Paikallisesta sopimisesta työaikajärjestelyissä

Esitys aiheesta: "Paikallisesta sopimisesta työaikajärjestelyissä"— Esityksen transkriptio:

1 Paikallisesta sopimisesta työaikajärjestelyissä
Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Martti Kairinen Työoikeuden professori

2 Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta
Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän hanke selvittää paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa Suomessa Tavoitteena ajanmukainen kokonaiskuva paikallisen sopimisen kohdeasioista, menettelyistä, suhtautumisesta, kehityssuunnista ja hyvistä käytännöistä Selvitetään myös juridisia kysymyksiä Vuonna 2006 käynnistynyt tutkimus perustuu tulopoliittiseen sopimukseen Työsuojelurahasto, työministeriö, työmarkkinajärjestöt ja valtion työsuojelurahasto rahoittavat Koko hanke kattaa yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtiosektorin Tutkimuksen loppuraportit valmistuvat syksyllä 2007.

3 Tutkimushankkeen kokonaisuus
Yksityinen sektori Julkinen sektori Asiantuntijakysely N = 78. Työnantajaliitosta 41, työntekijäliitosta 37 Kuntasektorin kysely N = 297. Henkilöstön edustajia 236, työnantajan edustajia 61. Toimipaikkakysely N=1221. Henkilöstön edustajia 880, työnantajan edustajia 341. Toimipaikkoja 800 Valtiosektorin kysely Noin 120 virastoa ja laitosta, kevät 2007 Julkisen sektorin raportti Haastattelut 9 toimipaikassa. Henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat Yksityissektorin kyselyraportti Henkilöstökyselyt Noin 227 työntekijää ja toimihenkilöä 6 toimipaikassa Yksityisen sektorin haastattelu-raportti

4 Yksityisen sektorin kyselystä
Paikallinen sopiminen on määritelty laajasti niin, että se kattaa valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvan sopimisen lisäksi lakiin ja yleiseen sopimusvapauteen perustuvat sopimiset. Vastaukset kertovat siitä, mitä työpaikoilla on käytännössä koettu sovituksi ja mitkä ovat osapuolten kokemukset ja mielipiteet. Vastaajina työnantajan edustajat sekä kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien edustajat, yleensä luottamusmiehet, omilla lomakkeillaan. Kysely lähetettiin 1836 toimipaikkaan. Vastauksia saatiin kaikkiaan Näistä 880 on henkilöstön edustajaa ja 341 työnantajan edustajaa. Vähintään toisen osapuolen vastaus toimipaikkakohtaisesta sopimistilanteesta saatiin noin 800 toimipaikasta Tämä on 44 prosenttia niistä toimipaikoista, joihin kysely lähetettiin Tässä tarkastellaan vain työaika-asioiden paikallista sopimista kyselytutkimuksen valossa.

5 Työaika joustaa työpaikoilla
Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä laaja kirjo erilaisia joustavia työaikajärjestelyjä Näistä on yleensä sovittu paikallisesti Työaika-asiat sopivat hyvin paikallisen sopimisen kohteeksi ja niistä on yleensä helpompi sopia kuin palkoista. Ainakin jostakin työaika-asiasta on sovittu lähes kaikissa toimipaikoissa. Pääperusteen työ- ja loma-asioiden sopimisille tarjoavat lainsäädäntö ja eri alojen työehtosopimukset

6 Minkälaisia joustavia työaikajärjestelyjä on käytössä ?

7 Työaikojen paikallisen sopimisen kohdeasioita on monia
Yleisimpiä kohdeasioita ovat liukuva työaika ja se, milloin säännöllinen työaika alkaa ja päättyy Liukuvaa työaikaa koskevia paikallisia sopimuksia on tehty yli puolessa toimipaikoista Noin puolessa näistä on niin ikään sovittu säännöllisen työajan alkamisesta tai päättymisestä, henkilökohtaisista vapaista ja loma-asioista Miltei yhtä tavallista on ollut vapaista sopiminen ylityön, lisätyön tai sunnuntaityön yhteydessä sekä sopiminen vuoro- tai jaksotyön järjestelyistä Varsinaisia työaikapankkeja tai -tilejä on sovittu noin viidenneksessä toimipaikoista

8

9 Työaikasopimisesta myönteisiä kokemuksia
Työaikajärjestelyjä koskevasta paikallisesta sopimisesta on pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia Kokemukset ovat keskimäärin parempia kuin palkka-asioita koskevan sopimisen kohdalla Parhaimmillaan sovitusta työaikajärjestelystä koituu hyötyä molemmille osapuolille Mitä useammin sopiminen on ulottunut henkilöstölähtöisiin työaikajoustoihin, sitä tyytyväisempiä henkilöstön edustajat ovat Erimielisyyksiäkin työaikasopimisiin liittyy. Henkilöstövastaajista 16 prosenttia ja työnantajista 10 prosenttia katsoo erimielisyyksiä olleen vähintään melko paljon

10