Reliabilismi Alvin Goldman Presentation Name / Firstname Lastname

Esitys aiheesta: "Reliabilismi Alvin Goldman Presentation Name / Firstname Lastname"— Esityksen transkriptio:

1 Reliabilismi Alvin Goldman Presentation Name / Firstname Lastname
02/01/2019

2 Reliabilitinen oikeutusteoria
Alvin Goldman, “What Is Justified Belief?” (1979) Alvin Goldman, Epistemology and Cognition (1986) Uskomus on oikeutettu, joj sen on tuottanut luotettava kognitiivinen (psykologinen) prosessi. Luotettava kognitiivinen prosessi on sellainen, joka tuottaa suhteellisesti suuren määrän tosia uskomuksia (suuri osuus sen tuottamista uskomuksista on tosia). Luotettavuutta arvioitaessa on oltava selvillä kognitiivisten prosessien luonteesta. Tässä tieto-oppi tarvitsee kognitiotieteen apua. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

3 Oikeutuksen faktuaaliset ehdot
”Oikeutus” on normatiivinen (arvottava) termi. Kuten muillakin tällaisilla termeillä, sen soveltuminen riippuu desriptiivisten termien soveltumisesta. Ts. oikeutus on normatiivinen ominaisuus, joka on supervenientti luonnollisiin (ei-normatiivisiin) ominaisuuksiin nähden. Esim. kaksi luonnollisilta ominaisuuksiltaan täysin samanlaista (värit, muodot, materiaalit) maalausta ovat samanlaisia myös esteettisten ominaisuuksien suhteen. Vastaavasti kaksi luonnollisilta ominaisuuksiltaan samanlaista uskomusta ovat samalaisia myös tiedollisilta ominaisuuksiltaan. Goldmanin kysymys: Mitkä ovat ne luonnolliset (faktuaaliset) ehdot, joiden vallitessa uskomus on oikeutettu? Ne täytyy pystyä ilmaisemaan ei-tiedollisin termein, kuten ”totuus”, ”uskomus”, ”kokemus”, ”kausaliteetti”, ”todennäköisyys” ja ”luotettavuus” Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

4 Kaksi oikeutusteorian tyyppiä
Synkroninen (Current Time-Slice) teoria Uskomuksen oikeutus tietyllä hetkellä riippuu uskojan ja uskomuksen ominaisuuksista samalla hetkellä. Mentaalinen liitutaulu hetkellä h: Diakroninen (historialli-nen, geneettinen) teoria Uskomuksen oikeutus riippuu sen kausaalisesta historiasta (alkuperästä). Psykologinen prosessi: p → q → r → s → t → u ↑ h h h3 h4 h5 h Eksternalismi Unohtunut evidenssi voi oikeuttaa uskomuk-sen toisin kuin synkronisissa teorioissa. parsakaalitapaus p* q r s t* u p q r s t u Fundamentalismi Koherentismi Internalismi Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

5 Millainen kausaalinen historia?
Hyvät prosessit synnyttävät oikeutettuja uskomuksia, huonot epäoikeutettuja. Hyviä prosesseja: havaintoprosessit, muisti, hyvä päättely ja introspektio. Hyviä prosesseja yhdistää luotettavuus, eli ne synnyttävät suhteellisen paljon tosia uskomuksia. Huonoja prosesseja: sekava päättely, toiveajattelu, arvaaminen ja hätiköyty yleistäminen. Huonoja prosesseja yhdistää epäluotettavuus, eli ne synnyttävät suhteellisen paljon epätosia uskomuksia. Aloittelevan ja kokeneen lintuharrastajan tapaus. Reliabilismi selittää hyvin hyvien ja huonojen prosessien eron. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

