Markus Lammenranta Helsingin yliopisto

Esitys aiheesta: "Markus Lammenranta Helsingin yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Markus Lammenranta Helsingin yliopisto
2 Tiedollinen oikeutus Markus Lammenranta Helsingin yliopisto Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

2 Oikeutuksen luonne ja ehdot
Mitä oikeutus on? Mikä on sanan ”oikeutus” merkitys? Metatieto-oppi (vrt. metaetiikka) Oikeutus on jotakin normatiivista tai arvottavaa. Mitä meidän pitäisi uskoa tai olla uskomatta? Mitkä ovat oikeutuksen faktuaaliset ehdot (kriteerit)? Substantiivinen (normatiivinen) tieto-oppi (vrt. normatiivinen etiikka) Hyvät perusteet, evidenssi, luotettavuus, . . . Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

3 Uskomisen “etiikka” Sinun pitäisi uskoa, että ilmasto lämpenee.
Sinun ei pitäisi uskoa, että Tarja Halonen on vielä Suomen presidentti. Sinun pitäisi uskoa, että paranet taudistasi. Sinun ei pitäisi uskoa, että vaimosi on uskoton. Mitä minun pitäisi uskoa tiedollisesta näkökulmasta? Mitä minun pitäisi uskoa praktisesta näkökulmasta? Mitä minun pitäisi uskoa moraalisesta näkökulmasta? Ei ole selvää, onko uskomista koskevia praktisia tai moraalisia normeja. Joka tapauksessa tieto-opissa ollaan kiinnostuneita tiedollisesta normatiivisuudesta. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

4 René Descartes (1596–1650) ”Jos yksinkertaisesti pidättäydyn arvostelmasta tapauksissa, joissa en havaitse totuutta selvästi ja tarkasti, on selvää, että käyttäydyn oikein ja vältän erehdystä. Jos sen sijaan teen myöntävän tai kieltävän arvostelman, en käytä vapaata tahtoani oikein.” (Meditations on First Philosophy, CSM II, 41.) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

5 John Locke (1632–1704) ”Se, joka uskoo ilman perusteita, voi olla rakastunut omiin kuvitelmiinsa muttei etsi totuutta, kuten hänen pitäisi. - - kun taas se, joka käyttää Jumalalta saamiaan kykyjään ja pyrkii vilpittömästi totuuteen noiden kykyjen avulla, täyttää rationaalisena olentona velvollisuutensa ja saa palkintonsa vaikka sattuisikin erehtymään totuudesta.” (An Essay Concerning Human Understanding, IV, xvii, 24.) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

6 William K. Clifford (1845–1879) ”On aina ja kaikkialla väärin uskoa mitään ilman riittävää evidenssiä.” ”Jos ihminen pitää kiinni lapsena oppimista uskomuksistaan…, panee syrjään kaikki niihin kohdistuvat epäilykset sekä kohtelee epäkunnioittavasti kysymyksiä, joihin vastaaminen horjuttaisi niitä, tuon ihmisen elämä on yksi suuri synti ihmiskuntaa vastaa.” (”The Ethics of Belief”, 1877) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

7 William James (1842–1910) ”Meidän ei ole vain sallittua vaan meidän pitää ratkaista kysymys tunteiden perusteella silloin, kun kyseessä on aito valinta eikä asiaa voi ratkaista älyllisesti (“The Will to Believe”, 1896). Kaksi normia: usko siihen, mikä on totta, ja vältä erehdystä. Jos päätämme uskoa, on riskinä rikkoa jälkimmäistä normia. Jos päätämme pidättyä uskomuksesta, on riskinä rikkoa edellistä normia. Tasapainoilu näiden riskien välillä voi perustua vain praktisiin seikkoihin. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

8 Valistuksen tieto-oppi
Uskomisen etiikka: on uskomista koskevia normeja (velvollisuksia). Evidentialismi: Minun pitäisi uskoa vain jotain sellaista, jolle on olemassa riittävää evidenssiä (hyvät tiedolliset perusteet). Descartes, Locke, Hume, Clifford Pragmatismi: Minun on sallittua uskoa praktisin perustein. James Doksastinen voluntarismi: Uskominen on tahdonalaista. Voin vapaasti päättää sen, mitä uskon. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

