Johdatus tieto-oppiin FILK-115, FTE140 (5 op)

Esitys aiheesta: "Johdatus tieto-oppiin FILK-115, FTE140 (5 op)"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus tieto-oppiin FILK-115, FTE140 (5 op)
Markus Lammenranta Helsingin yliopisto Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

2 Kurssisivut Powerpoint-materiaali Pakollinen oheiskirjallisuus:
Sekstos Empeirikos, Skeptisismin pääpiirteet (§1-39, , ). R. Descartes, Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (Mietiskelyt 1-4). D. Hume, ”Akateemisestä ja skeptisestä filosofiasta”. G.E. Moore, ”Ulkomaailman olemassaolon todistus”. M. Lammenranta, Tietoteoria osa 1 (s ) Suositeltava oheiskirjallisuus Lammenranta, Tieto-oppi, Logos-ensyklopedia, Video: Jennifer Nagel, Introduction to Epistemology (Lammenranta, Tietoteoria, osat 2-3.) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

3 Väitteen esittäja ei tiedä. Valehtelu Propaganda Ideologia
Paskapuhe (bullshit) Väitteen esittäjä tietää. Asianmukaiset väitteet Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

4 Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

5 Mieli, tieto ja todellisuus
Tieto kytkee meidät (mielemme) todellisuuteen. Kun metafysiikka tutkii todellisuutta ja mielenfilosofia mieltä, tieto-oppi tutkii mielen ja todellisuuden suhdetta. Tieto-oppi pyrkii erottamaan mielentilat, jotka kytkeytyvät asianmukaisesti todellisuuteen niistä, jotka eivät kytkeydy. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

6 Tiedon lajit Tieto (kirjoissa, tieteessä, internetissä,…)
Tietäminen: S tietää jotakin. Mihin tieto kohdistuu? Tuttuustieto: Tieto kohdistuu objektiin (paikkaan, henkilöön,…). ”Tunnen Helsingin.” ”Tunnen Esa Saarisen.” Know, kennen/wissen, känna/veta B. Russell: knowledge by acquaintance.(sense-data, universaalit) Taitotieto eli taito: Tieto kohdistuu toimintaan. ”Osaan ajaa pyörällä.” ”Tiedän, miten pyörällä ajetaan.” (know how) Propositionaalinen tieto: Tieto kohdistuu propositioon (tosiasiaan). ”Tiedän, että kuu kiertää maata.” Mitä on propositionaalinen tieto? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

7 Kaksi tiedon ehtoa: totuus ja uskomus
Emme voi tietää mitään sellaista, mikä ei ole totta. ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutta aurinko ei paista.” Tieto on faktiivista: se kohdistuu tosiin propositioihin eli faktoihin (tosiasioihin). Emme voi tietää mitään sellaista, mitä emme usko todeksi. ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutten usko, että aurinko paistaa.” Voiko arvaaminen olla tietoa? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

8 Uskomus Propositionaalisia asenteita: uskomus, pelko, halu, epäily,...
Propositio on jotakin, joka on tällaisten asenteiden kohteena, joka voi olla tosi tai epätosi ja joka toimii lauseen merkityksenä. Propositio ilmaistaan että-lauseella. 3 doksastista asennetta propositioon: uskoa, että p (teismi) uskoa, että ei-p (ateismi) pidättäytyä p:tä koskevasta uskomuksesta tai arvostelmasta (agnostisismi, pyrrhonismi) Mikä näistä asenteista p:hen on järkevä (rationaalinen) tai oikeutettu? Uskomisen asteet: 0-1 Bayesiläinen tieto-oppi: Järkevät uskomisen asteet noudattavat todennäköisyyslakeja. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

9 Totuusteoriat Korrespondenssiteoria: Propositio on tosi, jos ja vain jos se vastaa tosiasioita. Totuus on objektiivinen ja absoluuttinen: se riippuu tosiasioista ja on uskomuksistamme riippumaton. Koherenssiteoria: Propositio on tosi, joj se on koherentti (sopii yhteen) muiden propositioiden (uskomusten) kanssa. Pragmatistinen totuusteoria: Propositio on tosi, joj sen uskominen on hyödyllistä (ts. siihen kohdistuvan uskomuksen varassa toimiminen johtaa tyydyttävään tulokseen). Jos tosiasia = tosi propositio, koherenssiteoria ja pragmatistinen teoria johtavat regressioon. Deflatorinen totuusteoria (minimalismi): On totta, että lumi on valkoista, joj lumi on valkoista. Jos propositiot (uskomukset, väitteet) esittävät todellisuutta, todet propositiot esittävät sitä sellaisena, kuin se on. → korrespondenssiteoria pitää paikkansa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