6 Vastaesimerkkejä synkronisille teorioille
Voidaan kuvitella tapauksia, joissa synkroniset ehdot täyttyvät mutta uskomus on syntynyt huonolla (epäluotettavalla) tavalla. Tällöin se ei ole intuitioidemme mukaan oikeutettu. A A → B Loogisesti pätevä argumentti Siis B Oletetaan, että A, A → B ja B ovat henkilön mentaalisella liitutaululla ja että hän uskoo oikeutetusti A:han ja A → B:hen. Synkronisista teorioista seuraa, että hän uskoo oikeutetusti myös B:hen. Oletetaan kuitenkin, ettei hän usko B:hen siksi, että B seuraa loogisesti noista premisseistä, vaan siksi, että hän toivoo, että B olisi tosi tai koska hän on emotionaalisesti sitoutunut B:hen tai . . . Vaikka Sherlock Holmesilla ja tri Watsonilla on hallussaan sama evidenssi, Holmes uskoo hovimestarin syyllisyyteen evidenssin perusteella, kun Watson uskoo siihen sen takia, että hänestä hovimestari on epäilyttävän näköinen tyyppi. Huom. nykyiset evidentialistit pyrkivät selittämään nämä tapaukset erottamalla propositionaalisen ja doksastisen oikeutuksen. Henkilön uskomus ei ole doksastisesti oikeutettu, jos se ei perustu (kausaalisesti) evidenssiin. Internalisti voi siis olla samaa mieltä Goldmanin kanssa näistä tapauksista. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

7 reliabilismin rekursii-vinen muotoilu
S:n uskomus että p hetkellä h on oikeutettu, joj S:n uskomus että p hetkellä h on tulosta luotettavasta uskomuksista riippumattomasta kognitiivisesta prosessista, tai S:n uskomus että p hetkellä h on tulosta ehdollisesti luotettavasta uskomuksista riippuvaisesta kognitiivisesta prosessista ja nämä syöteuskomukset ovat kaikki oikeutettuja. Kognitiivinen prosessi on funktionaalinen operaatio. f: A → B (funktio f määrittää jokaiselle lähtöjoukon A alkiolle (input) täsmälleen yhden maalijoukon B alkion (output)) B joukon alkiot ovat uskomuksia ja A joukon alkiot joko uskomuksia (2) tai muita mielentiloja tai kognitiivisia tiloja (1). Luotettavassa uskomuksista riippumattomasta prosessissa suuri osa B joukon uskomuksista on tosia. Ehdollisesti luotettavassa prosessissa B joukon alkiot ovat useimmiten tosia, kun A joukon alkiot ovat tosia. Diakroninen fundamentalismi: 1. perususkomuksia, 2. päättelyn oikeuttamia uskomuksia. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

8 yleisyysongelma Luotettavuus on prosessityypin ominaisuus, joka koskee sitä, kuinka moni tyypin tapaus tuottaa toden uskomuksen. Uskomuksen oikeutus riippuu siten siitä, onko uskomuksen tuottanut yksittäinen prosessi sellaista tyyppiä, jonka tapaukset tuottavat riittävästi tosia uskomuksia. Ongelma: Yksittäinen prosessi on useaa eri tyyppiä, joiden luotettavuus vaihtelee. Mikä siis on relevantti tyyppi. Jos tyyppi valitaan väljästi, esim. havaintoprosessi, silloin kaikki havaintouskomukset saavat saman oikeutuksen asteen riippumatta siitä, miten hyvissä tai huonoissa olosuhteissa havainto on syntynyt. Jos tyyppi valitaan hyvin kapeasti, prosessilla saattaa olla vain yksi tapaus. Jolloin prosessin luotettavuus on joko 0 % tai 100 %:a. Goldman: Relevantti tyyppi on kapea neuraalinen tyyppi, jonka luotettavuus riippuu ei vain aktuaalisista vaan myös mahdollisista tapauksista. Sosan hyveteoria: Kompetenssi tai hyve määrittää relevantin tyypin. Goldman on myös todennut, etteivät muutkaan oikeutusteoriat vältä ongelmaa. Esim. evidentialismin mukaan doksastinen oikeutus riippuu evidenssin ja uskomuksen välisestä kausaalisesta prosessista: oudot ja poikkeavat prosessit eivät tuota oikeutusta. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

9 Uusi ilkeän demonin ongelma
Stewart Cohen, ”Justification and Truth” (1984) Kuvitellaan maailma, jossa ilkeä demoni tai pahansuopa tiedemies aiheuttaa ihmisille havaintokokemuksia, jotka ovat samanlaisia kuin meidän mutta jotka synnyttävät epätosia havaintouskomuksia. Heidän havaintoprosessinsa ovat siis epäluotettavia, ja heidän havaintouskomuksensa ovat siksi reliabilismin mukaan epäoikeutettuja. Tämä on epäintuitiivista, koska heidän havaintokokemuksensa ovat täsmälleen samanlaisia kuin meidän. Heidän havaintouskomustensa pitäisi olla yhtä oikeutettuja kuin meidän. Tämä on vastaesimerkki sille, että luotettavuus olisi oikeutuksen välttämätön ehto. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

