Johdatus tieto-oppiin FILK-115, FTE140 (5 op) Markus Lammenranta Helsingin yliopisto Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Kurssisivut Powerpoint-materiaali Pakollinen oheiskirjallisuus: Sekstos Empeirikos, Skeptisismin pääpiirteet (§1-39, 100- 117, 164-179). R. Descartes, Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (Mietiskelyt 1-4). D. Hume, ”Akateemisestä ja skeptisestä filosofiasta”. G.E. Moore, ”Ulkomaailman olemassaolon todistus”. M. Lammenranta, Tietoteoria osa 1 (s. 13-71) Suositeltava oheiskirjallisuus Lammenranta, Tieto-oppi, Logos-ensyklopedia, http://filosofia.fi/node/6899. Video: Jennifer Nagel, Introduction to Epistemology (Lammenranta, Tietoteoria, osat 2-3.) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Mieli, tieto ja todellisuus Tieto kytkee meidät (mielemme) todellisuuteen. Kun metafysiikka tutkii todellisuutta ja mielenfilosofia mieltä, tieto-oppi tutkii mielen ja todellisuuden suhdetta. Tieto-oppi pyrkii erottamaan mielentilat, jotka kytkeytyvät asianmukaisesti todellisuuteen niistä, jotka eivät kytkeydy. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Tiedon lajit Mihin tieto kohdistuu? Tieto Tietäminen: S tietää jotakin. Tuttuustieto: Tieto kohdistuu objektiin. ”Tunnen Helsingin.” ”Tunnen Esa Saarisen.” Know, kennen/wissen, känna/veta B. Russell: knowledge by acquaintance. Taito: Tieto kohdistuu toimintaan. ”Osaan ajaa pyörällä.” ”Tiedän, miten pyörällä ajetaan.” (know how) Propositionaalinen tieto: Tieto kohdistuu propositioon (tosiasiaan). ”Tiedän, että kuu kiertää maata.” Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Kaksi tiedon ehtoa: totuus ja uskomus Emme voi tietää mitään sellaista, mikä ei ole totta. ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutta aurinko ei paista.” Tieto on faktiivista: se kohdistuu tosiin propositioihin eli faktoihin (tosiasioihin). Emme voi tietää mitään sellaista, mitä emme usko todeksi. ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutten usko, että aurinko paistaa.” Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Uskomus Propositionaalisia asenteita: uskomus, pelko, halu, epäily,... Propositio on jotakin, joka on tällaisten asenteiden kohteena ja joka voi olla tosi tai epätosi. Propositio ilmaistaan että-lauseella. 3 doksastista asennetta propositioon: uskoa, että p (teismi) uskoa, että ei-p (ateismi) pidättäytyä p:tä koskevasta uskomuksesta (agnostisismi, pyrrhonismi) Epäily, epäusko Uskomisen asteet (bayesiläinen tieto-oppi) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Totuusteoriat Korrespondenssiteoria: Propositio on tosi, jos ja vain jos se vastaa tosiasioita. Totuus on objektiivinen ja absoluuttinen: se riippuu tosiasioista ja on uskomuksistamme riippumaton. Koherenssiteoria: Propositio on tosi, joj se on koherentti muiden propositioiden (uskomusten) kanssa. Pragmatistinen totuusteoria: Propositio on tosi, joj sen uskominen on hyödyllistä. Jos tosiasia = tosi propositio, koherenssiteoria ja pragmatistinen teoria johtavat regressioon. Deflatorinen totuusteoria (minimalismi): On totta, että lumi on valkoista, joj lumi on valkoista. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Tieto ≠ tosi uskomus Kaikki tiedon tapaukset ovat toden uskomuksen tapauksia, mutta kaikki todet uskomukset eivät ole tietoa. Esimerkki, jossa tosi uskomus ei ole tietoa: Toivoton optimisti ostaa arpajaiskupongin ja uskoo voittavansa. Tällä kertaa hän voittaa. Hän ei kuitenkaan tiennyt voittavansa, koska voitto oli pelkkä sattuma. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Perinteiset tieto-opin ongelmat Mitä on tieto? Platonin Theaitetos-dialogin ongelma: Miten tieto eroaa todesta uskomuksesta? Gettier-ongelma Miksi tieto on arvokasta? Platonin Menon-dialogin ongelma: Miksi tieto on arvokkaampaa kuin tosi uskomus? Miten tieto on mahdollista? Agrippan ongelma – ”viisi muotoa” (pyrrhonistinen skeptisismi) Descartesin ongelma (karteesinen skeptisismi)

