Ammatillisen koulutuksen muutoksia ”Muutoksen tulee olla turvallisempi kuin paikalleen jääminen.” ministeri Lauri Ihalainen Ammatillisen koulutuksen muutoksia 1.1.2019

Tulevaisuutta Ammatillisen peruskoulutuksen uudelleensuuntaaminen ja koulutustarjonnan kohdentaminen (vähennys 216) sekä toiminnan sopeuttaminen niukkeneviin toimintatuottoihin Toiminta- ja laatujärjestelmä tulee olla Kesun linjausten mukaisesti valmis 2015 ja itsearvointi tehtynä -> samalla päivitämme yhteisiä käytänteitä uudessa organisaatiossa Rakennepaketti tuo mahdollisesti monta uudistusta Osittain suoriteperusteiseen rahoitukseen siirtyminen Oppivelvollisuusiän nosto Järjestämisluvan hakeminen ennen vuotta 2016 Yhtiöittäminen ja kilpailuneutraliteetti muuttanee aikuiskoulutuksen toteuttamista osin 1.1.2019

Ensi vuonna monta uudistusta: Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta sivistysvaliokunnassa ja eduskunnassa touko-kesäkuussa. Tutkinnon perusteet uudistuvat ja uusien perusteiden mukainen koulutus aloitetaan 1.8.2015 Siirtymävaiheessa myös vanhat opiskelijat siirretään uusien tutkinnon perusteiden mukaiseen koulutukseen Opiskelijahuoltolain tuomat muutokset VALMA-koulutus aloitetaan 1.8.2015: uudet määräykset ja yksi Valma! (Ammattistartti, Aikalisä, Mamu valmistava, Talouskoulu) Oppisopimuksen mahdollisuuksien laajeneminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma (myös pt:t mahdollisia) Eri koulutuksen järjestäjien kanssa toteutettavilla hankkeilla tavoitteena saada aikaan muutosta 1.1.2019

www.oph.fi/ampe Työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus olleet lähtökohtana jo parin kymmenen vuoden ajan Muutos tiede- ja oppiainekeskeisestä työelämän toiminnan pohjalta ammatillisen opiskelun jäsentämiseen vaatinut aikaa sekä kansallisella tasolla että koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opettajien toiminnassa Kyseessä sekä ajattelun että toiminnan muutos 1.1.2019

Miksi oppiainelähtöisestä työelämälähtöiseen osaamisperusteisuuteen? Koulutuksen työelämälähtöisyys/osaavan työvoiman tarve – yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle Opiskelijoille ja työelämälle ilmaistava konkreettisesti mitä osattava koulutuksen jälkeen Huomio opetussisällöistä oppimistuloksiin - mitä osattava koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen Selkeyttä oppimistulosten/ osaamisen arviointiin – näytöt aidoissa työelämän tilanteissa Tehokkuus ja laatu -oppimistulokset 1.1.2019

Miksi…? Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen Opiskelijakeskeisyys, opiskelijat oppimis- ja arviointiprosessien subjekteiksi - sosio-konstruktivistinen oppimiskäsitys Oppimisympäristöjen monipuolistuminen – työpaikoilla tapahtuvan opiskelun lisääntyminen Opiskeltujen tuntien ja yksityiskohtaisten oppisisältöjen sijaan hankittu osaaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi 1.1.2019

Millaisia muutoksia tuonut? Tutkinnon osat määritelty ja nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta Teoria ja käytäntö erottelusta toiminnan/ työprosessien kokonaisuuksiin Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit määritelty työprosessien, työmenetelmien, työvälineiden sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen kautta – osaamisen taso arviointikriteerit 3 porrasta Pois tavoite/sisältö keskeisyydestä -ammattitaitovaatimukset (oppimistulokset) määritelty osaamisena (tiedot, taidot ja pätevyys), joka ilmenee ammatillisena toimintana ja saavutettu osaaminen on arvioitavissa käytännön työtilanteissa ja työtoiminnassa kirjallisten kokeiden sijaan Osaamisen ja oppimisen arviointi erikseen 1.1.2019

Osaamisperusteisuus TUTKE 2 HE: n perusteluissa Osaamisperusteisuutta koskevat linjaukset kautta linjan näkyvissä Tavoitteena on: siirtyä vahvempaan osaamisperusteisuuteen vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä vahvistaa tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa 1.1.2019

Tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitusperusteet Tutkintojen mitoitusperusteena osaamispiste- ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa ammatillisissa perustutkinnoissa Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä tai asetuksella yli 180 osp, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää. Tutkinnon osien mitoitusperusteena osaamispiste Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin 1.1.2019

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain Myös arkioppiminen tulee tunnistaa -> HOPS:n merkitys korostuu, opettajien arviointi-osaaminen keskeistä ja rakenteiden tulee mahdollistaa joustavat opinpolut 1.1.2019

KIITOS! 1.1.2019