10 Luotettavuus normaa-leissa maailmoissa
S:n uskomus on oikeutettu, vain jos sen tuottanut prosessi on luotettava normaaleissa maailmoissa. Normaalit maailmat ovat mahdollisia maailmoja, joissa yleiset aktuaalista maailmaa koskevat uskomuksemme ovat tosia. Koska demonin uhrin kognitiiviset prosessit ovat tosia normaaleissa maailmoissa, hänen uskomuksensa ovat oikeutettuja. Ongelmia: Ratkaisu sulkee pois sen mahdollisuuden, että yleiset aktuaalista maailmaa koskevat uskomuksemme olisivat epäoikeutettuja. Se myös hylkää reliabilismin, koska nyt oikeutus riippuu luotettavuuden sijasta siitä, mitä pidämme luotettavana. Goldmanin ratkaisu kirjassaan Epistemology and Cognition korjaa reliabilismia, jotta se sopisi yhteen uuden demonin intuition kanssa. Koska yleiset aktuaalista maailmaa koskevat uskomukset ovat välttämättä tosia normaaleissa maailmoissa, ne ovat myös välttämättä oikeutettuja. Ei ole kuitenkaan triviaalia, että ne ovat oikeutettuja. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

11 Vahva ja heikko oikeutus
Alvin Goldman, “Strong and Weak Justification” (1988) S:n uskomus on vahvasti oikeutettu, jos ja vain jos sen on tuottanut luotettava kognitiivinen prosessi. S:n uskomus on heikosti oikeutettu, jos ja vain jos sen on tuottanut epäluotettava prosessi mutta S:ää ei voida moittia uskomuksestaan. Demonin uhrin uskomukset ovat heikosti oikeutettuja, mikä selittää intuitiomme, että ne ovat oikeutettuja. Ongelma 1: Henkilö, joka on aivopesty uskomaan jotakin, on heikosti oikeutettu uskomuksessaan. Vaikka hänen prosessinsa on huono, häntä ei voi moittia. Demonin uhrin havainto- ja päättelyprosessit ovat kuitenkin samoja kuin meidän. Intuitiivisesti demonin uhrin oikeutus on vahvempaa kuin aivopestyn henkilön eikä siinä siksi ole kysymys pelkästä moitteettomuudesta. Ongelma 2: Monimielisyyden olettamista pitäisi välttää mikäli mahdollista. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

12 Luotettava Selvänäkökyky
Laurence BonJour, The Structure of Empirical Knowledge (1985) Normanilla on hyvin luotettava selvänäkökyky, mutta hänellä ei ole mitään evidenssiä tällaisen kyvyn olemassaolon puolesta eikä sitä vastaan. Kerran tämä kyky synnyttää hänessä uskomuksen, että presidentti on New Yorkissa, vaikkei hänellä ole mitään evidenssiä uskomuksen puolesta eikä sitä vastaan. Reliabilismista seuraa, että Normanin uskomus on oikeutettu, mikä on epäintuitiivista. Toisissa BonJourin tapauksissa henkilöllä on evidenssiä luotettavaa selvänäkökykyään vastaan tai evidenssiä sitä vastaan, että presídentti olisi New Yorkissa, silti hän uskoo, että presidentti on New Yorkissa. Näissä tapauksissa on vielä selvempää, että henkilön uskomus ei ole oikeutettu, vaikka reliabilismista näin seuraa. Tapaukset osoittavat, ettei luotettavuus ole oikeutuksen riittävä ehto. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

13 Oikeutuksen kumoutuvuus
Korjaus reliabilismiin (yksinkertainen muotoilu): S:n uskomus hetkellä h on oikeutettu, joj S:n uskomus että p hetkellä h on tulosta luotettavasta kognitiivisesta prosessista eikä S:n saatavilla ole mitään sellaista luotettavaa kognitiivista prosessia, että jos S olisi lisäksi käyttänyt sitä, S ei olisi muodostanut uskomusta että p. Uuden ehdon on tarkoitus sulkea pois tapaukset, joissa uskomukselle on kumoaja. Esim. henkilöllä on perusteita uskoa, että hänen uskomuksensa ei ole luotettavalla tavalla syntynyt tai että hänen uskomuksensa on epätosi. Jos hän olisi nojannut näihin perusteisiin, hän ei olisi muodostanut uskomustaan. Mutta Normanillahan ei ole uskomukselleen kumoajia. Goldman: Normanin näkökulmasta uskomus syntyy tyhjästä, mikä antaa hänelle perusteen uskoa, että se on syntynyt epäluotettavalla tavalla. Onko tämä selitys kaikissa vastaavissa tapauksissa uskottava? Hra Truetemp (Lehrer) Goldman korjasi jo artikkelissa ”What is justified belief?” rekursiivisen muotoilun ensimmäistä periaatetta hoitaakseen tällaisia tapauksia. Hän pohtii tapausta, jossa henkilön uskomus on syntynyt luotettavalla tavalla, mutta hänellä on perusteita uskoa, ettei näin ole. Esim. lääkäri kertoo virheellisesti, että hänen käyttämänsä lääke aiheuttaa hallusinaatioita. Hra Truetempin uskomus lämpötilasta ei synny hänen näkulmastaan tyhjästä vaan lämmöntunteen perusteella. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

14 Helpon tiedon ongelma Stewart Cohen, “Basic Knowledge and the Problem of Easy Knowledge” (2002) Sama ongelma kuin fenomenaalisessa konservatismissa: seuraava päättely antaa tietoa ja oikeutettuja uskomuksia (liian helposti). Tämä pöytä on punainen. (luotettava havaintoprosessi) Jos tämä pöytä on punainen, se ei ole valkoinen pöytä, joka näyttää punaisessa valossa punaiselta. (luotettava apriorinen intuitio) Siis tämä pöytä ei ole valkoinen pöytä, joka näyttää punaisessa valossa punaiselta. (luotettava deduktiivinen päättely) Intuitio: Havaintouskomus pöydän väristä ei oikeuta uskomaan, että se ei ole valkoinen pöytä, joka näyttää punaisessa valossa punaiselta. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

15 Myös skeptisismin torjuminen liian helppoa
Reliabilismista seuraa, että seuraava uusmoorelainen päättely oikeuttaa johtopäätöksen: Minulla on kädet. (luotettava havaintoprosessi) Jos minulla on kädet, en ole kädettömät aivot, joista näyttää, että niillä on kädet. (luotettava apriorinen intuitio) Siis en ole kädettömät aivot, joista näyttää, että niillä on kädet. (luotettava deduktiivinen päättely) Intuitio: Reliabilisin mukaan voimme tietää hyvin helposti, että skeptiset hypoteesit ovat epätosia. Tämä on epäintuitiivista. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

16 Tiedollinen kehä William Alston, Perceiving God (1991); The Reliability of Sense Perception (1993). Minulla on havaintouskomus että p1, ja p1 on tosi. Minulla on havaintouskomus että p2, ja p2 on tosi. ... Minulla on havaintouskomus että pn, ja pn on tosi. Siis aistihavaintoni ovat luotettavia. Jos reliabilismi pitää paikkansa ja aistihavainto (introspektion ja induktiivisen päättelyn ohella) todella on luotettavaa, olen oikeutettu hyväksymään premissit ja päättelemään niistä johtopäätökseen, ja tämä päättely tekee minut oikeutetuksi hyväksymään johtopäätöksen. William Alston on argumentoinut, ettemme pysty osoittamaan perustavia uskomuslähteitämme luotettaviksi ajautumatta eräänlaiseen kehään. Hän kutsuu kehää tiedolliseksi kehäksi. Ks. erityisesti kirjoja Perceiving God ja The Reliability of Sense Perception. Yksinkertaisin tapa yrittää osoittaa esim. aistihavainto luotettavaksi on ottaa otos havaintouskomuksia ja tutkia, kuinka moni niistä on tosi, ja päätellä sitten jotakin aistihavainnon luotettavuudesta. (Alston, 1993, osoittaa, että kaikki muutkin tavat ovat samalla tavalla kehäisiä.) Argumentti ei ole loogisesti kehäinen: johtopäätös ei sisälly premisseihin. Alstonin mukaan argumentti on kuitenkin kehäinen siinä mielessä, että premissit on saatu nojaamalla aistihavaintoon. Siksi emme voi pitää premissejä oikeutettuina, jollemme oleta, että aistihavainto on luotettavaa ja että argumentin johtopäätös siis on tosi. Tiedollinen kehäisyys ei siis ole argumentin itsensä ominaisuus. Se liittyy yritykseen oikeuttaa johtopäätös nojaamalla tähän argumenttiin. Tämä onnistuu, vain jos premissit ovat oikeutettuja. Emme taas voi Alstonin mukaan pitää premisseja oikeutettuina, jollemme oleta, että johtopäätös on tosi. Jos joku vaatisi meitä oikeuttamaan premissit, niin ennemmin tai myöhemmin meidän olisi vain vedottava aistihavainnon luotettavuuteen. Alston sanoo kuitenkin, ettei tiedollinen kehäisyys estä oikeuttamasta johtopäätöstä tai osoittamasta johtopäätöstä todeksi. Se ei myöskään estä tulemasta oikeutetuksi uskomaan johtopäätökseen tai tietämään sen tämän argumentin perusteella. Jos nimittäin reliabilismi pitää paikkansa ja aistihavainto (introspektion ja induktiivisen päättelyn ohella) todella on luotettavaa, olemme oikeutettuja hyväksymään premissit ja päättelemään niistä johtopäätökseen, ja tämä päättely tekee meidät oikeutetuksi hyväksymään johtopäätöksen. Reliabilismin mukaan voimme siis tietää, että aistihavainto on luotettavaa tiedollisesti kehäisen päättelyn perusteella. Voimme myös osoittaa sen luotettavaksi, jos oletamme, että tämä vaatii vain induktiivisesti pätevän argumentin, jonka premissit tiedämme tosiksi. Mitä vikaa argumentissa siis on? Perinteinen intuitio on, että siinä on jotakin vikaa. Esim. Descartesin päättely Mietiskelyissa on samalla tavalla kehäistä: Hän lähtee liikkeelle premisseistä, jotka hän havaitsee selvästi ja tarkasti tosiksi. Näiden avulla hän sitten päättelee, että on olemassa hyvä Jumala, joka takaa, että selvät ja tarkat havainnot ovat tosia, ja päätyy siis johtopäätökseen, että selvät ja tarkat havainnot ovat tosia. Hän siis yrittää osoittaa, että selvät ja tarkat havainnot ovat tosia nojaamalla selviin ja tarkkoihin havaintoihin. Hän sai välittömästi osakseen kritiikkiä. Esim. Thomas Reid sanoi, että Descartesin menetelmä on samaa kuin yrittäisimme selvittää miehen rehellisyyttä kysymällä häneltä itseltään. Olipa hän rehellinen tai ei, hän tietysti sanoo olevansa rehellinen. Häneltä kysyminen olisi siis turhaa. Samalla tavalla on turhaa yrittää selvittää aistien luotettavuutta nojaamalla aisteihin. Olivatpa ne luotettavia tai ei, ne kertoisivat olevansa – olettaen, että ne synnyttävät pääasiassa keskenään ristiriidattomia uskomuksia. Sama pätee Descartesin intuitiiviseen järkeen.

