Timothy Williamson Oxford University

Esitys aiheesta: "Timothy Williamson Oxford University"— Esityksen transkriptio:

1 Timothy Williamson Oxford University
Tieto ensin Timothy Williamson Oxford University Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

2 Tieto ensin Tieto tulee käsitteellisesti ja metafyysisesti ensin.
Tieto on perustavaa: muut käsitteet tai ominaisuudet, kuten uskomus, oikeutus ja evidenssi, selitetään sen avulla eikä päinvastoin. Vallitseva analyyttinen kanta: tieto = tosi uskomus + x. Filosofien yritykset määrittää x, joka ei olisi triviaali eikä kehäinen, ovat olleet epäonnistuneita. Harvalle arkikielen termille tai käsitteelle on tällainen analyysi. Vaikka tosi uskomus on tiedon välttämätön ehto, tästä ei seuraa, että tieto = tosi uskomus + x. Vrt. kaikki punaiset esiteet ovat värillisiä, mutta punaisuus ≠ värillisyys + x. Tosin valitseva kanta selittäisi hyvin se, miksi tieto vaatii toden uskomuksen. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

3 Tieto on mielentila Vakiintunut internalistinen kanta: Tieto ei ole mielentila. Se muodostuu sisäisestä komponentista (mielentila, uskomus) ja ulkoisesta komponentista (totuus, tosiasia). Ongelma: Mentaalisen eksternalismin mukaan monilla tyypillisillä mielentiloilla on ulkomaailmaa koskevia seurauksia. Esim.: Minulla voi olla uskomuksia vedestä, vain jos olen ollut kausaalisessa vuorovaikutuksessa veteen. Maijan rakastaminen (tai vihaaminen) vaatii kausaalisen yhteyden Maijaan. Jos uskominen ja rakastaminen ovat tästä huolimatta mielentiloja, miksei tieto ole? Tieto on yleisin faktiivinen mielentila: tietää että p → p Muut faktiiviset mielentilat ovat tiedon erikoistapauksia: havaita että p → tietää että p → p muistaa että p → tietää että p → p katua sitä että p → tietää että p → p Tiedon arvo: Arvostamme tietoa, koska arvostamme sitä, että mieli sopii maailmaan. Jos tieto on mielentila, sen pitäisi olla myös keskeinen mielenfilosofian tutkimuskohde. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

4 Kritiikkiä ja vastauksia
Tieto ei ole mielentila, koska se ei selitä toimintaa. TW: Tieto selittää pitkäkestoisen toiminnan. Tiedolla on enemmän välinearvoa kuin todella uskomuksella. Tieto on pysyvämpää kuin tosi uskomus, koska uusi evidenssi ei niin helposti kumoa sitä kuin totta uskomusta (Menon-ongelma). Esim. tie Larissaan ja jalokivivaras Meillä on introspektiivinen pääsy mielentiloihimme muttei tietoomme. TW: Introspektiivinen pääsy mielentiloihin on illuusio. Mikään ei-triviaali mielentila ei ole läpinäkyvä (luminous) siinä mielessä, että aina kun henkilö on tässä tilassa, hän pystyy tietämään, että hän on. Esim. Oletetaan, että kipu vähenee niin pienin askelin 1,…,n, etten pysty erottamaan peräkkäisiä tiloja toistaan. Jos tunnen kipua hetkellä i, tiedän, että tunnen kipua hetkellä i. Jos tiedän, että tunnen kipua hetkellä i, tunnen kipua hetkellä i+1 (turvallisuus). Näistä oletuksista seuraa, että tunnen kipua hetkellä n, vaikkei kipua enää silloin ole, mikä on ristiriita. Kipu ei siis ole läpinäkyvä. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

5 Tieto selittää muita asioita
Selittäminen Järkevä toiminta TIETO Uskomus Oikeutus Evidenssi Väittäminen Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

6 uskomus Tietämisestä seuraa uskominen.
Uskomisen päämäärä on tieto: uskomukset ovat tulosta kognitiivisista kyvyistä, joiden tehtävä on tuottaa tietoa. Silloin, kun kaikki menee hyvin, uskomukset ovat tietoa. Pelkkä uskominen on ”mokattua” (botched) tietämistä. Tieto on onnistunut tila; uskomus on yleisempi tila, joka on onnistumisen ja epäonnistumisen suhteen neutraali. Analogia: yrittäminen – tekeminen uskominen – tietäminen Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

7 Väittäminen Väittäminen on puheakti, jota ohjaa seuraava konstitutiivinen normi. J. Searle: regulatiivinen/konstitutiivinen (esim. liikennesäännöt/šakin säännöt) Väittämisen normi: Väitä että p, vain jos tiedät että p. Väitteen esittäjältä on asianmukaista kysyä ”Mistä tiedät?” Tämä osoittaa, että väitteen esittäjän oletetaan tietävän sen, mitä hän väittää. Normi selittää, miksi väite ”Sataa, mutten tiedä että sataa” tuntuu paradoksaaliselta. Normi selittää, miksi on epäasianmukaista väittää, että arpani ei voita. Kritiikki: Normi on liian vahva. Lackey: kreationistinen biologian opettaja Väitä että p, vain jos olet oikeutettu uskomaan että p. TW: Tämä normi ei selitä, miksi on väärin väittää jotakin, mikä on epätotta. Sosa: Lackeyn tapauksessa henkilö ei esitä väitettä omana itsenään vaan tietyn roolin edustajana, opettajana. Rooli (opettaja, tuomari, lehtimies) voi velvoittaa sanomaan jotakin, mitä ei edes usko (ja siis rikkomaan väittämisen normia). Tapaus ei siis osoita, ettei tällaista normia olisi. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

