Johdatus tieto-oppiin (3 op) Markus Lammenranta Helsingin yliopisto Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin1

Kurssimateriaalia Powerpoint-materiaali Matskuissa: Flamma>Hakemisto ja palvelut>Opetusasiat>Opettajan työvälineet>Matskut>Johdatus tieto-oppiin Lammenranta, Tietoteoria, luvut 2-3. Lammenranta, Tieto-oppi, Logos- ensyklopedia, Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin2

Mitä tieto-oppi eli tietoteoria tutkii? (A) Mitä voimme tietää? Mikä on tiedon ala? (B) Mitä on tieto? Mitkä ovat tiedon ehdot? (A') Mitä olemme oikeutetut uskomaan? Mitä meidän pitäisi (tai olisi sallittua) uskoa? (B') Mitä on tiedollinen oikeutus? Milloin uskomus on oikeutettu? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin3

1.Väittäminen: Väitä jotakin, vain jos tiedät sen. 2.Uskominen: Usko jotakin, vain jos tiedät sen. 3.Toiminta: Käytä jotakin toiminnan perusteena, vain jos tiedät sen. Tiedolliset normit Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin4

Keskustelun maksiimit Määrän maksiimi: Ole niin informatiivinen kuin tarvitaan, älä kuitenkaan liian informatiivinen! Laadun maksiimi: Yritä puhua totta! Älä sano sellaista, mitä pidät epätotena! Älä sano sellaista, mille sinulta puuttuu riittävä evidenssi! Suhteen maksiimi: Ole relevantti! Tavan maksiimi: Ole selväsanainen! Vältä hämäryyttä! Vältä monimielisyyttä! Puhu lyhyesti! Noudata oikeaa järjestystä! Markus Lammenranta, Johdatus kielifilosofiaan 5

Kriteerin ongelma Roderick Chisholm ( ) (A)Mitä tiedämme? Mikä on tiedon ala? (B)Miten tiedämme? Mitkä ovat tiedon kriteerit tai lähteet (ehdot)? Skeptikko: Jotta voisimme vastata A:han, meillä pitäisi jo olla vastaus B:hen. Jotta voisimme vastata B:hen, meillä pitäisi jo olla vastaus A:han. Emme siis voi vastata kumpaankaan kysymykseen. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin6

Kolme vastausta Metodisti uskoo, että hänellä on vastaus kysymykseen B ja että hän pystyy käyttämään tätä vastausta vastatessaan kysymykseen A. Ts. hän tietää, mitkä ovat tiedon kriteerit, ja päättelee tämän tietonsa perusteella, mitä yksittäisiä tiedon tapauksia on. (Locken ja Humen empirismi, dogmaattinen skeptisismi) Partikularisti uskoo, että hänellä on vastaus kysymykseen A ja että hän pystyy käyttämään tätä vastausta vastatessaan kysymykseen B. Ts. hän tietää, mitä yksittäisiä tiedon tapauksia on, ja johtaa tämän tietonsa perusteella yleiset tiedon kriteerit. (Reidin ja Mooren commonsensismi) Reflektiivisen tasapainon menetelmä (Nelson Goodman)? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin7

Miksi tieto on arvokasta? Tiedolla on arvoa, koska tosilla uskomuksilla on arvoa. Tosilla uskomuksilla on välinearvoa: ne auttavat saavuttamaan muita arvokkaita asioita. Francis Bacon: ”Tieto on valtaa!” Miksi tiedolla on enemmän arvoa kuin todella uskomuksella? Sokrates Platonin Menon-dialogissa Tiedon itseisarvo? Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin8

Miten tieto on mahdollista? Skeptisismi: Tieto ei ole mahdollista. Skeptisismin puolesta on olemassa hyviä argumentteja. Tietoteoriamme pitäisi pystyä selittämään, missä ne menevät vikaan (jos ne menevät vikaan). Pyrrhonistinen skeptisismi: Agrippan ongelma (regressio-ongelma) Karteesinen skeptisismi: Descartesin ongelma Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin9

Mitä tiedämme? 1.Aistin jotakin punaista = 5 3.Minulla on kädet. 4.Kuu kiertää maata. 5.Lasten kidnappaaminen on väärin. 6.Coppolan Kummisetä on hyvä elokuva. 7.Jumala on olemassa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin10

Tiedon lajit 1.Propositionaalinen tieto: ”Tiedän, että kuu kiertää maata.” 2.Tuttuustieto: ”Tunnen Helsingin.” Know, kennen/wissen, känna/veta Objekteihin kohdistuva tieto. B. Russell: knowledge by acquaintance. 3.Taito: ”Osaan uida sammakkoa.” Tiedän, miten sammakkoa uidaan (know how). Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin11

Kaksi tiedon ehtoa: totuus ja uskomus Emme voi tietää mitään sellaista, mikä ei ole totta. ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutta aurinko ei paista.” Emme voi tietää mitään sellaista, mitä emme usko todeksi. ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutten usko, että aurinko paistaa.” Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin12