10 Tieto ≠ tosi uskomus Kaikki tiedon tapaukset ovat toden uskomuksen tapauksia, mutta kaikki todet uskomukset eivät ole tietoa. Esimerkki, jossa tosi uskomus ei ole tietoa: Toivoton optimisti ostaa arpajaiskupongin ja uskoo voittavansa. Tällä kertaa hän voittaa. Hän ei kuitenkaan tiennyt voittavansa, koska voitto oli pelkkä sattuma. Uskomukset, jotka ovat tosia hyvän onnen tai sattuman takia, eivät ole tietoa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

11 Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

12 Perinteiset tieto-opin ongelmat
Mitä on tieto? Platonin Theaitetos-dialogin ongelma: Miten tieto eroaa todesta uskomuksesta? Gettier-ongelma Miksi tieto on arvokasta? Platonin Menon-dialogin ongelma: Miksi tieto on arvokkaampaa kuin tosi uskomus? Miten tieto on mahdollista? Agrippan ongelma – ”viisi muotoa”, regressio- ongelma (pyrrhonistinen skeptisismi) Descartesin ongelma (karteesinen skeptisismi)

13 Miksi tieto on arvokasta?
Tiedolla on arvoa, koska tosilla uskomuksilla on arvoa. Tosilla uskomuksilla on välinearvoa: ne auttavat saavuttamaan muita arvokkaita asioita. Francis Bacon: ”Tieto on valtaa!” Tosilla uskomuksilla on itseisarvoa: olemme luonnostamme uteliaita olentoja eli kiinnostuneita totuudesta. Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? Ongelma: Kaikilla tosilla uskomuksilla ei ole arvoa. Triviaalit ja haitalliset todet uskomukset. Miksi tiedolla on enemmän arvoa kuin todella uskomuksella? Sokrates Platonin Menon-dialogissa: tosi uskomus oikeasta tiestä Larissaan vie yhtä varmasti perille kuin tieto oikeasta tiestä. Tiedolla on enemmän välinearvoa, koska se on pysyvämpää. Hyvetieto-oppi: Tieto on saavutus, ja saavutus on aina arvokkaampia kuin hyvällä tuurilla onnistuminen (onnekkaasti tosi uskomus). Onnistuminen on saavutus, kun se perustuu tekijän hyveisiin (taitoihin tai hyviin luonteenpiirteisiin).. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

14 Miten tieto on mahdollista?
Skeptisismi: Tieto ei ole mahdollista. Skeptisismin puolesta on olemassa hyviä argumentteja. Tietoteoriamme pitäisi pystyä selittämään, missä ne menevät vikaan (jos ne menevät vikaan). Pyrrhonistinen skeptisismi: Agrippan ongelma (viisi muotoa, regressio-ongelma) Uskomuksen oikeutus vaatii hyviä perusteita, joille puolestaan pitää olla hyviä perusteita, joille . . . Koska mikään perusteiden ketju ei voi oikeuttaa uskomusta, oikeutettuja uskomuksia (ja tietoa) ei ole. Karteesinen skeptisismi: Descartesin ongelma Tieto vaatii kaikkien erehtymismahdollisuuksien poissulkemista. Uni- ja ilkeä demoni –hypoteesit kuvaavat erehtymis- mahdollisuuksia, joita emme pysty sulkemaan pois. Siis meillä ei ole tietoa ulkomaailmasta (mielen ulkopuolella olevasta maailmasta). Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

15 Mitä tiedämme? Aistin jotakin punaista. 2 + 3 = 5 Minulla on kädet.
Kuu kiertää maata. Lasten kidnappaaminen on väärin. Coppolan Kummisetä on hyvä elokuva. Jumala on olemassa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

16 Perinteinen tiedon määritelmä
S tietää että p, jos ja vain jos p on tosi, S uskoo että p ja S on oikeutettu uskomaan että p. Karteesinen tieto-oppi (infallibilismi): Oikeutus takaa totuuden, eli tieto on varmaa. Descartes: Selvät ja tarkat havainnot ovat aina tosia. Ongelma: Tieto ulkomaailmasta ei ole mahdollista. Fallibilismi: Oikeutus ei takaa totuutta. Oikeutetut uskomukset voivat olla epätosia. Tieto uskomaailmasta on mahdollista, vaikkemme pysty sulkemaan pois kaikkia erehtymismahdollisuuksia. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin 16

17 Gettierin vastaesimerkit
Edmund Gettier, ”Is Justified True Belief Knowledge?” (1963) (q) Hra Nogot työskentelee toimistossani ja omistaa Fordin. (p) Joku toimistossani omistaa Fordin. Olen oikeutettu uskomaan q:hun. p seuraa loogisesti q:sta. Päättelen p:n q:sta, ja olen oikeutettu uskomaan myös p:hen. q on epätosi (Nogot ei omista Fordia), ja p on tosi (Toimistossani myös työskentelemä hra Havit omistaa Fordin). En tiedä, että p. Siis tosi ja oikeutettu uskomus ei ole aina tietoa, koska jopa tosi ja oikeutettu uskomus voi olla sattumalta tai onnekkaasti tosi. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

18 Kaksi strategiaa Tieto = tosi ja oikeutettu uskomus + x
Tiedon analyysiin lisätään välttämätön ehto x. Gettier-tapauksissa ei ole kyseessä tieto, koska x puuttuu. x = (a) oikeutus ei perustu epätoteen premissiin tai (b) oikeutus on kumoutumaton. Tieto = tosi uskomus + x Oikeutus korvataan luonnollisella, ei-normatiivisella, ehdolla x, joka kytkee uskomuksen todellisuuteen tavalla, joka sulkee pois onnekkuuden. x = kausaalisuhde, luotettavuus, herkkyys, turvallisuus Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

19 Päättely epätodesta premissistä
(4) S:n oikeutus uskomukselleen että p ei perustu päättelyyn epätodesta premissistä. Russellin kello: Herään aamulla ja katson kelloa, joka näyttää 7:ää. Kello on kuitenkin pysähtynyt 24 tuntia sitten ja näyttää sattumalta oikeaa aikaa. Goldmanin lato: Henri näkee pellolla ladon ja uskoo sen oikeutetusti olevan ladon. Lähistöllä on kuitenkin latokulisseja, joita ei tieltä voi erottaa aidoista ladoista. Henri ei siis tiedä, että kohde on lato, koska hän olisi voinut hyvin helposti erehtyä. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

20 Oikeutuksen kumoutumattomuus
(4’) S:n uskomukselle ei ole kumoajia. Kumoaja on tosi propositio, joka lisättynä S:n uskomuksiin kumoaisi hänen oikeutuksensa uskoa että p. Tom Grabitin tapaus (Lehrer & Paxson): Näen miehen pihistävän kirjan kirjastosta. Tunnistan hänet Tom Grabitiksi, Minulla on tosi ja oikeutettu uskomus, että Tom Grabit varasti kirjan. Oletetaan kuitenkin, että rva Grabit, Tomin äiti, on kertonut samoihin aikoihin jollekin, että Tom on ulkomailla ja että Tomin kaksoisveli on kirjastossa. Tällöin uskomukselleni on kumoaja. Oletetaan kuitenkin, että rva Grabit on patologinen valehtelija eikä mitään kaksoisveljeä ole. Tiedän sittenkin Tomin varastaneen kirjan, vaikka uskomukselleni on kumoaja. (4’’) S:n uskomukselle ei ole kumoamattomia kumoajia (kumoajia, joille ei itselle ole kumoajaa). Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

21 Naturalistinen analyysi
Metafyysinen naturalismi: Todellisuus = luonto (aika-avaruus). Kaikki oliot, ominaisuudet ja tosiasiat ovat pohjimmiltaan luonnollisia. Quinen naturalisoitu tieto-oppi: Tieto-opista tulee osa psykologiaa ja siis luonnontiedettä. Eliminatiivinen naturalismi: Tiedon ja oikeutuksen sijasta tutkitaan, sitä, miten uskomukset syntyvät. Kaksi naturalistista analyysiä: Reduktiivinen naturalismi Oikeutus korvataan tiedon analyysissä sellaisella uskomuksen ja todellisuuden välisellä luonnollisella suhteella, joka takaa, ettei uskomus ole vain sattumalta tosi (hyvän onnen takia). Oikeutus analysoidaan tai selitetään luonnollisten ominaisuuksien tai suhteiden avulla. Luonnollisia ominaisuuksia tai suhteita: kausaliteetti, totuus ja luotettavuus (herkkyys, turvallisuus). Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

22 Reliabilistinen tietoteoria
Alvin Goldman, Epistemology and Cognition (1986) Tieto = tosi uskomus, joka on syntynyt luotettavalla tavalla. Luotettavuus = taipumus tuottaa tosia uskomuksia. Globaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on yleisesti luotettava. Oikeutus on globaalia luotettavuutta. Täyttyy Gettier-tapauksissa. Lokaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on luotettava kyseisessä yksittäistapauksessa. Ei täyty Gettier-tapauksissa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