17 Kriteerin periaate Stewart Cohen, “Basic Knowledge and the Problem of Easy Knowledge” (2002) Teoriat, jotka hylkäävät seuraavan kriteerin periaatteen, tekevät tiedon intuitiivisesti liian helpoksi: KR-periaate: S voi tietää tiedonlähteen L perusteella että p, vain jos S tietää että L on luotettava. Esim. fenomenaalinen konservatismi (dogmatismi) ja reliabilismi hylkäävät periaatteen. Koherentismi hyväksyy sen. Sosan mukaan se pätee reflektiiviseen tietoon. Stewart Cohen argumentoi, että tietoteoriat, jotka sallivat tiedon tiedollisesti kehäisen päättelyn perusteella, tekevät tiedon intuitiivisesti liian helpoksi. Tämän tekevät kaikki ne teoriat, jotka hylkäävät seuraavan intuitiivisesti uskottavan periaatteen - kriteerin periaatteen. Se sanoo, että voimme tietää jonkin lähteen perusteella, vain jos tiedämme, että lähde on luotettava. Voin esim. tietää aistikokemuksen perusteella jotakin, vain jos tiedän, että aistikokemus on luotettava tiedon lähde. Tyypilliset fundamentalistiset teoriat hylkäävät KR-periaatteen. Yleisen evidentialismin muodon (Pryorin dogmatismi, Huemerin fenomenaalinen konservatismi) mukaan uskomus on prima facie -oikeutettu, jos evidenssi tukee sitä. Henkilön ei tarvitse tietää, että evidenssi indikoi uskomuksen totuutta tai että evidenssi tekee uskomuksen todennäköisesti todeksi. Reliabilismin mukaan uskomus on oikeutettu, jos se perustuu luotettavaan kausaaliseen lähteeseen, mutta henkilön ei tarvitse tietää, että tämä lähde on luotettava. Cohenin mukaan nämä teoriat tekevät tiedon luotettavuudesta liian helpoksi. Nämä teoriat sallivat sen, että voimme ensin hankkia suuren määrän tietoa maailmasta ja uskomuksen lähteistä ja yhdistää nämä tiedot saadaksemme tietoa uskomus- ja tiedonlähteiden luotettavuudesta. Ne sallivat tiedollisen kehän ja luotettavuutta koskevan tiedon hankinnan tiedollisesti kehäisen päättelyn perusteella. Intuitio on se, että tämä on liian helppoa. KR-periaatteetteen hylkäävät teoriat sallivat tiedon liian helposti.

18 Eläintieto ja reflektiivinen tieto
Ernest Sosa, Knowledge in Perspective, 1991; Reflective Knowledge, 2009. Eläintieto vaatii toden uskomuksen, joka perustuu luotettavaan lähteeseen (kompetenssiin, kykyyn). Reflektiivinen tieto vaatii lisäksi koherentin uskomusjärjestelmän, joka sisältää tiedollisen perspektiivin uskomuslähteiden luotettavuuteen. Ts. uskojan täytyy uskoa oikeutetusti (ja tietää), että hänen uskomuslähteensä ovat luotettavia. Sosa hyväksyy KR-periaatteen reflektiivisen tiedon suhteen, mutta salliiko hän kuitenkin reflektiivisen tiedon liian helposti? Henkilö hankkii ensin eläintietoa (joka ei vaadi tietoa luotettavuudesta) maailmasta, omista älyllisistä kyvyistä ja näiden luotettavuudesta. Kun riittävä koherenssi on näin saavutettu, kaikki tämä eläintieto muuttuu reflektiiviseksi. J. van Cleve: Tieto on helppoa tai mahdotonta. Ernest Sosa on korostanut kahden erilaisen tiedon erottamista. Eläintieto vaatii luotettavuutta. Reflektiivinen tieto vaatii lisäksi tietoa luotettavuudesta. Eläintiedon käsite selittää intuitiomme, että eläimet ja pikkulapset pystyvät tietämään asioita. Reflektiivinen tieto taas selittää internalistiset intuitiomme - esim. BonJourin selvänäkötapauksessa. Jormalla on eläintietoa muttei reflektiivistä tietoa, koska tämä vaatisi, että hän olisi myös oikeutettu uskomaan, että hänellä on luotettava selvänäkökyky. Tämä selittää intuitiomme, ettei Jorman uskomus ole oikeutettu eikä tietoa. Se ei ole reflektiivisesti oikeutettu eikä reflektiivistä tietoa. Hra Truetemp. KR ei päde eläintietoon: tämä on mahdollista ilman tietoa luotettavuudesta. Eläintieto siis sallii tiedollisen kehäisyyden ja helpon tiedon. Sen sijaan KR pätee reflektiiviseen tietoon. Reflektiivinen tieto vaatii tietoa luotettavuudesta. Tämä tieto on kuitenkin eläintietoa. Cohenin ja Van Cleven mukaan Sosan näkemys on kuitenkin ongelmallinen, koska se sallii helpon tiedon. Voimme hankkia eläintietoa uskomuslähteiden luotettavuudesta tiedollisesti kehäisen päättelyn avulla. Hankkimalla eläintietoa maailmasta ja uskomusten luotettavuudesta nostaa koko tietojärjestelmän reflektiivisen tiedon tasolle, kun riittävä koherenssi on saavutettu. Kaikki tämä tapahtuu yhtä helposti kuin aiemmin: tiedollisesti kehäinen argumentti synnyttää eläintietoa luotettavuudesta ja samalla nostaa sekä premissit että johtopäätöksen reflektiivisen tiedon tasolle. Näiden ongelmien välttämiseksi meidän pitää Cohenin mukaan ajatella, että sulkuperiaate ei päde eläintietoon. Tämä välttää sulkuperiaatteeseen nojaavan helpon tiedon. Hän ajattelee, että eläitiedon pitää täyttää Dretsken ja Nozickin herkkyysehto, josta seuraa, että sulkuperiaaate on epätosi. Tiedollisen kehäisyyden välttämiseksi meidän pitää olettaa, että eläintieto ei voi yhdessä introspektiivisen tiedon kanssa tuottaa päätelmiä, että esim. värinäköni on tietyssä tilanteessa korrektia. Minusta Cohenin ratkaisu on täysin ad hoc ja epäelegantti. Hän tarjoaa helpon tiedon ongelman ratkaisemiseksi periaatteita, joille ei ole mitään riippumattomia perusteita. Ne on muodostettu vain helpon tiedon ongelmaa varten.

19 Sosan ratkaisut Yleisyysongelma: Hyveteoria rajaa relevantit tyypit älyllisiin kompetensseihin. Se, miten kompetenssit identifioidaan, riippuu puolestaan tarpeistamme informaatiota käyttävinä ja jakavina olentoina. Uusi ilkeän demonin ongelma: Oikeutettu uskomus = kompetentti uskomus. Uskomus on oikeutettuapt maailmassa m, joj se on muodostettu tavalla, joka on luotettava m:ssä Uskomus on oikeutettuandroid maailmassa m, joj se on muodostettu tavalla, joka on luotettava aktuaalisessa maailmassa. Demonin uhrin uskomus on yhtä oikeutettuandroid kuin meidän. Sosa myös kiinnittää huomion siihen, että ”aktuaalinen” on indeksikaalinen ilmaus, joka tarkoittaa samaa kuin ”tässä maailmassa”. Demonin uhrin tavat muodostaa uskomuksia ovat luotettavia tässä meidän maailmassamme, vaikkeivat ne ole sitä hänen maailmassaan. Selvänäkötapaus: Normanilla on eläintietoa muttei reflektiivistä tietoa. Mutta eikö Normanin uskomus ole kompetentti ja siksi oikeutettu? Se ei ole metakompetentti, eikä siksi metaoikeutettu. Koska kompetenssi määritellään suhteessa normaaliin ympäristöön, säilytämme kompetenssin myös epänormaalissa ympäristössä, kuten demonimaailmassa. Demonin uhrin havaintouskomus on kompetentti, koska se on muodostettu tavalla, joka on luotettava aktuaalisessa maailmassa (meidän maailmassamme). Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019

20 Evidentiaalinen reliabilismi
William Alston, ”An Internalist Externalist” (1988) Juan Comesaña, ”Evidential Reliabilism” (2010) Alvin Goldman, ”Towards a Synthesis of Reliabilism and Evidentialism” (2011) S:n uskomus että p on oikeutettu, joj S:llä on evidenssi e, S:n uskomus että p perustuu evidenssiin e ja P(p | e) on riittävän korkea. (e on riittävän vahva p:n totuuden indikaattori.) Normanin uskomus ei ole oikeutettu, koska Normanilla ei ole sille evidenssiä. Goldmanin mukaan reliabilismi sallii evidenssin huomioon ottamisen, koska kognitiivisten prosessien syötteitä voidaan kutsua evidenssiksi. Goldmanin vastaantulo on kuitenkin minimaalista. Hän pitää edelleen kiinni siitä, että unohdettu evidenssi on evidenssiä. Viime aikoina Goldman on lähentynyt evidentialismia. Lähentyminen tuntuu nimelliseltä eikä aidolta kompromissilta. Siirrymme lopuksi käsittelemään evidentiaalista eksternalismia, joka on aidompi evidentialismin muoto. Presentation Name / Firstname Lastname 02/01/2019