24 tuntia Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen

Esitys aiheesta: "24 tuntia Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen"— Esityksen transkriptio:

1 24 tuntia Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen
TIETEENFILOSOFIA 24 tuntia Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen

2 LUENTORUNKO http://cc.oulu.fi/~pulkkine/
1. Johdanto 2. Tieteellinen käsitteen- ja teorianmuodostus 3. Tieteellinen päättely 4. Tieteellinen selittäminen 5. Ihmistieteiden tieteenfilosofia 6. Tieteen kehitys ja tiedon kasvu 7. Realismi, relativismi ja konstruktivismi

3 Tieteen määritelmästä
”Tieteellä tarkoitetaan toisaalta luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien tietojen systemaattista kokonaisuutta (tieteellisen tutkimuksen tulokset) ja toisaalta tällaisten tietojen tarkoituksellista ja järjestelmällistä tavoittelua (tieteellinen tutkimusprosessi)”. (Niiniluoto 1980: 13.) Tieteellinen tutkimuksen osat: 1. perustutkimus 2. soveltava tutkimus 3. kehitystyö Tiede yhteiskunnallisena instituutiona: 1. Voimavarat 2. Ohjausjärjestelmä 3. Toimeenpanojärjestelmä 4. Hyödyntämisjärjestelmä.

4 Tiede tieteenhistorian näkökulmasta
Tieteellinen tieto on muuttuvaa, tiede on itseään korjaava järjestelmä. Tieteiden alku palautuu varhaisiin korkeakulttuureihin (Egypti, Babylonia jne.) Antiikin Kreikka (joonialaiset luonnonfilosofit, Aristoteles). Teoreettisen tieteen synty. Uuden ajan alussa modernin tieteen synty (Kopernikus, Kepler, Galilei, Newton jne.).

5 Tieteen käsitteen historiasta
Luonnonfilosofia (Newton) vs. luonnonhistoria (Linné). Scientia: yliopistoissa opetettavat tieteet (teologia, lakitiede, lääketiede, filosofisen tiedekunnan oppiaineet). William Whewell ( ): ”Science” ja ”scientist”. Arvottava käsite, joka korostaa luonnontieteiden merkitystä, esikuvana Newtonin mekaniikka. Saksassa ”Wissenshaft” kuvaileva luokkakäsite (yliopistossa opetettavat tieteet). Alajaottelu: ”Naturwissenschaft” ja ”Geisteswissenschaft”. Demarkaatio-ongelma: Newton ja alkemia.

6 Tieteellisestä menetelmästä
Kreik. methodos (meta + hodos). Tieteellinen tutkimus perustuu tiedeyhteisön hyväksymän tutkimusmenetelmän käyttöön (ei intuitio, vaisto, suostuttelu, propaganda). Perinteinen (”positivistinen”) tiedekäsitys: Objektiivisuus. Kriittisyys. Autonomisuus. Edistyvyys. Valistuksen projekti ja ”tiedeusko”.

7 Tieteen tavoitteet Kognitivismi (lat. cognitio): Tieteen päämäärä on totuus (uusi tieto). Kontemplatiivinen (mietiskelevä) tieteenihanne: Aristoteles, Tuomas Akvinolainen. Aktivistinen tieteenihanne: Francis Bacon, Rene Descartes. Behavioralismi: tieteen tulokset toimintasuosituksia (jos halutaan X, tehtävä Y). Instrumentalismi: kaikkia inhimillisen kulttuurin luomuksia tarkasteltava ”välinearvon” näkökulmasta. ”Tekninen tiedonintressi” vs. hermeneuttinen ja emansipatorinen tiedonintressi (Jürgen Habermas)

8 Tieteentutkimus Viime vuosikymmenien aikana syntynyt uusi monitieteellinen tutkimusalue. Science Studies tai Science and technology studies. Keskeisiä alueita ovat tieteenfilosofia, tieteenhistoria ja tieteensosiologia, tieteen psykologia ja tiedepolitiikan tutkimus. Yleinen vs. erityistieteiden tieteenfilosofia.

