Simulaatioharjoitteen suunnitteluprosessi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Simulaattorikoulutuksen ABC
Advertisements

OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Liikunnanopetuksen suunnittelun hahmottamisen tueksi
Hypermedian perusteet, Sami Hautakangas, TTKK, Hypermedialaboratorio Oppimisympäristöjen suunnittelusta © Sami Hautakangas, Hypermedialaboratorio.
Atto ja avaintaidot työssä oppien? Sirkka Hulkkonen.
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
OPETTAJAN AIKAHARHA OPETTAJAN AJAN TAJU VÄÄRISTYY KUN HÄN ASTUU YLEISÖN ETEEN. OPETTAJAN AIKA OPISKELIJAN AIKA OPETTAJA LUULEE ETENEVÄNSÄ HITAASTI, MUTTA.
Erilaiset oppimisympäristöt ja –menetelmät oppimisen tukena
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Opiskelijan arviointi työpaikalla
OHJAAMINEN.
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
Taitojen oppiminen – prosesseja ja teorioita
4. Opiskelijan oppimisen arviointi työpaikoilla
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Liikunnanopetuksen suunnittelu ja arviointi
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Sirkka Hulkkonen
VOK-perusteiden taustalla oleva oppimiskäsitys ja rakenne Antti Kauppi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
ERITYISOPISKELIJAN ARVIOINTI Erityisopettaja Marjatta Kannisto
Konstruktivismi Konstruktivismin keskeisiä periaatteita
Restonomi Opetussuunnitelma 2005
TUTKE II toimeenpano OSAOssa
Simulaattorikoulutuksen jälkipuinti – osa oppimisprosessia.
Laajennettu työssäoppiminen ©koulutus()eximo5.fi.
Cmap-tools opetus käyttö kongnitiivinen merkitys.
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
Simulaattorikoulutuksen ABC
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
O PPIMISYMPÄRISTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU KIRKOU - Kirjasto, koulu ja koulukirjasto –hanke Tutkivaa ja oivaltavaa oppijaa yhteistyössä tukien!
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Verkko-opetuksen suunnittelusta Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
Jaakko Lainio Turun Ammattiopistosäätiö Paasitorni, Helsinki
Ongelmaperustainen oppiminen
VERKKOPEDAGOGIIKKA – OPPIMISEN TAVAT VERKOSSA Jari Sarja
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Yritysyhteistyömalli TopLaaja- TOP-Patteri: HYVÄT KÄYTÄNTEET-SEMINAARI Helsinki Congress Paasitorni Koulutusjohtaja Maarit Kuosa.
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN toimintasuunnitelma Etelä-Savon ammattiopisto.
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
TAO, Turun Ammattiopistosäätiö
Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia opettajatuutoroinnista Minna Nieminen SAMOK ry. Sisältö: 1) Opettajatuutoroinnin hyödyt opiskelijalle 2) Opettajatuutoroinnin.
”Mutta kuka tekisi minulle ne kysy- mykset…” - miten onnistuu tiedonhankinnan opetus? ITK
”Arviointi on kuin kamera, jolla voi ottaa kuvia osaamisen tasosta, oppimisprosessista tai opetuksen laadusta. Kuvat ovat usein luonteeltaan staattisia.
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
TASO 2 SISÄLTÖALUE 2 Teema 2 Osaamistavoite 2 4. oppisisältö: ”Eri ominaisuuksien perusharjoitteiden oikeat suoritustekniikat” Taitoharjoittelun tunnuspiirteet.
USKONTO/aineenopettajat Reflektointityöskentely Ryhmäkokoontuminen 3 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Minä oppijana yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia ESOK-seminaari Tampereella Satu Eerola Opintopsykologi.
Ongelmaperustainen oppiminen peruskoulussa Kemian opetuksen päivät Jyväskylässä Helena Muilu FL Kemian ja fysiikan lehtori Yläkoulun rehtori,
OPS 2016 Kunnan strategia Opetussuunnitelman perusteet Kunta KeSu.
Yhteinen näkemys IL:n opettamisessa pohjautuu:  Arvot  Strategiat  Prosessit  Toimintasuunnitelmat  Yhteistyö suunnittelussa.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
Ainetyöryhmien työn aloitus
Valmentajan osaamisen arviointi valmennustilanteessa
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
Valmentajan osaamisen arviointi valmennustilanteessa
Luku 15 Oppiminen, muisti ja aivot.
IPPO-MALLI Toimintamalli opetuksen
A! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut
9. Oppimisen psykologinen perusta
Oppiminen.
Evästystä paikalliseen ops-työhön
Liikunnan Perusopinnot
Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Esityksen transkriptio:

Simulaatioharjoitteen suunnitteluprosessi

Kokonaisuuksista liikkeelle... Miten simulaatioharjoite toimii osana opetuksen kokonaisuutta, milloin tarkoituksenmukainen? Blended learning Mitä simulaatioilla, mitä muuten? Riskitilanteet Päätöksentekotaidot Käytännön taidot Simulaatio-opetuksen pedagogiikka erilaista

1. Oppimistavoitteiden määrittely Mitä osattava oppimistehtävän jälkeen? Ylätason lähtökohta ops:n tavoitteet Tavoitteet ohjaavat tehtävän laatimista ja suoritusta, mutta myös arviointia Kolmiyhteys tavoite, harjoite ja arviointi Onko tavoitteena tietäminen vai taitaminen (vrt. Arviointi)? Kriittiset taidot

2. Oppimistehtävillä luodaan todellisuus Simulaattorin ja reaalimaailman erot Tehtävissä oltava uskottava juoni, varsinkin pitkäkestoisissa Autenttisuuden (fidelity) luominen Millä periaatteilla tehtäviä voidaan laatia? Esim. EBAT tai GBS Juonen merkitys, vrt. viihdepelit vs. simulaattorit

