OSAAMISEN ARVIOINTI Opettamisesta osaamiseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Petri Haltia

Miksi arvioidaan?  Oppimisen ohjaamiseksi  Opiskelijan/tutkinnon suorittajan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen  Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi

Petri Haltia 2009 Mihin suoritusta verrataan?  Opiskelijan aiempaan osaamisen, lähtötilanteeseen (edistymisen arviointi)‏  Toisten opiskelijoiden tms. tai muun joukon suorituksiin (normiperusteinen arviointi)‏  Arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin (kriteeriperusteinen, tavoitesuhteinen arviointi) OSAAMISEN ARVIOINTI

Petri Haltia 2009 KRITEERIPERUSTEINEN ARVIOINTI ‏  Kriteeriperusteisella arvioinnilla todetaan yksilön osaaminen suhteessa hyvin määriteltyyn osaamiseen alueeseen (esim. työtehtävä); alan ja kriteerien määrittely tärkeä, mutta myös loputon tehtävä, arvioijien merkitys aina suuri  Tarkoitus tuottaa sisällöllistä, tarkkaa ja luotettavaa tietoa arvioitavan tiedoista ja taidoista  Kriteeri = arviointi-, arvosteluperuste, mittapuu, (ratkaiseva) tunnus(merkki), erottava ominaisuus  Vaatimustasojen tulisi olla järkeviä suhteessa arviointi- ja päätöksentekoprosessin tarkoitukseen; rajojen tulisi kuvata tarkoitettua eroa eri tasojen välillä

Tavoitteena oleva osaaminen Koulutusohjelma, opetussuunnitelma Osaa- misen arviointi Tunnustaminen Osaamisperustainen ajattelu koulutuksessa ja arvioinnissa ”Koulutuslähtöinen ajattelu”: Oppisisällöt, koulutusohjelma koulutuksessa edellytetty osaaminen arviointi

Osaamisen arviointiin luopumalla dikotomioista  Teoria - käytäntö  Tietopuolinen – käytännöllinen  Suunnittelu – toteutus  Ajattelu - tekeminen  Koulutus – työssä oppiminen

Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnosta: ”Käytännön työssä prosessien suunnittelua ja toteutusta ei yleensä voi/kannata erottaa niin kuin ne tehdään tutkinnon perusteissa. Tekemisen jakaminen suunnitteluun ja toteutukseen koetaan hankalana, vaikka raja siinä löytyisikin.” Koulutuspäällikkö Ulla Tallinen, Jollas Instituutti ja kehitysjohtaja Matti Räsänen, HOK-Elanto 7

Autenttisen arvioinnin piirteet arvioinnin lähtökohdiksi arviointi rakentuu tehtäville, joiden suorittaminen itsessään arvokasta aito ympäristö, fyysinen ja sosiaalinen; todelliset vaihtoehdot, rajoitukset, resurssit perustuu laajoihin suorituksiin, jotka edellyttävät teorian ja käytännön yhdistämistä tehtävien avoimuus, ei yhtä oikeaa ratkaisua selvät, aidot, mystifioimattomat kriteerit arvioitavan ja arvioijan suora vuorovaikutus haetaan johdonmukaisuutta suorituksista arvioidaan sekä työskentelyä että tulosta sekä lyhytkestoisia että kasautuvia tehtäviä ja arviointia

ARVIOINNIN MENETELMIÄ  Perinteiset testit ja kokeet; suulliset tai kirjalliset - monivalinta - avoimet kysymykset - erityyppiset esseet  Kertovat menetelmät, itsearviointi; perustuvat opiskelijan omaan kuvaukseen – suulliseen tai kirjalliseen - kokemuksestaan ja pätevyydestään suhteessa osaamistavoitteisiin, voi sisältää esim. vahvistuksen työnantajalta. Monille vaativaa, ilman hyvää ohjausta voi provosoida riittämättömyyden tunteita, kokemukset voivat olla myös huonoja, hämmentäviä

Menetelmiä...  Havainnointi; ennalta määriteltyjä tarkkoja sääntöjä ja menetelmiä noudattaen arvioija havainnoi osallistujaa todellisessa tilanteessa ja arvioi soveltaako hän perusteissa määriteltyjä tietoja ja taitoja. Havainnointia voidaan täydentää keskustelulla suorituksen aikana. Myös työnäytteet tms. voidaan sisällyttää tähän. Hyvä, mutta vaativa menetelmä. Kun todellinen tilanne ei ole mahdollinen, voidaan käyttää simulointia, luotua tilannetta jossa työn todelliset piirteet mahdollisimman hyvin tulevat esiin. Edellyttää kyseessä olevan osaamisen/työn tarkkaa analysointia ja hyviä valmisteluja.

menetelmiä...  Portfoliot; Tapa esittää synteesi ammatillisista ja muista kokemuksista, tiedoista ja taidoista sekä henkilökohtaisista ominaisuuksista. Yhdistää eri arviointimenetelmiä ja niiden tuloksia. Usein muodostuu kertovien menetelmien (itsearviointi ohjatusti), haastattelujen tulosten ja mahdollisesti muiden arviointien pohjalta. Voidaan esittää kolmannelle osapuolelle arvioitavaksi ja johtaa tunnustamiseen, usein kuitenkin ensisijainen tarkoitus on tukea elinikäistä oppimista. Yhtenäisyyden, järjestyksen, informatiivisuuden tuottaminen usein vaikeaa (ratkaisuyrityksenä helposti vain lisää materiaalia), voi olla myös henkisesti raskasta, edellyttää mm. kokemusten arvottamista. Arvioijalle vaativaa; sisällön validiteetti, riittävyys, luotettavuus, ajankohtaisuus…

Petri Haltia 2009 Lopuksi  Arvioinnin menetelmiä ja menettelytapoja paljon  Valitun menetelmän sovelluttava kyseessä olevan osaamisen arviointiin  Menetelmän sovelluttava kyseessä olevalle henkilölle, menetelmät edellyttävät mm. erilaista osallistumisen ja osallisuuden astetta arvioitavalta  Suositeltavinta useanlaisten menetelmien käyttäminen  Yhden menetelmän ei tarvitse täyttää kaikkia laatukriteerejä, kokonaisuus ratkaisee  Yhden menetelmän käytön yhteydessä hyvä pohtia myös kytkentää laajempiin tavoitteisiin ja odotettuun osaamiseen