9 Tieteenfilosofisia ja metodologisia ongelmia (Niiniluoto)
(a) Tieteellisten ongelmien luonne. (b) Tutkimusta ohjaavien ennakko-oletusten ja taustatekijöiden asema. (c) Tieteen tulosten luonne ja tiedon kasvu. (c) Tieteellinen käsitteenmuodostus. (e) Tieteellinen teorianmuodostus. (f) Tieteellinen systematisointi, selittäminen ja ennustaminen. (g) Hypoteesien ja teorioiden keksiminen. (h) Tieteellisen päättelyn perusteet. (i) Eri tieteenalojen peruskäsitteisiin ja metodeihin liittyvät filosofiset kysymykset. (j) Tieteiden luokittelu ja tieteenalojen metodologiset erot.

10 Tieteenfilosofia ja filosofia
Epistemologia eli tietoteoria tarkastelee tiedon ongelmaa (mahdollisuus, luonne, oikeuttaminen). Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus (Platon): A tietää p jos ja vain jos A uskoo, että p. A:lla on päteviä perusteita väitteelle, että p. p on tosi. Immanuel Kantin regulatiivinen periaate: totuus on tieteen tavoite, johon tiede pyrkii.

11 Tietoteorian suhde erityistieteisiin
Autonomistisen käsityksen mukaan tietoteoria on autonominen suhteessa erityistieteisiin ja terveen järjen käsityksiin. Descartesille tietoteoria ”ensimmäinen filosofia”, joka edeltää tieteellistä tutkimusta ja pyrkii löytämään sille varman perustan. Naturalistisen käsityksen mukaan tietoteorian on nojauduttava tieteen ja arkikokemuksen tarjomaan informaatioon. W. V. Quine: tietoteoria on osa luonnontiedettä. Alwin Goodman: käsiteanalyysi apriorista (autonomista tieteestä), mutta käsitteiden soveltamisen tutkiminen vaatii empiiristä tutkimusta.

12 Tiedon mahdollisuudesta
Dogmatismi (tieto mahdollista), agnostisismi (tieto ei mahdollista), skeptisismi (ei ratkaisua kysymykseen onko mahdollista saada tietoa, kaikkea epäiltävä). Gorgias (n eaa.) Mitään ei ole. Jos jotain on, emme voi tietää siitä mitään Jos jotain voidaan tietää siitä, emme pystyisi kertomaan sitä kenellekään. Akateeminen skeptisismi vs. Pyrrhonistinen skeptisismi (hellenistinen aikakausi). Realismi: aineellinen todellisuus olemassa tajunnasta riippumatta & siitä on mahdollista saada tietoa. Naiivi realismi: todellisuus havaintojemme kaltainen (Aristoteleen naiivi fysiikka). Sekä rationalismi että empirismi tieto-opillisia yrityksiä kumota skeptisismi. Yhteistä oletus tiedon ”varmasta perustasta”.

13 Suoran havainnon ongelmia
Wilfrid Sellars: ”annetun myytin” (”myth of the given”) kritiikki. Positivistien ja empiristien tietoteoria sekoittaa keskenään ”olion tuntemisen” ja käsitteellisen tiedon tosiasioista (”tietää että A”). Vain jälkimmäinen voi olla tiedon perusta, ja edellyttää käsitteiden soveltamista (ei varmaa). Norwood Russell Hanson: Patterns of Discovery (1958). Ei ole olemassa ”puhdasta” havaintoa, vaan havainto on aina teorian määräämää tai teorian vaikutuksen alaista.

14 Ptolemaioksen episyklit

15 Kriittinen realismi Fallibilismi: ihminen on erehtyväinen ja tieto on aina enemmän tai vähemmän epävarmaa. Kriittinen realismi: 1. On olemassa osaksi ihmismielestä riippumaton todellisuus, joka ei rajoitu siihen mikä on aistein havaittavissa. 2. Tiede pyrkii kohti totuutta. 3. Vaikka tiede voi erehtyä, se pystyy suotuisissa olosuhteissa lähestymään totuutta. 4. Nykyaikaiset tieteen teoriat ovat lähellä totuutta tai likimäärin tosia (menestysargumentti).

16 Tiede ja metafysiikka Tiede ei vain kuvaa maailmaa, vaan antaa selityksen kuinka ja miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Metafysiikassa kyseenalaistetaan ja arvioidaan kriittisesti ongelmia ja oletuksia, joita luonnontieteissä pidetään itsestään selvinä. Tulisiko uskoa olioihin, jotka parhaat tieteelliset teoriat väittävät olevan olemassa? Realisti: ”Kyllä”. Antirealisti: ”Ei”.