3. Millaisia oppimistehtävät ovat ja ovatko ne oikeassa suhteessa opiskelijan osaamistasoon? Ovatko oppimistehtävät mielenkiintoisia, haasteellisia ja todenmukaisia? Tehtävät opiskelijan osaamistason mukaan Motivaatio Tehtäväpankki Linkitys opetussuunnitelmaan ja opetuksen kokonaisuuteen

4. Millaisia opiskelijat ovat? Opiskelijalähtöisyys Mitä opiskelija osaa jo? Millainen hänen kokemusmaailmansa on? Opiskelija kokonaisvaltaisesti, 1) kognitiiviset valmiudet, 2) tahto ja motivaatio, 3) emotionaalinen alue

5. Millainen mentaalinen malli opiskelijalle syntyy oppimisen seurauksena? Mielessämme oleva, työtä säätelevä mentaalinen malli Mielen rakenteita, käsityksiä, mielikuvia, asian eri osien suhteita toisiinsa Automatisoituminen ja oppiminen, toimintamallit Harjoitteeseen kaikki olennaiset asiat mukaan, skenaarion suunnittelu! Realistisen mentaalisen mallin syntyminen vaatii paljon kokemusta Epätäydelliset tai väärät mallit, virhesuoritus (vaarat)

6. Ovatko opiskelijat motivoituneita oppimaan simulaatioiden avulla? !!! Motivaatio ja oppiminen Opettajien suhtautuminen simulaatio-opetukseen? Simulaattoritehtävät ja opetuksen kokonaisuus

7. Ovatko opettajat motivoituneita käyttämään opetussimulaatioita? Mitä jos… Miten motivoituvat?

8. Tuntevatko opettajat simulaatioiden avulla opettamisen pedagogiikkaa riittävästi? Simulaatio-opetus vs. aito oppimisympäristö Simulaatioympäristö oppimisympäristönä Simulaatioiden autenttisuus Opetusmenetelmät Täydennyskoulutus ja hyvien käytäntöjen benchmarkkaus

9. Toimiiko kolmiyhteys a) harjoitukseen valmistautuminen – b) harjoitus – c) arviointi ja palaute? Miten nämä on järjestetty? Valmistautuminen Arviointi ja palaute (debriefing eli jälkipuinti), sen resurssointi ja organisointi

10. Miten oppimista arvioidaan ja ketkä sitä arvioivat (vrt 10. Miten oppimista arvioidaan ja ketkä sitä arvioivat (vrt. ammatilliset näytöt)? Miten voimme tietää mitä opiskelija on oppinut? Verrataan oppimistavoitteeseen Työsuorituksen seuraaminen/käytännön testi Olennaiset asiat mukana tehtävässä (skenaariossa)? Itsearviointi! Minimitavoitetasot

11. Asiayhteys ja tilanne huomioon – ja millainen simulaattori on oppimisympäristönä (tekninen-fyysinen-sosiaalinen-didaktinen) -Missä suhteessa simulaattori muistuttaa reaalimaailman ympäristöä, missä ei? -Erilainen… >Miten vaikuttaa oppimiseen?

12. Simulaattorin ominaisuudet – mitä simulaattorin avulla voidaan oppia ja mitä ei? Simulaattorin autenttisuus (Fidelity) Fyysinen tai tekninen autenttisuus Psykologinen autenttisuus Miten hyvin opetustilanne kokonaisuudessaan vastaa tilannetta aidossa ympäristössä? Simulaattorin autenttisuus ja oppimisen transfer Erityyppiset taidot

13. Millä tavoin taataan opitun siirtyminen käytäntöön, oppimisen siirtovaikutus, transfer? Transfer kuvaa miten aiemmin opittu on hyödynnettävissä uudessa tilanteessa Toiminta: Tapahtumat, joista muodostamme skeeman – indeksointi muistiin ja haku sieltä, analogiat ja erot Positiivinen, neutraali ja negatiivinen transfer sekä kvasitransfer –negatiivinen simulaattorissa?

Transferin mittaaminen Paljonko simulaattorin käyttö lyhentää koulutusaikaa? A - As Transferin tehokkuussuhde (TER)= ______ S A= koulutusaika kun ei käytetä simulaattoria As= koulutusaika kun käytetään simulaattoria S= koulutusaika simulaattorilla

Transferin edistäminen Simulaattorin suuri fyysinen ja tekninen autenttisuus, mutta myös sosiaalinen ja psykologinen autenttisuus Opettajan toiminta Yhteyksien ja erojen etsiminen, palaute Simulaatioharjoituksissa monipuoliset tehtävät ja olosuhteet, vaihtelu Aidon kaltaiset tilanteet Paljon harjoitusta Paljon reflektointia harjoituksissa (”yläpään käyttöä”)

14. Linkitys käytännön opetukseen Suunnittelun kokonaisvaltaisuus: simulaatioiden käyttö nivelletään joustavasti opintoihin Opetus simulaattorilla siinä mitassa kuin se on järkevää Resurssointi: Toimivan järjestelmän luominen Oppimistehtäviin panostaminen Palaute tärkeä!

15. Miten välttää tyypillisimmät puutteet Oppimistehtävien puute Ei riittävästi resursseja ohjaukseen ja palautteeseen Ei linkitystä simulaatioympäristö-aito ympäristö Opettajien opiskeltava simulaatio-oppimisympäristöjen käyttöä – monet mukaan Ei oteta huomioon oppimistehtävien laatimisen periaatteita Johdon sitoutuminen > Vaatii kehittämisresurssointia