8 uskomisen normi Uskomisen normi: Usko että p, vain jos tiedät että p. Jos uskot etkä tiedä, sinua voidaan kritisoida (et ole oikeutettu uskomuksessasi). Koska uskominen tähtää tietoon, siinä on jotakin vikaa, jos se ei ole tietoa Normi selittää, mitä vikaa on uskoa ”Sataa, mutten tiedä, että sataa”. Uskomus on oikeutettu, joj se täyttää uskomisen normin. Oikeutettu uskomus = tieto Infallibilismi: Oikeutettu uskomus ei voi olla epätosi. Gettier-intuitio: ”oikeutettu” epätosi uskomus = moitteeton (anteeksi annettava) uskomus Esim. henkilöllä voi olla harhaanjohtavaa evidenssiä sen puolesta, että hän tietää. Tällöin häntä ei voi moittia siitä, että hän uskoo vaikkei tiedä. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

9 evidenssi Yleisen internalistisen näkemyksen mukaan henkilön evidenssi muodostuu hänen nykyisistä mielentiloistaan. Tämän näkemyksen vetovoima perustuu internalismiin, jonka mukaan nykyiset mielentilat ovat aina introspektiivisesti tiedettävissä. Williamsonin mukaan mielentilamme eivät kuitenkaan ole tällä tavalla läpinäkyviä (luminous). Evidenssi = tieto. Henkilön kokonaisevidenssi muodostuu niistä propositioista (tosiasioista), jotka hän tietää. Asteinen oikeutus: Proposition oikeutuksen aste S:lle on P(p |e), jossa e muodostuu kaikesta, minkä S tietää. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

10 Williamsonin ongelma Jessica Brown, ”Infallibilism, Evidence and Pragmatics”, Analysis 73 (2013), 626–635. E=T: S:n evidenssi sisältää p:n, joj S tietää p:n ET: Proposition p tiedollinen todennäköisyys S:lle on p:n ehdollinen todennäköisyys suhteessa S:n kokonaisevidenssiin. Infallibilismi: S tietää että p, vain jos p:n tiedollinen todennäköisyys suhteessa S:n kokonaisevidenssiin on 1. T(p⃓ p) = 1 Induktiivinen tieto on mahdotonta, jollei induktiivinen johtopäätös ole evidenssiä itselleen. Tämä ajatus on ongelmallinen, koska tuntuu epäasianmukaiselta tarjota p:tä evidenssiksi p:lle. TW: Tämä on epäasianmukaista vain tilanteessa, jossa p:n totuus on asetettu kyseenalaiseksi. Tällöin meidän pitää arvioida p:n todennäköisyyttä suhteessa muuhun tiedettyyn evidenssiin. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

11 Williamson ja karteesinen skeptisismi
Skeptikot olettavat, että meillä on sama evidenssi arkiskenaariossa (hyvässä tilanteessa) ja skeptisessä skenaariossa (pahassa tilanteessa). Evidentiaalinen internalismi Emme voi siksi tietää kummassa tilanteessa olemme. TW: Hyvässä tilanteessa evidenssini on kuitenkin parempaa kuin pahassa, vaikken voi introspektiivisesti erottaa tilanteita toisistaan. Tieto-opillinen disjunktivismi: Minulla on hyvässä ja pahassa tilanteessa eri evidenssi. Hyvässä tilanteessa tiedän, että minulla on kädet, ja evidenssini (että minulla on kädet) sulkee pois sen, että olisin kädettömät aivot. Voin siis tietää myös tämän. Pahassa tilanteessa tiedän vain sen, että minusta näyttää, että minulla on kädet, enkä voi tietää, etten ole hyvässä tilanteessa. Internalismi sekoittaa oikeutuksen ja moitteettomuuden (anteeksi annettavuuden): uskomukseni ovat hyvässä ja pahassa tilanteessa yhtä moitteettomia, mutta vain hyvässä tilanteessa ne ovat oikeutettuja. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018

12 Joitakin nykyisiä hybriditeorioita
Kontekstualistinen hyveteoria (John Greco) Kontektualistinen tieto ensin –teoria (Jonathan Ichikawa) Tieto ensi –hyveteoria (Chris Kelp, Lisa Miracchi) Uskomukset ovat suorituksia, jotka tähtäävät tietoon. Älyllinen hyve = kompetenssi (kyky) tietää. Tieto ilmentää kompetenssia (kykyä) tietää Kehäisyys on sallittua, koska reduktiiviseen analyysiin ei pyritä. Tieto ja hyve ovat toisistaan riippuvaisia. Tieto-oppi / Markus Lammenranta 16/01/ /3/2018