9 Deontologinen (normatiivinen) oikeutuskäsitys
S on oikeutettu uskomaan että p, joj S:n pitäisi uskoa että p. Pakko uskoa, velvollisuus uskoa (2) S on oikeutettu uskomaan että p, joj S:n on sallittua uskoa että p, ts. ei ole niin, että S:n pitäisi olla uskomatta että p. Lupa uskoa, sallittua uskoa Oikeutettu uskomus = vastuullinen (moitteeton) uskomus Ongelma: Pitämisestä (velvollisuudesta) seuraa voiminen (kyky). Doksastinen voluntarismi on epätosi: uskominen ei ole tahdonalaista. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

10 Uskomusten tahdonalaisuus?
Uskomusten tahdonalaisuus on käsitteellisesti (loogisesti) mahdotonta (B. Williams). Uskominen tähtää totuuteen. Uskomusten tahdonalaisuus on psykologisesti mahdotonta (W. Alston). Yritä uskoa seuraavat propositiot (väitteet): Auto ei lähesty suojatietä (kun näet sen lähestyvän). Suomi on Venäjän suuriruhtinaskunta. Kukkarossani on pariton määrä kolikoita. Vastuullisuus uskomuksista ei vaadi niiden tahdonalaisuutta (Hieronymi, McHugh, Ryan, Steup) Vastuullisuus vaatii oikeanlaisia perusteita (evidenssiä). Vrt. kompatibilismi: tahdon vapaus ja determinismi ovat yhteensopivia. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

11 Tiedollinen konsekventialismi
Tiedollinen arvo edeltää (käsitteellisesti tai metafyysisesti) tiedollista oikeutusta. Uskomuksen oikeutus riippuu seurausten arvosta. Vrt. eettinen konsekventialismi eli seurausetiikka: tekojen oikeellisuus riippuu seurausten arvosta. Verismi (tiedollinen totuusmonismi): Ainoastaan tosilla uskomuksilla on tiedollista itseisarvoa. Oikeutetuilla uskomuksilla välinearvoa: uskomuksen oikeutetuksi tekevien seikkojen täytyy edistää totuuteen pääsemistä. Luotettavuus, evidenssin tuki, koherenssi? Konsekventialismi ei edellytä uskomusten tahdonlaisuutta. Esim. reliabilismin mukaan uskomuksen oikeutus riippuu siitä, onko se syntynyt luotettavalla tavalla. Ongelma: Verismin on vaikea selittää, miksi tosi ja oikeutettu uskomus on arvokkaampi kuin tosi uskomus. Zagzebski: Miksi espresso, joka tulee luotettavasta espressokoneesta, olisi parempaa kuin samanlainen espresso, joka tulee epäluotettavasta koneesta? Vaihtoehto deontologismille. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

12 Internalismi vs. eksternalismi
Internalismi: Uskomuksen oikeutus riippuu pelkästään uskojalle sisäisistä tekijöistä. Näitä ovat hänen a) ei-faktiiviset mielentilansa (mentalismi) tai b) tekijät, joista hän on tai kykenee olemaan reflektiivisesti (introspektiivisesti) tietoinen (aksessibilismi). Eksternalismi ei rajoita tällä tavalla oikeutuksen ehtoja. Ne voivat olla täysin tai osittain ulkoisia. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

13 Evidentialismi vs. reliabilismi
Evidentialismi: S on oikeutettu uskomaan että p (hetkellä t), joj S:n evidenssi (hetkellä t) tukee p:tä. Internalismi: S:n evidenssi muodostuu hänen ei- faktiivisista mielentiloistaan: kokemuksistaan, uskomuksistaan ja intuitioistaan (tai näitä koskevista tosiasioista). Eksternalismi: S:n evidenssi muodostuu tosiasioista, jotka S tietää, tai faktiivisista mielentiloista (näen, että p). Williamson, McDowell Reliabilismi: S:n uskomus on oikeutettu, joj sillä on luotettava kausaalinen alkuperä (se on luotettavien psykologisten prosessien synnyttämä). Eksternalismi Alvin Goldman, ”What Is Justified Belief?” (1979) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

14 Propositionaalinen ja doksastinen oikeutus
Sherlock Holmesilla ja tri Watsonilla on hallussaan sama evidenssi, mutta Holmesin uskomus perustuu kausaalisesti evidenssiin toisin kuin Watsonin. S on oikeutettu uskomaan että p, joj S:n evidenssi tukee p:tä (propositionaalinen oikeutus). Ts. proposition p on oikeutettu S:lle, joj… S:n uskomus että p on oikeutettu, joj S:n evidenssi tukee p:tä ja S:n uskomus että p perustuu tähän evidenssiin (doksastinen oikeutus). Internalismi on teoria propositionaalisesta oikeutuksesta. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