Uskomus Propositionaalisia asenteita: uskomus, pelko, halu, epäily,... 3 doksastista asennetta propositioon: –uskoa, että p (teismi) –uskoa, että ei-p (ateismi) –pidättäytyä p:tä koskevasta uskomuksesta (agnostisismi, pyrrhonismi) Epäily, epäusko Uskomisen asteet (bayesiläinen tieto-oppi) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin13

Totuusteoriat Korrespondenssiteoria: Propositio on tosi, jos ja vain jos se vastaa tosiasioita. Koherenssiteoria: Propositio on tosi, joj se on koherentti muiden propositioiden (uskomusten) kanssa. Pragmatistinen totuusteoria: Propositio on tosi, joj sen uskominen on hyödyllistä. Deflatorinen totuusteoria (minimalismi): On totta, että lumi on valkoista, joj lumi on valkoista. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin14

Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin15

16 Perinteinen tiedon määritelmä S tietää että p, jos ja vain jos (1) p on tosi, (2) S uskoo että p ja (3) S on oikeutettu uskomaan että p. Karteesinen tieto-oppi: Oikeutus takaa totuuden, eli tieto on varmaa. Fallibilismi: Oikeutus ei takaa totuutta. Oikeutetut uskomukset voivat olla epätosia. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Gettierin vastaesimerkit Edmund Gettier, ”Is Justified True Belief Knowledge?” (1963) (q) Hra Nogot työskentelee toimistossani ja omistaa Fordin. (p) Joku toimistossani omistaa Fordin. Olen oikeutettu uskomaan q:hun. p seuraa loogisesti q:sta. Päättelen p:n q:sta, ja olen oikeutettu uskomaan myös p:hen. q on epätosi, ja p on tosi.  En tiedä, että p. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin17

2 ennakko-oletusta Kompetentissa deduktiivisesti pätevässä päättelyssä oikeutus siirtyy premisseiltä johtopäätökselle. Oikeutettu uskomus voi olla epätosi. – fallibilismi Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin18

Päättely epätodesta premissistä (4) S:n oikeutus uskomukselleen että p ei perustu päättelyyn epätodesta premissistä. Russellin kello Goldmanin lato Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin19

Oikeutuksen kumoutumattomuus (4’) S:n uskomukselle ei ole kumoajia. Kumoaja on tosi propositio, joka lisättynä S:n uskomuksiin kumoaisi hänen oikeutuksensa uskoa että p. (4’’) S:n uskomukselle ei ole kumoamattomia kumoajia. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin20

Naturalistinen analyysi Todellisuus = luonto (aika-avaruus). Kaikki oliot, ominaisuudet ja tosiasiat ovat pohjimmiltaan luonnollisia. 1.Oikeutus korvataan tiedon analyysissä sellaisella uskomuksen ja todellisuuden välisellä luonnollisella suhteella, joka takaa, ettei uskomus ole vain sattumalta tosi (hyvän onnen takia). 2.Oikeutus analysoidaan tai selitetään luonnollisten ominaisuuksien tai suhteiden avulla. Luonnollisia ominaisuuksia tai suhteita: kausaliteetti, totuus ja luotettavuus. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin21

Kausaalinen teoria Alvin Goldman (1938–) (K) S tietää että p, joj tosiasia että p on S:n uskomuksen että p syy. (K’) S tietää että p, joj tosiasian että p ja S:n uskomuksen että p välillä on asianmukainen kausaalinen yhteys. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin22

Reliabilistinen tietoteoria Tieto vaatii, että uskomus on syntynyt luotettavalla tavalla. Luotettavuus = taipumus tuottaa tosia uskomuksia Globaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on yleisesti luotettava. Lokaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on luotettava kyseisessä yksittäistapauksessa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin23

Herkkyysehto Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin24

Goldmanin reliabilismi Tieto vaatii sekä globaalia että lokaalia luotettavuutta. Globaali luotettavuus: S:n uskomus että p on oikeutettu, joj se on luotettavien psykologisten prosessien synnyttämä ja ylläpitämä. Lokaali luotettavuus: Kaikissa relevanteissa vaihtoehdoissa (mahdollisissa maailmoissa), joissa p on epätosi, prosessi ei tuota S:ssä uskomusta että p. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin25

Turvallisuusehto Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin26

Hyveteoria Ernest Sosa (1940–) S tietää että p, joj S:llä on tosi uskomus että p, koska S:n uskomus on luotettavien älyllisten kykyjen (hyveiden) synnyttämä. Vrt. jousiampujan saama napakymppi tarkkuus (tosi uskomus) taitavuus (kompetentisti (luotettavasti) muodostettu) ansiokkuus (tosi koska kompetentisti muodostettu) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin27

Gettierin opetus Linda Zagzebski, ”The Inescapability of Gettier Problems” (1994) Gettier-tapaukset on huonon onnen ja hyvän onnen yhdistelmiä: Nogot ei omistakaan Fordia mutta toimistossani myös työskentelevä Havit omistaa. Oikeutettu uskomus, joka on onnekkaasti tai sattumalta tosi, ei voi olla tietoa. Ehdon, joka tekee todesta uskomuksesta tietoa, täytyy taata uskomuksen totuus. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin28

Tieto ensin! Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin29