuolten suostumuksella rahallisen korvauksen eli peruspalkan, ylityökorvauksen ja sunnuntaikorvauksen lisäksi vielä ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvän rahakorvauksen. ma ti ke to pe la su 8 7,5 11 6 5  

Tehtävän ratkaisu ma ti ke to pe la su Tehty 8 7,5 11 6 5 Lisätyö 0,5 1,5 50 % vrk 2 100 % vrk 1 50 % viikko-ylityö 4,5 Su-korvaus 100 %   Koska työntekijälle ei tule lain määräämää viikkolepoaikaa, (sunnuntaina hän tekee 5 tuntia), hän saa vastaavan määrän vapaana tai sitten molempien osapuolten suostumuksella rahallisen korvauksen eli peruspalkan, ylityökorvauksen ja sunnuntaikorvauksen lisäksi vielä ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvän rahakorvauksen viidestä tunnista.

Esimerkki. Työntekijän palkka on 1800 € ja tuntipalkanjakaja on työehtosopimuksessa 150. Laske toukokuun palkka, kun hän on eräällä viikolla toukokuussa tehnyt töitä seuraavasti:* 2,5 lisätyö 2 50 % vrk-ylityö 1 100 % vrk-ylityö 4 50 % vko-ylityö samalla sunnuntaityötä Tuntipalkka on 1800/150 eli 12 euroa. Lisätyöstä maksetaan 2,5 * 12 = 30 50 % 2 * 18 = 36 100 % 1 * 24 = 24 50 % 4 * 18 = 72 100 % 4 * 12 = 48 Yhteensä 210 euroa Toukokuun palkka on 1800 + 210 = 2010 euroa

Tehtävän ratkaisu Tuntipalkka on 1800/150 eli 12 €. Lisätyöstä maksetaan 2,5 * 12 € = 30 50 % 2 * 18 € = 36 (peruspalkka + korotus) 100 % 1 * 24 € = 24 (peruspalkka + korotus) 50 % 4 * 18 € = 72 (peruspalkka + korotus) 100 % 4 * 12 € = 48 (korotus) Yhteensä 210 € Toukokuun palkka on 1800 + 210 = 2010 €

Ylityön määrää koskevat rajoitukset (laki voimaan 1.1.1997) Ylitöiden enimmäismäärä 250 t/vuosi Ylimääräisen (sovitaan työpaikalla) ylityön enimmäismäärä 80 t/vuosi EU:n työaikadirektiivi rajoittaa ylitöiden enimmäismäärän 138 tuntiin/4 kk

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikaan voidaan sopia (työnantaja ja työntekijä) vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan palkalliseen vapaa-aikaan vapaa-ajan pituus määräytyy korotetun palkan mukaan annettava 6 kk:n kuluessa

Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaityötä on työ, joka tehdään sunnuntaina vapunpäivänä itsenäisyyspäivänä kirkollisena juhlapäivänä ) Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (peruspalkkaan), sitä ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan.

Työaikakirjanpito Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työaikakirjanpito on vaadittaessa esitettävä työsuojelutarkastuksen suorittajalle sekä luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle (työaikalaki, ei voi poiketa). Työnantaja voi valita kirjaustavan.

Työaikakirjanpito 1. tapa säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli- hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niiden korvaukset (sopii kuukausipalkkaisten työaikakirjanpitoon) 2. tapa kaikki tehdyt työtunnit, sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotukset (sopii tunti- ja suorituspalkkaisten työaikakirjanpitoon)

Tuntipalkan laskeminen jaetaan kuukausipalkka ko. henkilön ao. kuukauden säännöllisten työtuntien lukumäärällä Huom! kuukaudet eri pituisia TAI jaetaan kuukausipalkka pitkältä aikaväliltä lasketun kuukauden säännöllisten työtuntien keskiarvolla, mikä on ilmoitettu työehtosopimuksessa, esim. 157 tai 160

Esimerkki tuntipalkan laskemisesta Työntekijän kuukausipalkka on 2100 €, normaali työaika on 7,5 t/pv. Hän on ollut poissa 10 tuntia. Mikä on kuukauden palkka? Työpäivien määrä on 21. 21 todellista työpäivää * 7,5 t = 157,5 t tehdyt tunnit 157,5 - 10t = 147,5 t Palkka 2100 * 147,5 = 1966,67 157,5

Tehtävän ratkaisu 21 todellista työpäivää * 7,5 t = 157,5 t tehdyt tunnit 157,5 - 10 t = 147,5 t Palkka 2100 * 147,5 = 1966,67 157,5

Päiväpalkka Päiväpalkan laskemista tarvitaan, kun työntekijä a) tulee palvelukseen b) lähtee palveluksesta kesken kuukauden tai c) on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa Jakajana kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärä tai työehtosopimuksen mukainen muu luku (esim. 21) Vuosilomapalkan ja -korvauksen laskemisessa jakajana 25 (vuosilomalaki)

Esimerkki päiväpalkan laskemisesta 1. tapa esim. kaupan alalla Kun palkkaan oikeuttavien työpäivien määrä on alle 13 kerrotaan päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä (kk-palkka/21)* tehdyt työpäivät vähintään 13 vähennetään täydestä kk-palkasta poissa oltujen työpäivien palkkaa vastaava määrä. 2. tapa Jakajana kuukauden todelliset työpäivät Esimerkki Kuukausipalkka 2000 € Työpäiviä 20 kuukaudessa Poissa 2 työpäivää Oikea tapa laskea 2000 € - 2* 95 € = 1810 € Ei lasketa näin: 2000/21 * 18 = 1714 €

Peruspalkan suuruuden määrittäminen korotettua palkkaa laskettaessa mukaan lasketaan (sopimukseen perustuvat palkkaan verrattavat lisät) kuukausipalkka, kalliinpaikan- ja ikälisät luontoisedun raha-arvo (työehtosopimuksessa) provisiopalkka (työehtosopimuksessa) tuotantopalkkiot (työehtosopimuksessa) ei mukaan vuorotyölisä säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettava korvaus tilapäisluontoiset korvaukset (esim. yli- ja lisätyöstä)

Arkipyhäkorvaus Kun juhlapäivä sattuu arkipäiväksi, joka muuten olisi työpäivä, tuntipalkkalaisten osalta työehtosopimuksissa on yleensä sovittu arkipyhäkorvauksesta tai lyhennetystä työviikosta. Korvaus maksetaan säännöllisen työajan mukaisesti keskituntiansion perusteella. Mikäli työntekijä on työssä, palkka maksetaan kuin sunnuntaityöstä.

Arkipyhiä esim. graafisella alalla ovat: Pitkäperjantai Toinen pääsiäispäivä Vapunpäivä * Juhannusaatto Itsenäisyyspäivä * Jouluaatto Ensimmäinen joulupäivä Uudenvuodenpäivä Tapaninpäivä Loppiainen Helatorstai * laki

Lyhennetty työaika, osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke TT:n alkuperäinen kuukausipalkka on 2000 €/kk. Lisäksi hänellä on 500 €:n autoetu. Alkuperäinen työaika on 7,5 t/pv. TT siirtyy osa-aikaeläkkeelle 1.2., jonka jälkeen hän työskentelee 6 t/pv neljänä päivänä viikossa eli 24 t/vko. Mikä on uusi kuukausipalkka? Uusi kuukausipalkka 2500 * 24 = 1600 euroa 37,5 Jos henkilö luopuu autoedusta, tulee rahapalkka olemaan 1600 euroa. Jos autoetu säilyy, rahapalkan osuus on 1100 euroa ja autoedun 500 euroa.

Tehtävän ratkaisu Uusi kuukausipalkka 2500 * 24 = 1600 € 37,5 2500 * 24 = 1600 € 37,5 Jos henkilö luopuu autoedusta, tulee rahapalkka olemaan 1600 €. Jos autoetu säilyy, rahapalkan osuus on 1100 € ja autoedun 500 €.