15 Miksi internalismi? A. Deontologismi → internalismi
Oikeutus on tiedollista vastuullisuutta. Vastuullisuus riippuu pelkästään sisäisistä tekijöistä. B. Internalistiset intuitiot Uusi ilkeän demonin ongelma Selvänäkötapaus (BonJour), hra Truetemp (Lehrer) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

16 Miksi eksternalismi? Eläinten ja lasten tieto
Tiedollinen oikeutus on välttämättä totuuteen johtavaa. Miksi sillä muuten olisi tiedollista arvoa? Tiedon arvon ongelma Internalismi johtaa skeptisismiin. Unohtunut evidenssi Goldmanin parsakaali Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

17 Mikä oikeuttaa uskomuksemme?
Kuu kiertää maata. Mistä tiedät? (Miksi uskot niin?) Opettajani sanoi niin koulussa, ja opettajani on luotettava. Mistä tiedät, että opettajasi sanoi niin? Mistä tiedät, että opettajasi on luotettava Jne. Näyttää siltä, että henkilön uskomuksen tekee oikeutetuksi se, että hänellä on sille on hyviä perusteita ja edelleen hyviä perusteita näille hyville perusteille ja niin edelleen. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

18 Oikeutuksen rakenne Uskomuksen oikeuttava perusteiden ketju
jatkuu äärettömyyksiin (infinitismi), muodostaa kehän (kehäinen koherentismi), päättyy uskomukseen, joka ei ole oikeutettu (wittgensteinilainen kontekstualismi) tai päättyy perususkomukseen eli uskomukseen, joka on oikeutettu (fundamentalismi). Pyrrhonistinen skeptisismi: Oikeutettuja uskomuksia ei ole. Ketjut 1-3 eivät voi oikeuttaa uskomuksia, eikä mitään perususkomuksia ole. Transmissio vai emergenssi? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

19 Fundamentalismi Lat. fundamentum = perusta.
Koska kolme ensimmäistä ketjua eivät selvästi pysty oikeuttamaan uskomuksia, täytyy olla joitain perususkomuksia. Tässä tietysti oletetaan, että skeptisismi on väärässä. Oikeutuksen rakenne: Jos uskomuksella on F, se on oikeutettu (perususkomus). Jos uskomus on suhteessa R oikeutettuihin uskomuksiin, se on itse oikeutettu (saa oikeutuksen muilta oikeutetuilta uskomuksilta). Jokainen oikeutettu uskomus on oikeutettu tavalla 1 tai 2. Mitä F ja R ovat? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

20 Radikaali fundamentalismi
Infallibilismi: Perususkomukset ovat erehtymättömiä. Perustan varmuus: erehtymättömyys, epäilyksettömyys ja/tai kumoutumattomuus Internalismi: oikeutuksen lähde on introspektio ja järki (Descartes: intuitio, selvä ja tarkka havainto). <Tunnen kipua>, <Uskon, että sataa>, <2+2=4>, <Kolmiossa on kolme kulmaa>, <Jos Sokrates on ihminen ja kaikki ihmiset ovat kuolevaisia, niin Sokrates on kuolevainen> Perususkomukset koskevat tietoisia mielentiloja ja ilmeisiä välttämättömiä totuuksia. Oikeutus siirtyy perususkomuksilta muille deduktiivisen (tai induktiivisen päättelyn) kautta. Ulkomaailmaa koskevan tiedon ongelma: mielestä ei voida päätellä ulkomaailmaan. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

21 Maltillinen fundamentalismi
Fallibilismi: Perususkomusten ei tarvitse olla erehtymättömiä (varmoja). Oikeutus ei takaa totuutta, ja se voi kumoutua. Oikeutuksen lähteinä introspektion ja järjen lisäksi voivat olla aistihavainto, muisti, induktiivinen (ja abduktiiivinen) päättely, empatia, muiden sana (moraalinen intuitio, uskonnollinen kokemus?). Tieto ulkomaailmasta, menneisyydestä, muiden mielentiloista (moraalisista tosiasioista, Jumalasta?) voi olla suoraa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

22 Oikeutuksen kumoutuvuus
Jos evidenssi e oikeuttaa minut uskomaan että p, niin lisäevidenssi d kumoaa tämän oikeutuksen, jos ja vain jos e ja d yhdessä eivät oikeuta minua uskomaan että p. d voi olla peruste uskoa, että p on epätosi tai että e ei ole luotettavaa evidenssiä p:lle. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

23 Perususkomusten oikeutus?
Radikaali fundamentalismi: Perususkomukset oikeuttaa niiden erehtymättömyys. Erehtymätön uskomus: Siitä, että S uskoo että p seuraa loogisesti että p. Ongelmat: (i) kaikki välttämättä todet propositiot täyttävät tämän ehdon. (ii) Harva kontingentti propositio täyttää sen. Erehtymätön oikeutus: Perususkomuksen oikeutus takaa sen totuuden. Perususkomuksen oikeuttaa se tosiasia, joka tekee siitä toden. Esim. uskomukseni, että minulla on kipuja, oikeuttaa se tosiasia, että minulla on kipuja. Ongelma: Miksei tosiasia, että huomenna sataa, oikeuta uskomustani, että huomenna sataa. Perususkomuksen oikeuttaa tietoisuus siitä tosiasiasta, joka tekee siitä toden. Ongelmat: (i) Mitä tällainen tuttuustieto (Russell) on? (ii) Tieto ulkomaailmasta? Maltillinen fundamentalismi: Perususkomukset voivat olla epätosia. Evidentialismi: Perususkomuksen oikeuttaa kokemus. Reliabilismi: Perususkomuksen oikeuttaa sellainen luotettava kausaalinen alkuperä, johon ei sisälly päättelyä muista uskomuksista. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

24 Sellarsin dilemma Wilfrid Sellars (1912-1989)
Jos tietoisuudella tai kokemuksilla ei ole propositionaalista sisältöä, ne eivät kykene oikeuttamaan uskomuksia. Radikaali fundamentalismi ja reliabilismi kiistävät tämän. Jos tietoisuudella tai kokemuksilla on propositionaalinen sisältö, ne vaativat itse oikeutuksen. Fallibilistinen evidentialismi kiistää tämän. Jos minusta näyttää siltä että p, olen oikeutettu uskomaan että p (dogmatismi, fenomenaalinen konservatismi). Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

25 Metaoikeutus-ongelma
Laurence BonJour (1943-) Oletetaan, että F on ominaisuus, joka tekee perususkomuksesta oikeutetun. Uskomukset, joilla on F, ovat todennäköisesti tosia. Uskomuksella että p on F. Uskomus että p on todennäköisesti tosi. Jos minulla on hallussani tällainen argumentti, uskomukseni että p ei ole mielivaltainen, mutta se ei ole myöskään perususkomus, koska nyt sen oikeutus perustuu päättelyyn. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

26 Lineaarinen vs. holistinen oikeutus
Fundamentalismi olettaa, että oikeutus on jotakin, joka siirtyy lineaarisessa päättelyketjussa uskomukselta toiselle (transmissio). Holistisen näkemyksen mukaan oikeutus syntyy samalla kertaa kaikissa henkilön uskomuksissa. Tietyt koko uskomusjärjestel- män ominaisuudet tekevät siihen kuuluvista uskomuksista oikeutettuja (emergenssi). Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

27 Holistinen koherentismi
Laurence BonJour: The Structure of Empirical Knowledge (1985). Keith Lehrer: Knowledge (1974) Uskomus on oikeutettu, joj se kuuluu koherenttiin uskomusjärjestelmään. Oikeutus emergoituu (syntyy) samanaikaisesti kaikissa järjestelmän uskomuksissa. looginen ristiriidattomuus Deduktiiviset, induktiiviset ja selittävät suhteet lisäävät koherenssia. Ongelmat: (1) vaihtoehtoiset yhtä koherentit järjestelmät, (2) irrallaan todellisuudesta ja kokemuksesta, (3) muista irralliset uskomukset, (4) yliälyllisyys. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

28 Holismin ongelma Sisäinen koherenssi on se ominaisuus, joka tekee kaikista uskomuksista oikeutettuja. Kaikki oikeutetut uskomukset ovat perususkomuksia. Metaoikeutus-ongelma: Ei riitä, että henkilön uskomus on koherentti hänen muiden uskomustensa kanssa. Hänen pitää myös oikeutetusti uskoa, että näin on.  Metaregressio. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

29 Nykyisin suosittuja fundamentalismin muotoja
Reliabilismi: Riittää, että perususkomukset ovat syntyneet luotettavalla tavalla. Perusteita ei tarvita. A. Goldman Fenomenaalinen konservatismi (dogmatismi): Jos minusta näyttää siltä että p, olen oikeutettu uskomaan että p. Näyttäminen ei ole uskomus eikä se tarvitse oikeutusta. M. Huemer, J. Pryor Evidentiaalinen eksternalismi: Jos näen että p, olen oikeutettu uskomaan että p. Näkeminen ei tarvitse oikeutusta, ja se takaa perususkomuksen totuuden. J. McDowell, T. Williamson Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin