Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010

Esitys aiheesta: "Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010"— Esityksen transkriptio:

1 Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010
John Pajunen

2 Tieteen merkitys inhimillisen uteliaisuuden tyydytys
tieto vaikuttaa toimintaan ymmärrys todellisuudesta on toiminnan pohjana tiedeoptimismi? tiedepessimismi? Viisaus? 2

3 Maailmankuva ja -katsomus
Maailmankuva: käsitys maailmasta Maailmankatsomus: maailmankuva+arvot Tieteellinen maailmankuva tieteen tuottama käsitys maailmasta (vs. arkikäsitys) Maailmankatsomuksen tieteellisyys? Miten arvoja voitaisiin tutkia tieteellisesti? 3

4 Mitä tiede on? Tieteen määrittelyn ongelmat Miten tiede eroaa ei-tieteestä? Demarkaatio-ongelma

5 Käsitteen määrittely Käsitteen määrittely Käsiteperheet kriteerit:
ei kehämäinen riittävän tarkka ei ylitarkka oleelliset piirteet Käsiteperheet 5

6 Tiede – termin merkityksiä
Teorioiden kokonaisuus Tieteellisten faktojen kokonaisuus Tiedeyhteisö, tieteilijät Tiedeinstituutio Tieteellinen menetelmä

7 Tieteen kriteerejä totuus totuuden ongelma
mitä ’totuus’ merkitsee? miten totuus voidaan saavuttaa (vai voidaanko)? Onko totuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

8 Tieteen kriteerejä / totuus
Totuusteorioita korrespondenssiteoria vastaavuus koherenssiteoria yhtäpitävyys pragmatistinen teoria toimivuus konsensusteoria yksimielisyys

9 Tieteen kriteerejä Yleisyys / universaalisuus Kaikki X:t ovat Y:tä
vrt. yksittäistapaukset Onko yleisyys tieteelliselle tiedolle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

10 Tieteen kriteerejä Objektiivisuus
vrt. subjektiivisuus; intersubjektiivisuus Onko objektiivisuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

11 Tieteen kriteerejä Toistettavuus Onko toistettavuus tieteellisyydelle
entä ainutkertaiset asiat? Onko toistettavuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

12 Tieteen kriteerejä Julkisuus vrt. salatiede
Onko julkisuus tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

13 Tieteen kriteerejä Menetelmä eli metodi
systemaattisuus, järjestelmällisyys järkiperäisyys, rationaalisuus perustelut Onko menetelmä tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

14 Tieteen kriteerejä Kriittisyys Mitä kriittisyys on?
asenne (vrt. dogmaattisuus) institutionalisoitu kritiikki Onko kriittisyys tieteellisyydelle välttämätön kriteeri? riittävä kriteeri?

15 Tieteellisyyden kokonaisuus
totuus universaalisuus objektiivisuus toistettavuus julkisuus systemaattisuus rationaalisuus kriittisyys itsensä korjaavuus

16 Filosofian ja tieteen alkutaipale
Aiemmin myytit maailman selityksinä Luonnonfilosofit Thales, Anaksimandros ja Anaksimenes Suuri ongelma: muutoksen selittäminen Parmenides ja Zenon: Ei muutosta Herakleitos: Kaikki virtaa Leukippos ja Demokritos: atomiteoria

17 Platon Tieto: havaintojen epäluotettavuus tieto on käsitteellistä
hyvin perusteltu tosi käsitys eli uskomus havaintojen epäluotettavuus tieto on käsitteellistä ihanteena matematiikka

18 Platon Käsiteanalyysi: yhteiset piirteet ja erottavat piirteet
Ideaoppi: käsiterealismi tieto (ideoista) on ikuista, muuttumatonta perimmäinen oleva ei muutu järjen korostaminen menetelmänä: rationalismi

19 Aristoteles induktiivis-deduktiivinen menetelmä
Induktio havainnoista yleisiin väittämiin (selityksiin) yksilö-laji-suku induktio luokittelun menetelmänä (intuitio, välitön näkeminen)

20 deduktio Logiikka: syllogismiteoria
selittävistä periaatteista voidaan johtaa yksittäisiä tapauksia koskevia väittämiä aksiomaattinen tieteenihanne: Aristoteles: aksiomat esittämisen muoto

21 Esimerkki syllogismista
Yläpremissi: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia Välipremissi: Sokrates on ihminen Johtopäätös: Sokrates on kuolevainen Pätevässä syllogismissa ei ole mahdollista, että johtopäätös on epätosi, jos premissit ovat tosia.

22 Aristoteles: premissien edellytyksiä
premissien oltava välittömiä selityksiä (esittävät ensimmäisen syyn) välipremissin oltava aidosti selittävä premissien oltava yhdessä riittävä todistus premissien on aidosti liityttävä toisiinsa

23 Aristoteles ja selittäminen
vaikuttava syy päämääräsyy materiaalinen syy muodollinen syy Aristoteleen näkemys: teleologia; materialistisen mekanismin kritiikki

24 Aristoteles demarkaatio empiirisen ja teoreettisen välillä; puhdas matematiikka ja soveltava tiede; muuttumaton ja muuttuva välttämättömät ja aksidentaaliset (satunnaiset) totuudet

25 Aristoteles realismi: kieli ja maailma aistihavainnot ja järkeily
rationalismi ja empirismi

26 Aristoteleen merkitys
Aristoteleen näkemys tieteen tekemisestä ja tieteellisistä tuloksista oli pitkälti voimassa uudelle ajalle asti

27 Johannes Duns Scotus 1200-l
yhtäläisyyden menetelmä tapahtuman piirteet  Seuraus A B C D  S A C D E  S B C E  S C D E F  S joten S voi olla syyn C seuraus

28 Wilhelm Okkamilainen k 1349
eroavaisuuden menetelmä Tapahtuman piirteet  Seuraus? A B C D  S A B D  ei - S joten C voi olla syynä S:lle Okkamin partaterä

29 29