PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA

Sanasto Viskari = viisivuotias = 5-vuotias Viskarit = viisivuotiaiden ryhmä Eskari = esikoululainen tai esikoulu = 6-vuotias tai kuusivuotiaiden ryhmä Eskarit = esikouluikäiset Valmistava = lisäopetusta esikoulussa niille lapsille, joiden kielitaito on tietyllä tasolla

Lisäopetus: yksilöllistä, henkilökohtaista opetusta, ja pienryhmissä sekä ryhmässä tapahtuvaa toimintaa

Ketkä otetaan valmistavaan opetukseen? Kaikki maahanmuuttajataustaiset lapset eivät tarvitse valmistavaa opetusta Vain ne lapset, joiden suomen kielen taso ei yllä esikoululaiselta vaadittavalle tasolle (A2.2) Ummikkona ”eskariin” tulevat esikouluikäiset lapset

Kielitaidon arviointi Suomen kielen tason arviointi: Kielireppu sadutus keskustelut lapsen kanssa kuvista kertominen

Mitä valmistava opetus on päivähoidossa? Suomen kielen opetus (S2) on tärkein asia Kouluvalmiuksien kehittäminen Lapsen monikulttuurisen identiteetin tukeminen Lapsen oman äidinkielen säilyttämisen tukeminen Lappeenrannan esiopetussuunnitelman mukaista toimintaa

Vastuuhenkilöt Aluejohtaja ja päiväkodin johtaja ottavat lapsen valmistavaan opetukseen Päiväkodin johtaja vastaa siitä, että päiväkodissa annetaan valmistavaa opetusta ja S2-opetusta tarvittaessa Esikouluryhmän opettaja/S2-opettaja vastaavat toiminnan suunnittelusta, kielentason arvioinnista ja henkilökohtaisten suunnitelmien tekemisestä S2 opettaja ja kaikki ryhmän kasvattajat vastaavat toteutuksesta

Miten valmistavaan haetaan? Vanhemmat juttelevat oman päiväkodin opettajan ja johtajan kanssa, mikä heidän toiveensa on: 1) tarvitseeko lapsi kokopäivähoitoa? 2) missä se olisi, jos lapsi aloittaa myös valmistavan? 3) haetaanko lapselle vain esikoulupaikkaa, joka siis on puolipäivähoitoa ja ilmaista? 4) tarvitseeko lapsi esikoulupaikan sekä lisäopetusta (valmistava)? Kun kielitaito on arvioitu, tehdään päätös, onko lapsi S2 vai valmistava. Asiantuntijoiden yhteistyöllä varmistetaan, että lapselle löytyy oikea paikka.

Opinto-ohjelma Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa oppimissuunnitelmana käytetään lapsen esiopetuksen suunnitelmaa, johon liitetään kotouttamissuunnitelma lapsen henkilökohtainen suomi toisena kielenä -suunnitelma suomi toisena kielenä oppimisen seuranta lapsen kasvunkansio

Kieltä opitaan toiminnallisesti rakentelemalla, liikuntatuokioilla, laulamalla, leikkimällä, välipalalla… > kieli käyttöön arjen tilanteissa

Lapsen oikeus oppia Tuleepa lapsi sitten esikouluun tai valmistavaan, lapsi tarvitsee säännöllisen päivärytmin ja riittävästi unta Aktiivisin toiminta on aamupäivällä klo 8.30-12.30. Sama rytmi jatkuu koulussakin, joten eskarivuosi on hyvää aikaa totutella aamuheräämisiin

Tavoitteena Lapsen kotoutumisen tukeminen: hyvä kielitaito ja suomalaisen kulttuurin ja käytäntöjen tunteminen auttaa koulumenestyksessä ja hyvä koulutus estää syrjäytymistä