Miksi tieto on arvokasta? Tiedolla on arvoa, koska tosilla uskomuksilla on arvoa. Tosilla uskomuksilla on välinearvoa: ne auttavat saavuttamaan muita arvokkaita asioita. Francis Bacon: ”Tieto on valtaa!” Miksi tiedolla on enemmän arvoa kuin todella uskomuksella? Sokrates Platonin Menon-dialogissa: tosi uskomus oikeasta tiestä Larissaan vie yhtä varmasti perille kuin tieto oikeasta tiestä. Tiedon itseisarvo? Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Miten tieto on mahdollista? Skeptisismi: Tieto ei ole mahdollista. Skeptisismin puolesta on olemassa hyviä argumentteja. Tietoteoriamme pitäisi pystyä selittämään, missä ne menevät vikaan (jos ne menevät vikaan). Pyrrhonistinen skeptisismi: Agrippan ongelma (viisi muotoa, regressio-ongelma) Tieto vaatii hyviä perusteita, joille puolestaan pitää olla hyviä perusteita, joille . . . Karteesinen skeptisismi: Descartesin ongelma Tieto vaatii skeptisten hypoteesien kuvaamien erehtymismahdollisuuksien poissulkemista. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Mitä tiedämme? Aistin jotakin punaista. 2 + 3 = 5 Minulla on kädet. Kuu kiertää maata. Lasten kidnappaaminen on väärin. Coppolan Kummisetä on hyvä elokuva. Jumala on olemassa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Perinteinen tiedon määritelmä S tietää että p, jos ja vain jos p on tosi, S uskoo että p ja S on oikeutettu uskomaan että p. Karteesinen tieto-oppi (infallibilismi): Oikeutus takaa totuuden, eli tieto on varmaa. Fallibilismi: Oikeutus ei takaa totuutta. Oikeutetut uskomukset voivat olla epätosia. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin 15

Gettierin vastaesimerkit Edmund Gettier, ”Is Justified True Belief Knowledge?” (1963) (q) Hra Nogot työskentelee toimistossani ja omistaa Fordin. (p) Joku toimistossani omistaa Fordin. Olen oikeutettu uskomaan q:hun. p seuraa loogisesti q:sta. Päättelen p:n q:sta, ja olen oikeutettu uskomaan myös p:hen. q on epätosi, ja p on tosi.  En tiedä, että p. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

2 ennakko-oletusta Kompetentissa deduktiivisesti pätevässä päättelyssä oikeutus siirtyy premisseiltä johtopäätökselle. Oikeutettu uskomus voi olla epätosi. fallibilismi Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Päättely epätodesta premissistä (4) S:n oikeutus uskomukselleen että p ei perustu päättelyyn epätodesta premissistä. Russellin kello: Herään aamulla ja katson kelloa, joka näyttää 7:ää. Kello on kuitenkin pysähtynyt 24 tuntia sitten ja näyttää sattumalta oikeaa aikaa. Goldmanin lato: Henri näkee pellolla ladon ja uskoo sen oikeutetusti olevan ladon. Lähistöllä on kuitenkin latokulisseja, joita ei tieltä voi erottaa aidoista ladoista. Henri ei siis tiedä, että kohde on lato, koska hän olisi voinut hyvin helposti erehtyä. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Oikeutuksen kumoutumattomuus (4’) S:n uskomukselle ei ole kumoajia. Kumoaja on tosi propositio, joka lisättynä S:n uskomuksiin kumoaisi hänen oikeutuksensa uskoa että p. Tom Grabitin tapaus: Näen miehen pihistävän kirjan kirjastosta. Tunnistan hänet Tom Grabitiksi, Minulla on tosi ja oikeutettu uskomus, että Tom Grabit varasti kirjan. Oletetaan kuitenkin, että rva Grabit, Tomin äiti, on kertonut samoihin aikoihin jollekin, että Tom on ulkomailla ja että Tomin kaksoisveli on kirjastossa. Tällöin uskomukselleni on kumoaja. Oletetaan kuitenkin, että rva Grabit on patologinen valehtelija eikä mitään kaksoisveljeä ole. Tiedän sittenkin Tomin varastaneen kirjan, vaikka uskomukselleni on kumoaja. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Naturalistinen analyysi Todellisuus = luonto (aika-avaruus). Kaikki oliot, ominaisuudet ja tosiasiat ovat pohjimmiltaan luonnollisia. Quinen naturalisoitu tieto-oppi: Tieto-opista tulee osa psykologiaa ja siis luonnontiedettä. Eliminatiivinen naturalismi Kaksi naturalistista analyysiä: Reduktiivinen naturalismi Oikeutus korvataan tiedon analyysissä sellaisella uskomuksen ja todellisuuden välisellä luonnollisella suhteella, joka takaa, ettei uskomus ole vain sattumalta tosi (hyvän onnen takia). Oikeutus analysoidaan tai selitetään luonnollisten ominaisuuksien tai suhteiden avulla. Luonnollisia ominaisuuksia tai suhteita: kausaliteetti, totuus ja luotettavuus. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Kausaalinen teoria Alvin Goldman, ”A causal theory of knowing” (1967) (K) S tietää että p, joj tosiasia että p on S:n uskomuksen että p syy. Tulevaisuutta koskeva tieto? (K’) S tietää että p, joj tosiasian että p ja S:n uskomuksen että p välillä on asianmukainen kausaalinen yhteys. oudot kausaaliketjut Goldmanin lato Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Reliabilistinen tietoteoria Tieto = tosi uskomus, joka on syntynyt luotettavalla tavalla. Luotettavuus = taipumus tuottaa tosia uskomuksia. Gettier-ongelma Globaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on yleisesti luotettava. Täyttyy Gettier-tapauksissa. Lokaali luotettavuus: Uskomuksen syntytapa on luotettava kyseisessä yksittäistapauksessa. Ei täyty Gettier-tapauksissa. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Herkkyysehto Robert Nozick, Philosophical Explanations (1981) S tietää että p, joj p on tosi, S uskoo että p, Jos p olisi epätosi, S ei uskoisi että p, Jos p olisi tosi, S uskoisi että p. (3) ja (4) ovat kontrafaktuaalisia konditionaaleja. (3):sta on alettu kutsua herkkyysehdoksi: ~p □→ ~Up Sulkuperiaate: Jos tiedän että p ja että p → q, tiedän myös että q. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Turvallisuusehto Tieto = turvallinen uskomus. Up □→ p Lukutapoja: (1) Jos S uskoisi että p, p olisi tosi. (2) S uskoisi että p, vain jos p olisi tosi. (3) S ei helposti erehtyisi siinä että p. (4) Lähellä aktuaalista maailmaa olevissa mahdollisissa maailmoissa, joissa S uskoo että p, p on tosi. E. Sosa, D. Pritchard, S. Luper Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Goldmanin reliabilismi Tieto vaatii sekä globaalia että lokaalia luotettavuutta. Globaali luotettavuus: S:n uskomus että p on oikeutettu, joj se on luotettavien psykologisten prosessien synnyttämä ja ylläpitämä. Lokaali luotettavuus: Kaikissa relevanteissa vaihtoehdoissa (mahdollisissa maailmoissa), joissa p on epätosi, prosessi ei tuota S:ssä uskomusta että p. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Hyveteoria Ernest Sosa (1940–) S tietää että p, joj S:llä on tosi uskomus että p, koska S:n uskomus on luotettavien älyllisten kykyjen (hyveiden) synnyttämä. Vrt. jousiampujan saama napakymppi tarkkuus (tosi uskomus) taitavuus (kompetentisti (luotettavasti) muodostettu) ansiokkuus (tosi koska kompetentisti muodostettu) Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Gettierin opetus Linda Zagzebski, ”The Inescapability of Gettier Problems” (1994) Gettier-tapaukset on huonon onnen ja hyvän onnen yhdistelmiä: Nogot ei omistakaan Fordia mutta toimistossani myös työskentelevä Havit omistaa. Oikeutettu uskomus, joka on onnekkaasti tai sattumalta tosi, ei voi olla tietoa. Ehdon, joka tekee todesta uskomuksesta tietoa, täytyy taata uskomuksen totuus. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin

Tieto ensin! T. Williamson, Knowledge and Its Limits (Oxford, 2000). Tieto on yleisin faktiivinen propositionaalinen asenne (mielentila). Tiedän että p → p. Näen että p → p. Muistan että p → p. E = T (evidenssini muodostuu propositioista, jotka tiedän) Väitä että p, vain jos tiedät että p. Usko että p, vain jos tiedät että p. Markus Lammenranta, Johdatus tieto-oppiin