23 Kausaalinen teoria Alvin Goldman, ”A causal theory of knowing” (1967)
(K) S tietää että p, joj tosiasia että p on S:n uskomuksen että p syy. Tulevaisuutta koskeva tieto? (K’) S tietää että p, joj tosiasian että p ja S:n uskomuksen että p välillä on asianmukainen kausaalinen yhteys. oudot kausaaliketjut Goldmanin latokulissit Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

24 Reliabilistinen tietoteoria
Alvin Goldman, Epistemology and Cognition (1986) Tieto = tosi uskomus, joka on syntynyt luotettavalla tavalla. Luotettavuus = taipumus tuottaa tosia uskomuksia. Globaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on yleisesti luotettava. Oikeutus on globaalia luotettavuutta. Täyttyy Gettier-tapauksissa. Lokaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on luotettava kyseisessä yksittäistapauksessa. Ei täyty Gettier-tapauksissa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

25 Herkkyysehto Robert Nozick, Philosophical Explanations (1981)
S tietää että p, joj p on tosi, S uskoo että p, Jos p olisi epätosi, S ei uskoisi että p, Jos p olisi tosi, S uskoisi että p. S:n uskomus jäljittää totuutta (tracts the truth). (3) ja (4) ovat kontrafaktuaalisia konditionaaleja. (3):sta on alettu kutsua herkkyysehdoksi: ~p □→ ~Up Ongelmia: (a) välttämättömät totuudet, (b) induktiivinen tieto ja (c) tekee sulkuperiaatteen epätodeksi (Jos tiedän että p ja että p → q, tiedän myös että q.) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

26 Turvallisuusehto Tieto = turvallinen uskomus. Up □→ p
Lukutapoja: (1) Jos S uskoisi että p, p olisi tosi. (2) S uskoisi että p, vain jos p olisi tosi. (3) S ei helposti erehtyisi siinä että p. (4) Lähellä aktuaalista maailmaa olevissa mahdollisissa maailmoissa, joissa S uskoo että p, p on tosi. E. Sosa, D. Pritchard, S. Luper Ongelmia: Välttämättömät totuudet: Rikkinäinen laskin antaa sattumalta oikean tuloksen: 16 x 47 = 752 Suojelusenkeli: Rikkinäinen lämpömittari näyttää oikeaa lämpötilaa, koska suojelusenkeli korjaa termostaattia mittarilukeman mukaan. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

27 Hyveteoria Ernest Sosa, A Virtue Epistemology (Oxford 2007).
S tietää että p, joj S:llä on tosi uskomus että p, koska S:n uskomus on luotettavien älyllisten kykyjen (eli hyveiden) synnyttämä. Ts. S:llä on tosi uskomus luotettavien älyllisten kykyjensä ansiosta. Vrt. jousiampujan saama napakymppi tarkka (tosi) taitava (luotettavasti muodostettu) tarkka koska taitava (tosi koska luotettavasti muodostettu) Jos tuulenpuuska työntää nuolen radaltaan ja toinen puuska saattaa sen takaisin kymppiin johtavalle radalle, laukaus on tarkka ja taitava muttei tarkka koska taitava (vrt. Gettier-tapaus). Tieto on saavautus, ja saavutus on aina arvokkaampi kuin onnekas onnistuminen. Ongelmia: latokulissit ja testimoniaalinen tieto Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

28 Gettierin opetus Linda Zagzebski, ”The Inescapability of Gettier Problems” (1994) Gettier-tapaukset ovat huonon onnen ja hyvän onnen yhdistelmiä: Kuvitellaan tilanne, jos oikeutettu uskomus on epätosi. Muutetaan sitten tilannetta niin, että uskomuksesta tulee onnekkaasti tosi. Nogot ei omistakaan Fordia mutta toimistossani myös työskentelevä Havit omistaa. Oikeutettu uskomus, joka on onnekkaasti tai sattumalta tosi, ei voi olla tietoa. Ehdon, joka tekee todesta uskomuksesta tietoa, täytyy taata uskomuksen totuus. Kumoutumaton oikeutus, herkkyys, turvallisuus ja hyve-ehto takaavat uskomuksen totuuden. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

29 Tieto ensin! T. Williamson, Knowledge and Its Limits (Oxford, 2000).
Gettierin opetus on se, ettei tietoa voi määritellä. Tiedon avulla sen sijaan voidaan selittää muita tiedollisesti kiinostavia asioita, kuten väittäminen ja oikeutus. Tieto on yleisin faktiivinen propositionaalinen asenne (mielentila). Tiedän että p → p. Näen että p → p. Muistan että p → p. E = T (evidenssini muodostuu propositioista, jotka tiedän) Väitä että p, vain jos tiedät että p. Usko että p, vain jos tiedät että p. Tieto oikeuttaa uskomisen. . Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin